Laitan nyt huvikseni selostuksen meidän päivästämme ihan omaan keskusteluun. Saa kommentoida vapaasti, mutta esitän yhden toivomuksen; perustelkaa kommenttinne.
selostus päivästämme. Ajat on sitten noin aikoja :)
6.30: Mieheni nousee ylös, minä herään hetken päästä. petaan sänkymme ja pukeudun yms.
6.45: Mies huikkaa hyvästit ja lähtee töihin. (On autokaupan omistaja)
7.00: Herätän ullakon porukan, eli Hilman (15v.) ja Aukustin (13v.) Sitten menen yläkertaan, herätän Eeditin (10v.) ja Silvian (7v.) ja menen alakertaan laittamaan aamupalaa. Muistutan lapsia petaamaan sängyt yms.
7.15: Olen laittanut pöytään kaikkea epämääräistä hajamielisyyksissäni, ja lapset nakkovat mieleistänsä ruokaa jääkaapista pöytään. Pöydän ääressä vain kolme lasta, Aukusti vetelee huoneessaan yhä sikeitä, kun lähden katsomaan.
Vatsaukseksi saan epämääräistä mutinaa koulun turhuudesta, ja koululaisten uuvuttamisesta rättiväsyneiksi. Kun alan nipottaa, niinkuin poika asian ilmaisee, saan naamalleni tyynyn ja vastauksen, jonka tulkitsen lupautuvaksi.
Palaan alakertaan ja tiedustelen, onko ekaluokkalainen syönyt kunnolla, ja ketkä tarvitsevat eväitä. Kukaan ei tarvitse.
7.30: Aukusti kömpii unenpöpperössä alakertaan. Kun kehotan syömään aamupalaa, minut leimataan taas nipottajaksi ja komentelijaksi.
Pakotan Aukustin syömään voileivän, ja siivoan nurisevan Hilman kanssa keittiön. Saan kuulla taas imartelevia huomautuksia maailman epäreiluimmasta äidistä.
7.45: Menen herättämään eskarilaisen Tildan, Fredrikin (4v) ja Adelen (3v.)
Puen nuorimman ja laitan Tildan eskarirepun valmiiksi. Sitten petaamme yhdessä sängyt (tai no jaa, minä ja Frede itseasiassa.)
8.00: On Aukustin vuoro mennä yhtä matkaa ekaluokkalaisen kanssa kouluun. Aukusti valittaa ja nurisee, mutta hiljenee kun Silvian huuli alkaa uhkaavasti väpättää.
Toivotan hyvää koulupäivää, ja patistan myös Eeditin ja Hilman ulos ovesta.
8.15: komennan kotiin jääneet "pienet" (niinkuin alle kouluikäisiä meillä usein nimitetään) pesulle. Pesen Adan (Adelen lempinimi) ja Freden (Fredrikin lempinimi) hampaat.Käyn laittamassa puuron kiehumumaan.
8.30: Syötän pienille puuroa (meidän perheessämme alle kouluikäiset joutuvat syömään aamulla puuroa. Ahdasmieliset vanhemmat, tiedän ;) )
8.45: Tiitu (Tildan lempinimi) korjaa lautaset pöydästä ja pyyhkii pöydän.
Minä menen laittamaan pienimmille kenkiä ja takkeja päälle.
9.00: Lähdemme yhdessä saattamaan Tiitun eskariin.
Frede on lastenistuimessa pyöräni tarakalla, Ada pyörällä vedettävässä kärryssä/vaunussa.
Tiitu ajaa pyörällä.
9.20: Perillä eskarissa. Juttelen hetken hoitajien kanssa, ja lähdemme sitten pienten kanssa kotia kohti. Frede mankuu puistoon jäämistä, mutta meillä on kiire, sillä lasten serkut tulevat meille "päivähoitoon"
9.45: Kotona ollaan. Portailla istuvatkin jo lastemme kaksi serkkua, Maija ja Anssi (maija 4v. anssi 5v.) jotka ovat aina kaksi päivää viikosta meillä leikkimässä/hoidossa 6 tuntia. Vastaavasti meidän ipanat on heillä 2 päivää viikosta, jolloin minulle jää enemmän aikaa hoitaa kotihommia ja siivota.
Päästän lapset sisälle, ja vaihdan pari sanaa lasten äidin kanssa (joka myös kotiäiti, jolla 7 muksua) Pyytä lainaksi vauvan rintareppua, joka meillä lojuu toimettomana varaston nurkassa.
Menen etsimään reppua, lasten äiti katsoo sen aikaa pienten touhuiluja.
10.00: Lasten äiti lähtee. Minä menen pienten kanssa yläkertaan. Lapset alkavat leikkiä omiaan, kun minä viikkaan ja silitän viereisessä huoneessa pyykkiä.
