käytettyäni 9kk toista distroa, päätin kokeilla uutta kubuntua.
Eipä viikon käytön jälkeen vaikuta lupaavalta. Ohjelmat käynnistyvät luvattoman hitaasti ja esim adept käynnistyy yleensä vasta toisella yrittämällä.
Onko tämä kubuntun ominaisuus?
Ja valokuvakansion esikatselukuvakkeet eivät näy heti vaan latautuvat joka kerta uudelleen.Jos kansiossa paljon kuvia, ehtii itse kansion loppuun ennenkuin esikatselukuvat näkyvät. Ei hyvä.
Taidan vaihtaa takaisin vanhaan.
Eipä viikon käytön jälkeen vaikuta lupaavalta. Ohjelmat käynnistyvät luvattoman hitaasti ja esim adept käynnistyy yleensä vasta toisella yrittämällä.
Onko tämä kubuntun ominaisuus?
Ja valokuvakansion esikatselukuvakkeet eivät näy heti vaan latautuvat joka kerta uudelleen.Jos kansiossa paljon kuvia, ehtii itse kansion loppuun ennenkuin esikatselukuvat näkyvät. Ei hyvä.
Taidan vaihtaa takaisin vanhaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Taidan vaihtaa takaisin vanhaan."
Teepä se. Tosin tuo on minulle ihan yhdentekevää. Mutta kiitoksia vain avautumisesta - helpottiko?
ubuntu helppona linukkana on saanut paljon suosioo..unohtuu vaan se tosiseikka, että sekin vaatii "optimointeja" ensimmäisenä jos prossusi tukee niin lataa linux-686 paketti jolloin kernel toimii paremmin optimoidusti kuin linux-386 mikä oletus...toinen vinkki on latata prelink ja laittaa etc/default/prelink asetus yes
ja vielä sitten poistaa ylimääräiset palvelut...
Asian on juuri noin.
Ehkä kaikkien "jokaiselle-jotakin" distrojen
tekijöiden pitäisi alkaa julkaista ohjeita siitä miten käyttäjät saavat kaiken irti koneestaan ja distrostaan.
Näihin distroihin IMHO kuuluu:
- Fedora
- Mandriva,
- (X/K/U)buntu
(Haloo ?!? Onko oikeasti mitään JÄRKEÄ tehdä erillistä distroa eli esim. vaikkapa Kubuntua jossa ei ole mitään muuta eroa Ubuntuun kuin se että oletus työympäristönä on KDE ?
Eikö pelkkä Ubuntu olisi riittänyt ?
Käyttäjä kuitenkin vaihtaa sen työympäristön joksikin muuksi ... :D )
Ohjeet ohjelmien kääntämiseen suoraan lähdekoodeista ja yleinen optimointi kuten juuri tuo prelinkin ajo (mikä oli muuten todella hyvä pointti, taidat ukkeli olla ammattilainen) olisi siis jokaisen hyvä hallita.
Prelink nopeuttaa ohjelmia mutta vain jos ne käyttävät jaettuja kirjastoja.
Ne joille termi "ohjelmakirjasto" ei sano mitään niin kansanomaisesti:
Ne ovat useamman kuin yhden ohjelman käyttämiä binäärisiä tiedostoja, eräänlaisia arkistoja jotka sisältävät yleisiä ja hyväksi havaittuja rutiineja erilaisiin toimintoihin kuten tiedostojen avaus/pakkaaminen/purkaminen, prosessien ja muistin käsittely jne...eli melkein mitä vain.
Yleensä ne ovat lib-alkuisia ja päättyvät .so taikka .so.ja_jokin_versio_numero_tähän.
(Staattiset ohjelmakirjastot alkavat myös lib-päätteellä mutta loppuvat .a päätteeseen)
Tavallisimmat paikat mistä näitä tiedostoja (taikka niihin viittaavia sympolisia linkkejä) löytyy ovat /lib, /usr/lib taikka jos ei muualta niin viimeistään /usr/local/lib hakemistosta.
Tosin tuo viimeinen hakemisto eli /usr/local on yleensä käyttäjän omiin väkerryksiin tarkoitettu ja systeemi ei päivitettäessä koskaan poista/lisää/muuta sen sisältöä (tai ei ainakaan saisi niin tehdä! Jos tekee niin kyseisen distron voi heittää roskiin ... taikka valittaa tekijälle)
Sen mitä jaettuja ohjelmakirjastoja kukin ohjelma sitten käyttää saa selville kun naputtelee shellissä (ei, ei, ei...EI huoltoasemalla :D) taikka ns. "komentotulkissa" (käännös vasta wintoysta tulleille Ubuntu n00beille) komennon:
ldd ohjelman_nimi
esim. jos Mozilla Firefox on hakemistossa
/usr/bin niin komento:
ldd /usr/bin/firefox
näyttää listan Firefoxin käyttämistä jaetuista ohjelmakirjastotiedostoista.
Ja jos mitään listaa ei tule niin se tarkoittaa että kyseinen versio ohjelmasta on ns. staattisesti linkitetty eli se sisältää kaikkien tavallisesti käyttämiensä jaettujen kirjastojen koodin itsessään, mikä tietty kasvattaa sen kokoa.
Ohjelmien koon pitäminen pienenä on yksi syy
miksi jaettuja kirjastoja käytetään.
Toinen syy on muistinkulutuksen pienentäminen.
Ja kolmas, helpompi päivitettävyys.
Esimerkki: ohjelmakirjaston tekijä löytää pahan bugin koodistansa joka mahdollistaa ulkopuolisten ajaa komentoja toisten koneella. Hän korjaa ohjelmakirjaston koodin ja ilmoittaa asiasta. Nyt kaikki ne käyttäjät jotka ovat käyttäneet tuota vanhaa, bugista koodia suoraan ohjelmissaan ("static linking" eli staattinen linkitys) joutuvat kääntämään uudestaan KAIKKI ne ohjelmat jotka käyttävät tuota kirjastoa.
Sen sijaan niiden käyttäjien jotka käyttävät tuota ohjelmakirjastoa jaettuna ("dynamic linking" eli dynaaminen linkitys) ei tarvitse (yleensä) muuta kuin kääntää pelkkä kirjasto uudestaan uudempaan versioon.
koneeni on asus a6tc amd turion tl-50 prossulla ja tuo prelinkin asentaminen nopeutti huomattavasti ohjelmien käynnistämistä, vaikka eikö tässä kdessä pitäisi olla oma prelinkkinsä.