Täällä palstalla kun enimmäkseen näköjään puidaan parisuhdeongelmia, voitasko me sinkut ja eronneet aloittaa nyt uusi keskustelu yksinelämisen ihanuudesta tai kurjuudesta. Miten aikamme kulutetaan ja mitä mahdollisuuksia löytyy toisten vastaavien tapaamisiin. Itse olen tyytyväinen elämääni eronneena, mutta aika-ajoin pikkasen yksinäinen.
"yksin parempi, kuin huonossa suhteessa"
"yksin parempi, kuin huonossa suhteessa"
Vastaukset 26
Vanhimmat
yksin kun huonossa suhteessa.Itse olin todella kauan aviossa ja sitten erosimme.Voin kertoa että koko elämäni aikana en ole asunut yksin,tämä onkin kokemus ja varsinkin yli 50-senä.
Olisin halunnu elää parisuhteessa koko loppuiän mutta koskaan ei tiedä mitä voi sattua ja se ei ole aina itsestä kiinni.
Kaikenkaikkiaan olen nyt kuitenkin onnellinen kun on uusi vaihe elämässä ja ei ollenkaan huono juttu.
Vaikka nyt kun erosta useampi vuosi on alkanut tuntumaan,jos sittenkin vielä alkas kaiken uudelleen...
elämästäni,jatkanko vai hautaan "villasella".
Jaksanko elää alituisen epävarmuuden varassa,kun aina paljastuu ajan kanssa uusi ongelma ja uusi nainen-miehellä!
Ei millään jaksaisi aloittaa alusta ja jäädä yksin...mut kaipa se on pakko.aina vannon et nyt se loppuu tähän ja taas vaan jatketaan yhdessä oloa jotenkin.Ja miestä on loukattu,kun on jäänyt kiinni,on se kumma???
aikaa sillä itse olen kokenu kanssa mitä on kun petetään.
Valitsin lopulta yksinelämisen mutta kaikilla ei mene näin.
Voimia teet sitten minkä päätöksen tahansa.
Sinulla on vaikea ratkaisu edessä. Itse jahkailin kymmenen vuotta. Kummassakin hyvät ja huonot puolet, yksin tai yhdessä olossa. Yksin elämässä vain on mielestäni jotain toivoa paremmasta huomisesta, vaikka yksinäiseltä välillä tuntuukin. Parisuhde ei siitä miksikään muutu, ei ainakaan meillä muuttunu. Loppuelämä olisi ollut sitä samaa tuskailua.
Käytäntöhän on osoittanut, että yksin elelevä mies on joko juoppo tai homo. Naiset ovat tässä
asiassa paljon miehiä ronkeleempia, vaikka samalla lailla kaihoa tuntevatkin.
Päätalon kirjassa kerrotaan Kallen sedän hautajaisten jälken käydyn keskustelun. Arvi se taisi palauttaa tavaran käyttämättömä tai korkeinaan kiitteli lainasta.
tulla väittämään esim.minuakin homoksi!Asun yksin en ole juoppo,enkä hintti.Taitaa käytäntösi olla sieltä itsestään kotoisin.Peräkammarin pojaksi en tunnustaudu.Suhteita voi hoidella myös ilman yhdessä asumista.
njaapurriin
mie en saa mennä juoksujalkaa
mie en saa mennä edellä
enkä mie saa tulla perässä
mie en saa leippoo kakkuu
mie en saa valvvoo
mie en saa herätä aikassee
mie en saa syyvä
mie en saa pittää diettii
mie en katsoo njaapurii pitkkää
mie en saa männä elokuvvii
mie en saa isttuu kotona
mie en saa mennä tantsilloihi
mie en saa hakkee valssiin
mien en saa kirijuuttaa palstalle
....aa..aa..aappuuvvvvaa !!!!!
Mittee sie saat ?
sitä sinkku sit saapi tehhä
Ero on aina kipeä viilto elämässä, koska se ei koske pelkästään avioparia itseään, vaan paljon muutakin maailmassa ikäänkuin repeää ja jakautuu. Onneksi omat lapseni olivat jo murrosiän ohittaneita ja kykenivät itse määrittämään suhteensa vanhempiinsa ja muihin elämänsä tärkeisiin ihmisiin. Heistä on kasvanut ihan hyviä ihmisiä. Itse olen yhä uudestaan valinnut tämän sinkkuuden eikä siinä ole vaikuttamassa pitkän avioliiton muistot tms, minä vain viihdyn näin ja se painaa vaa´assa aina enemmän kuin toiseen ihmiseen sitoutuminen, sitten kun valita pitää. Eron jälkeen minulla on oikeastaan pääsääntöisesti hyviä kokemuksia elämästä ja myös miehet ovat kohdelleent minua kauniisti, sitä oli aluksi vaikea "ymmärtää" kun pitkässä liitossa tottui siihen, ettei ole ihmisenä mitään. Ystävyyssuhteitten luominen on erilaista, niihin liittyy usein odotuksia joihin ei voi vastata, mutta onneksi en olekaan kauhean sosiaalinen ihminen. Mutta omasta elämästäni tykkään.
