Että suomessa ei ole kuin vain yksi linux (ubuntu) onko kaikki linuxkäyttäjät siirtyneet siihen. Vai onko tämä tämän palstan luomaa harhaa. Vai onko muut jakekut seelaisia, että ne toimivat ilman keskutelua
Onko totta
vain ubuntu
15938
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
palstan harhaa. linux jakeluja on kymmeniä erilaisia, joten mikään yksi jakelu ei hallitse markkinoita.
voi olla että tämän palstan käyttäjillä on kaikilla sattumalta unbuntu, mutta ei se koko suomessa niin ole.
Ubuntun suosio on n.60%, suomessa Euroopassa etenkin Saksassa Ubuntulla on pienempi suosio 20-30% leluxeista
Täällä myös aika monet ylistävät Susea jonka versioita on jo monta, mutta Ubuntusta taitaa vasta viides olla parin kuukauden päästä tulossa.
Ubuntu Debian pohjaisena korostaa enemän vapaita ohjelmia ja on lisäksi melko helppokäyttöinen. Ubuntusta ei ole maksullista versiota kuten Susesta.
Tässä on mielestäni se iso ero.
Lisäksi apua on tarjolla paljon:
http://forum.ubuntu-fi.org/ ja
www.ubuntuforums.org
Hyvä suomenkielinen Ubuntusivusto on myös täällä:
http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi
Kannattaa tutustua huolella. Erittäin asiallista ja helppoa opastusta uusille käyttäjille.
Ainakin itellä ollut jo ikuisuudet redhat pohjaiset käytössä, fedora 5 justsilleen, varmatoimisia ja pitkäikäisiä kun kerran saanut asennettua.
paitsi kde ja gnome saivat lähteä pari vuotta sitten kun niihin alettiin tunkea kaiken maailman roskaa.
Itsellä nyt fc5 servu-asennuksella E DR17 työpöytänä.
Minulta löytyy gentoo sekä pääkoneesta ja servusta.Hyvin toimii ja suosittelen :=)
vaan Kubuntu!
Just vähän aikaa sitten joku linkitti sivuston jossa oli tilastoitu käyttäjämäärät ja se mitä jakelua missäkin päin käytetään eniten. Suomen läänit oli ainakin laitettu, en muista oliko kaupungitkin. Käytä hakutoimintoa tosta sivun ylä reunasta, tarkennetulla ja haet vain Linux tai Sodat palstalta.
Käytän tällä hetkellä:
Debian Sarge
Knoppix (tarvittaessa CD:ltä käynnistyvää linuxia)
Tulevaisuudessa aion tutustua myös: Gentoo
Debianista: turhankin hankala säädettävä. Perusteiltaan kuitenkin vakaa ja toimiva.
En tiedä, olisiko sitten Debian ollut väärä valinta aloittelijalle. Esim. xwindow joillakin näytönohjaimilla hankala konfiguroitava.
Kun tähän kuitenkin joku keksii vastata "et vain osaa" niin kerrottakoon, että jollain toisella näytönohjaimella xwindow varmasti olisi asentunut heti ensiyrityksellä automaattisesti oikein.
Esim. samba toimii kuitenkin sinänsä hyvin. Sitä en tiedä, voisiko/pitäisikö sen nopeuden optimoimiseksi tehdä jotakin. Käytössä siis myös MS-windows, ja samba on kätevä tapa hyödyntää verkon yli linux-koneen jaettua levytilaa levyasematunnuksella windowsissa.
Gentoossa ainakin olisi laaja ohjelmavalikoima.
että saatat joutua "hieman" odottelemaan pakettien asennusta :)
Tai riippuu tietty siitä kuinka nopea koneesi on.
Itsellä Gentoo asennettu 1.4 GHz kannettavaan ja esim. uuden glibc-kirjasto version kääntäminen vie noin pari tuntia. Tietenkään prosessin aikana ei ole pakko vain pyöritellä peukaloita vaan voi hoitaa hommia normaalisti. Ja jos asennus/päivitys venähtää liian pitkäksi niin jättää koneen raksuttamaan yöksi niin varmasti on jo aamulla valmis.