11.00: Ipanat alkavat mankua ulospääsystä. Lupaan viedä lapset ulos jos siivoavat ensin leikkiensä jäljet. Anssi ei suostu siivoamaan mitään, mököttää vain nojatuolissa.
Komennan Anssia useamman kerran, ja uhkaan että poika saa jäädä sisälle ellei ala noukkia junaradan osia lattialata. Johan alkaa työ maistua.
11.30: Olen saanut viikatuksia ja silitetyksi kasan pyykkiä, joten lupaan viedä lapset ulos. Ennen sitä kuitenkin juodun melkein pakottamaan kaikki yksitellen syömään jukurtit (jotka tietysti on aivan väärän makuisia. miksei äiti ikinä opi että banaanijukurtti on pahaa ja vain mansikkajukurtti kelpaa Anssille?)
Lopulta, kun kaikki lapset ovat väen vängällä ahtaneet kokonaiset jukurtit suuhunsa, alkaa pissalla käynti kierros. Kaikki lapset istuskelevat pytyllä kymmenenkin minuuttia, ja äidin pinna on vähällä palaa.
12.00: Vihdoin päästään ulos. Lapset säntäävät hiekkikselle, äiti istahtaa näkömatkan päähän perkaamaan mustikoita.
12.10: Päivän ensimmäinen itku. Anssi on sohaissut Fredeä palleaan, ja poika itkee lohduttomasti. Sekä Anssi että Frede jäähylle.
Maija ja Ada jäävät kaksistaan leikkimään, mutta kyllästyvät äkkiä kun pojat joutuvat istua nököttämään kymmenen metrin säteellä toisistaan jalat ristissä.
12.30: Tytöt ovat siirtyneet laatoitukselle leikkimään nukkejensa kanssa. Frede on unohtanut tappelun ja leikkii täyttä häkää Anssin kanssa hiekkiksellä.
12.40: Päätän että on aika mennä lounaalle. Passitan lapset käsien pesulle ja nakkaan metripitsan uuniin.
13.00: Pitsa valmista. Lpaset istuvat pöytiin hälisten ja meluten, ja joudun useampaan otteeseen kehottamaan, etä kääntävät voluumia pienemmälle.
Ada syö nirsoillen ja nyppien kaikki kinkun palat pitsasta pois.
13.20: Kaikki syöneet.
Aukusti ja Silvia palaavat kotiin, ja hyökkäävät suden nälkäisinä pitsan rippeiden kimppuun.
Komennan Aukustia siivoamaan pöydän kun ovat syöneet.
13.40: Pienet yläkertaan päiviksille. Nukutettuani lapset menen auttamaan Silviaa läksyjen tekemisessä, ja patistan Aukustiakin omiensa kimppuun.
14.00: Hilma ja Eedit tulevat kotiin, Eeditillä on kaveri mukanaan. Kehotan ottamaan välipalaa, ja tekemään läksyt alakerrassa, koska pienet nukkuvat ylhäällä.
Minä kuorin perunat valmiiksi ruokaa varten, sitten menen ulos viemään pyykkejä narulle. Käsken Hilman tai Aukustin olla kokoajan lähettyvillä, mikäli pienet heräävät.
14.20: Tulen sisälle, ja törmään tyttäreeni Elleniin (22v.) joka on jo muutanut kotoa. (Ellen asuu muutaman kilometrin päässä meiltä, Tildan eskarin viereisessä kerrostalossa. Tilda menee usein eskarin päättyessä isosiskolleen, joka tuo Tildan autolla kotiin)
Ellen lupaa imuroida olohuoneen ja keittiön, minä huokaan helpotuksesta.
15.00: Yläkerrasta kömpii unenpöpperöisiä tenavia. Puen heidät. Keräämme Anssin ja Maijan tavarat reppuihin ja minä lähden viemään näitä kotiin.
Käsken Hilman, Aukustin ja Eeditin ja Eeditin kaverin Hennan laittaa perunat kiehumaan ja kalapuikot uuniin, tehdä salaatin ja kattaa pöydän.
Ellen lupaa katsoa Tiitun, Freden ja Adan perään.
Silvia lähtee mukaamme.
15.15: Anssin ja Maijan kotona. Menemme saattamaan muksut sisälle, ja minä jään juttelemaan lasten äidin kanssa. Silvia ryntää leikkimään Jonnan (8v.) kanssa.
Rupattelemme tuokion, mutta kun pitäisi lähteä, ei Silvia tahdo millään. Yritän pyytää nätisti, vähemmän nätisti ja tuimallakin äänellä, mutta tyttö vain pudistelee päätään.