muta aina laskuja maksaessa tuleee mieleen että olis kiva kun välillä joku muu maksaisi ne:)
Kyllä sinkkuna olo on minullakin verissä kun olen ollut sinkku jo 17 v. Joskus olen ikävissäni ja sittne yksi mitä kaipaisin, mukavaa seuraa vaikka matkalle, teatteriin, harrastamaan ja yleensä vain tuomaan rohkeutta lähteä. Paljon olen miettinyt liittyisinkö johonkin järjestöön, mutta mikä se voisi olla, kun en ole esim. uskonnollinen enkä polittinen henkilö enkä kovin liikunnallinen tai tanssiva. Mukaan vaan tahtoisin silti.
jotenkin viikonloput tuntuu pitkiltä mutta vain siihen asti kun muistaa mitä se elämä oli aviossa:odottaa pettävää ja väkivaltasta puolisoa kotiin,millon sattu tulemaan eli kyllä sinkkuna on elämä paljon parempaa.
"harrastus" voisi olla esimerkiksi nuorisoseuran talkoojutut, mm kahvitukset. Itse olen tällaisessa mukana ja tykkään, silloin tällöin. Toki on monenlaisia muitakin, kun vaan kohdalle osuu :) Kokeilepa :)
Minäkin pidän yksinelämisen vapaudesta, omasta pienestä, mutta kodikkaasta yksiöstäni, joka on minun näköinen. Ei prameilevia huonekaluja jne, melkein kuin opiskelijaboxi. Viikonloput ovat vain välillä tuskaisia. Kaipaisi toisten seuraa, mutta kapakat kännittelevine ihmisineen ei kiinnosta. Ystävät viettävät aikaa omiensa kanssa. Minne mennä ? Pitääkö ruveta alkoholistiksi, että pääsee mukaan AA-kerhojen raittiiseen toimintaan?
kun luin nm.kaipaan.
Sillä ihan kun minun elämästä tuo yksiökin eli juuri sellanen kun itse pitää ja kun itse kasannu ne vähäset huonekalutkin niin ne tuntuu ihan erilaiselle kun olis ostanu kalliit valmiina.
Viikonloput meinaa mättää ja hyvä toteamus tuo aa-kerho eli välillä tuntuu että pitäs aina juuri viikolopulla jotain juoda että kestää olla yksin.
Onneksi olen sen tiedostanut että se ei ole hyvä ratkaisu sillä riippuvuus uhkana siinäkin.
Muuten kyllä pidän yksinelämisestä omassa yksiössä!
Ikinä en suostuisi katselemaan sohvalla makoilevaa röyhtäilevää, piereskelevää, haisevaa ukkoa, joka todennäköisesti olisi vuoteessakin aika veltto...
piere???Ollaan sitä niin hienoa,että!Kuten filmitähdet eivät pasko!! ;))
varmasti piere tarkotuksella toisen nenän edessä sillä aiempi mieheni teki tarkoituksella niin.
Kun huomautin hän totes,mitä sinä olet naama sikkaralla joka asiasta.
Hän oli niin suuri herra että alamaiselella ei saanu olla edes mielipiteitä.
biokaasulaitos edellisessä "elämässäsi" mukaan.
sun asemassasi herättänyt aina aamulla miehen pierasemalla sen naamalle! Olisit syönyt papuja ja ruisleipää illalla niin varmasti olis onnistunut. Olis saanut maistaa omaa lääkettään. Muista nää ohjeet jos vielä sattuu samanlainen mies kohdalle että piru pierusta;DDD
Siis pieru pierusta;DD
ihme täällä haisee? :(((
No eipä ole kehumista 5kymppisten sinkkujen elämänlaadussa ja ajatuksissa. Pieriskellään....
Taidan siirtyä nuorempien osastolle, sielläkin fiksumpaa juttua.
sinne ja toivo parasta!;)))
menipä jutut ihan älyttömiksi
minäkin uusiosinkkuna jo jonkun vuoden enkä vaihtaisi osaani, oma koti on just siinä kunnossa ja sellainen kuin haluaan
uusi mies - ei kiitos kämppikseksi, kamuksi ehkä