Vihdoinkin sinä nukut!
Helpottava kuorsaus täyttää kaksion.
Valvon yön, se on vain yksi yö -
ja että sinä elät!
Aamulla vien sinut katkaisuasemalle.
Ei olisi voimia tulla hautajaisiisi.
Ei yhtä ainutta sellaista voimaa!
Antoivat ikäviä tietoja sairaalasta.
Yhdessä me selviämme.
Rakastan sinua ja olen nyt tarpeellinen.
Tätä varten olen olemassa.
Saan pidätellä, etten tule viereesi
kuorsaamaan.
Jos nukkuisinkin.
Vain yksi yö ja olemme turvassa.
Minä valvon ja pidän huolta,
että sinä kuorsaat koko yön!
Taskulamppu tulevaisuuteen ei sammunutkaan.
Helpottava kuorsaus täyttää kaksion.
Valvon yön, se on vain yksi yö -
ja että sinä elät!
Aamulla vien sinut katkaisuasemalle.
Ei olisi voimia tulla hautajaisiisi.
Ei yhtä ainutta sellaista voimaa!
Antoivat ikäviä tietoja sairaalasta.
Yhdessä me selviämme.
Rakastan sinua ja olen nyt tarpeellinen.
Tätä varten olen olemassa.
Saan pidätellä, etten tule viereesi
kuorsaamaan.
Jos nukkuisinkin.
Vain yksi yö ja olemme turvassa.
Minä valvon ja pidän huolta,
että sinä kuorsaat koko yön!
Taskulamppu tulevaisuuteen ei sammunutkaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyyhötin halkopinon takana.
Järvi oli mustana myrskystä,
eikä äidin venettä näkynyt -
ei erottunut haaveitteni saartakaan.
Pelkäsin ja värjötin.
Kädet ristissä tuntikausia,
kunnes airot kolahtivat rantaan.
Sain käden, johon tarttua.
Voitin pimeänpelkoni vasta aikuisena.
Menettämisen pelkoa en vieläkään.
Niinhän sanotaan.
Kaikki se kärsii.
Olet sitkeää tekoa.
Ääntelee unissansa,
hengittää katkonaisesti.
Minulla on onneksi tämä kone nyt.
Pesemättömät viinirypäleet.
Sadonkorjuu ja sade.
Siikalan runokirja ei ole hyllyssä.
Minulla on vain tämä kone.
Tämä ei ole kotini.
Mistä täältä löytyy Panadolia!
Jos pää hajoaa ja sanat tulvivat lattialle,
kuka ne enää kerää ja mihin?
Onko minulla joskus ollut muuta kuin sanat?
Tyynyjen alle itketyt kirjeet,
pidätelty itku ja tulematon syli.