Tietenkään ei ole järkevää päivittää jatkuvasti vaan kannattaa ajoittaa hommat hoitumaan esim 1/kuussa yhtenä megapläjäyksenä.
Ainoan poikkeuksen tuohon nyrkkisääntöön muodostavat ohjelmat joista on löytynyt vakavia tietoturva-aukkoja.
Syy siihen mistä tämä asentamisen/päivittämisen hienoinen hitaus johtuu on se että päinvastoin kuin Debian (ja sen ziljoona varianttia kuten esim. Ubuntu, Damn Small Linux, Knoppix, jne...), Fedora, Mandriva ynnä muut Linux-distrot niin Gentoo on lähdekoodipohjainen distro.
Toinen suhteellisen tunnettu lähdekoodijakelu on Sourcemage.
Se taas tarkoittaa sitä että lähes kaikki Gentoon paketit(ainoastaan muutamat isommat "monsteri" ohjelmat kuten OpenOffice ja KDE saa valmiiksi käännettynyinä binääreinä) ovat perinteisessä lähdekoodimuodossa (eli yksinkertaisesti bz2- taikka gz-pakattuja tarritiedostoja).
Miksi sitten käyttää "pelkkään" lähdekoodiin pohjautuvaa distroa ?
Siksi että:
1) Koska kaikki (tai ainakin 99%) paketeista käännetään suoraan lähdekoodeista koneellesi niin kyseiset ohjelmat on optimoitu toimimaan SINUN koneellasi mahdollisimman nopeasti.
2) Etkö pidä KDE:stä taikka vihaatko Javaa ?
Ok. Riittää että lisää tiedostoon /etc/make.conf
seuraavan rivin:
USE="-java -kde"
Tuon lisäyksen jälkeen kaikki ohjelmat joita käännät/asennat eivät käytä/asenna KDE:tä saatikka Javaa.
/etc/make.conf tiedoston avulla voit äärimmäisen tarkasti kontrolloida mitä asennetaan ja mitä ei.
- Ohjelmasi eivät vaadi/asenna/käytä mitään ylimääräisiä kirjastoja.
- Ohjelmasi heittävät paljon pienemmällä todennäköisyydellä herjaa taikka erroria puuttuvasta ajonaikaisesta jaetusta kirjastosta taikka muusta vastaavasta (minulle sattunut niin 3 vuoden aikana kerran).
- Ohjemasi ovat kevyempiä ja latautuvat nopeammin.
Sanalla sanoen:
Ohjelmissasi on vähemmän läskiä :)
Tähän eivät binääridistrot pysty.
Niiden kohdalla se on joko ota taikka jätä tilanne.
(Tosin, jos haluaa niin tietty Debianissa ja kumppaneissakin voi nuo samat lähdekoodipaketit kääntää mutta hommaa ei ole vastaavasti niin pitkälle automatisoitu ... )
3) Haluatko että Xorg käynnistyy automaattisesti koneen käynnistyessä ?
Ok. Naputtele: rc-update add xdm default
Entäpä Snort ?
Ok. rc-update add snort default
Ja poisto vastaavasti: rc-update del snort default
Palvelujen (UNIX slangilla ns. "daemons") asettaminen aktiiviseksi käy noin helposti. Ei veemäistä /etc/rc.d taikka vastaavien hakemistojen ja sympolisten linkkien kanssa sähläämistä.
4) Usein kun Linux-systeemejä päivittää niin on hyvin suuri todennäköisyys että jotain käyttäjän tekemiä omia asetuksia tulee poistettua. Tyypillisimpiä uhreja ovat /etc hakemistossa majailevat erilaiset konfigurointi tiedostot.
Gentoo ei KOSKAAN (ellei sitä pakota) poista käyttäjän muuttamia, jollekin tietylle ohjelmapaketille kuuluvia konfigurointitiedostoja.
Sen sijaan se asentamisen/päivittämisen jälkeen kertoo että hakemistossa /etc olisi nyt yksi taikka useampi tiedosto jotka sinun pitäisi tsekata ja päättää mitä niille tehdään (korvaa alkuperäinen, pidä alkuperäinen, koita yhdistää taikka älä tee mitään).
Homma hoituu komennolla etc-update ja seuraamalla ruudulle tulevia ohjeita.
Vielä sananen noista Gentoon paketeista:
Oikeastaan Gentoon "paketti" on vain simppeli shelliskripti (ebuild-päätteinen tekstitiedosto) joka on helposti muokattavissa ja joka hakee wget-ohjelmalla varsinaiset, bzp2- taikka gz-muotoon pakatut lähdekoodit ohjelmantekijän palvelimelta (taikka mirrorilta), purkaa ne (yleensä, ellei erikseen määrätty /var/tmp/portage hakemistoon), ajaa mahdollisen configure-skriptin ja aloittaa kääntämisen. Lopuksi jos kaikki edellä mainitut toimenpiteet suoritettiin onnistuneesti niin "paketti" asennetaan ja kirjataan ylös asennettujen pakettien tietokantaan.
Ohjeita löytyy komennolla:
man emerge
sekä toinen hyvä (jos haluaa hienosäätää pakettien asennusta):
man portage
Eli Gentoon hyvät puolet:
+ Ehkä kaikkein joustavin distro mitä on (oikeastaan pitäisi puhua metadistrosta).
Ainut vielä ns. "gurumpi" (mutta toisaalta taas aivan helvetin vittumainen) tapa rakentaa Linux-systeemi on tehdä alusta lähtien eli a la´ Linux From Scratch (http://www.linuxfromscratch.org/)
+ Nopea !!!
ja huonot puolet:
- Asennus/päivtys voi olla hidasta puuhaa. Varsinkin jos koneesta ei löydy puhtia.
- EI ole suunnattu n00beille (vaikka Gentoon foorumeilta löytyykin yleensä mukavaa porukkaa niin jotain kokemusta Linuxeista olisi silti hyvä olla)
- Jos kuitenkin on tarpeeksi rohkea kokeilemaan niin oppimiskynnys voi olla silti aika korkea.
Esim. Gentoosta on turha hakea hienoa, "multimedia-klik-klik-gui" installaatio elämystä koska sellaista ei ole tarjolla vaan hommat hoidetaan suoraan komentoriviltä.
Miksi siitä sitten puuttuu graafinen asennusohjelma ?
Koska Gentoon asentajat (Debiania taikka jotain muuta distroa useita vuosia käyttäneet) eivät sellaista tarvitse !
:)
Joten jos en onnistunut sinua pelottelemaan niin siitä vain, saatat jopa pitää nopeimmasta (siis jos puhutaan käyttämisestä eikä asentamisesta) pingviinistä mitä tällä hetkellä löytyy :)
Kehittyneemmät linux-käyttäjät eivät vaan keskustele suomi24:ssä. Täällä ollaan me tyhmät, jotka EI OSATA KÄYTTÄÄ muita käyttiksiä kuin Ubuntua. Ei edes Windowsia. :(
Kun tämä linuxfilosfia jos olen oikein ymmärtaänyt, on vapaa lähdekoodi ja tuntuu, että ubuntun käyttäjät jylläävät kohta kun Windowsin. Minulla on ollut Slakware pohjaisia, eli Slax-live, Vectorlinux ja parhaillaan Zenwalk ja ne tuntuvat sopivan minulle vaikka en olekkaan veilä saanut asnnettua Gramps sukutukimusohjelmaa ei vaan asennu tar.gz en tiedä miksi, eli senverran joutuu käyttämään Windowsia.
Itsellä käytössä Debian Etch, pari päivää sitten oli vielä Debian Sarge. mutta päivitin sitten etuajassa kun vaikutti niin mainiolta. Etch kuitenkin julkastaan vasta joulukuun alussa.