Lopulta lasten äiti lupaa että Silvia voi jäädä kuuteen asti leikkimään.
Minä vastustelen, koska Silvia ei ole vielä syönyt päivällistä, mutta lasten äiti sanoo että Silvia voi aivan hyvin jäädä heille päivälliselle.
Lopulta lupaan, ja sanon hei heit lapsille ja lasten äidille.
16.00: Tulen kotiin samaan aikaan kuin isäkin, ja saamme astua suoraan valmiiseen ruokapöytään. Eedit ja Henna kertovat ylpeinä, että ovat kattaneet pöydän ja tehneet salaatin ihan kahdestaan.
Minä menen soittamaan Hennan äidille, ja kysyn, saisiko tyttö jäädä syömään. Hennan äiti kuitenkin vastustelee, ja pyytää Hennaa tulemaan kotiin.
Henna lähtee, ja me istumme ruokapöytään.
Ruokarukouksen aikaan Ada alkaa pelleillä, ja komennuksista huolimatta ei osaa lopettaa. Ada karkotetaan viiden minuutin jäähylle. Ruokarukous aloitetaan uudestaan, mutta nyt Frede pelleille. Fredekin karkoitetaan pöydästä.
(Lopulta, kun neljättä kertaa aloitamme ruokaruokouksen, saamme sen luettua kunnialla loppuun.)
16.30: Kaikki ovat syöneet, isä siivoaa ruokapöydän. Ellen on lähdössä kotiinsa, mutta Ada ja Tilda mankuvat päästä mukaan katsomaan Ellenin lasta, Idaa (1,7v.) mutta Ellen työntää oven kinni mankujien nenän edestä.
Tilda alkaa mököttää, Adele itkeä. Kaaoksen ainekset ovat valmiina, kun Fredekin alkaa riehua ja juosta alakerran ja yläkerran väliä ja yrittää kinnittää huomion itseensä.
Tilda suljetaan vierashuoneeseen, Adele lastenhuoneeseen, ja Fredrik ohjataan ulos riehumaan.
Yritän saada Aukustinkin menemään ulos vahtimaan Fredrikin toilailuja, mutta Aukusti ei suostu.
Fredrik jää oman onnensa nojaan ulos, mutta saan silti pakotettua Aukustin lukitsemaan tielle johtavan portin ja pikkuportin pihan perällä.
16.45: Tiitun ja Adan jäähy loppuu, tytöt pääsevät pois kamareista.
Minä menen keittämään kahvia itselleni ja isälle.
isä lupaa kahvin juotuaan lähteä kauppaan lasten kanssa.
17.00: Isä lähtee lasten kanssa, kotiin jään vain minä ja Hilma ja Aukusti.
Istahdan hetkeksi tietokoneelle, mutta mutaman minuutin kuluttua Aukusti tulee kärttämään taakse.
Käsken Aukustin mennä tekemään jotain järkevämpää, ja aloitan taas "nipotuksen"
siitä, mitä kaikkea ennen vanhaan lapset leikkivät kun ei ollut tietokoneita...
17.30: Päästän Aukustin tietokoneelle, ja menen siivoamaan lasten huonetta.
Imuroin ja kerään leluja lattialta.
18.00: Isä ja lapset tulevat kotiin, myös Silvia jonka he kävivät matkalla hakemassa.
Komennan lapset keräämään vadelmia ja viinimarjoja pensaasta.
Lpaset kuitenkin ovat äärettömän nälkäisiä ja aukaisevat heti jääkaapin kotiin tultuaan.
Minä karsin epäterveelliset ruaat pois ja sanon, että jos ovat nälissään, ottavat hedelmäkulhosta tai vihaneskorista alkunälkään. Saan vastaukseksi jupinaa ja mutinaa tyhmistä äideistä jotka eivät ymmärrä, etteivät hedelmät ole puoliksikaan niin hyviä kuin suklaavanukkaat..
Kun homma alkaa riistäytyä käsistä ( Eedit ja Silvia ovat levittäneet olohuoneen lattialle tuhannen palan palapelin, jota yrittävät epätoivoisesti koota. Frede kuitenkin varastelee paloja ja tytöt juoksevat ymäri taloa tämän perässä. Tilda mököttää kun ei pääse mukaan palapelin rakennukseen.
Akusti ja Hilma ovat nokat vastakkain tietokoeen luona, Huilma yrittää kammeta Aukustia pois sen ääreltä, ja Aukusti yrittää panna parhaansa mukaan vastaan...)
komennan koko konkka ronkan kanssani poimimaan viinimarjoja ja vadelmia pihan perälle.
Maanittelen, lepertelen, uhkailen ja lopulta kiristän, mikä toimii. Eihän kukaan halua menettää viikkorahojaan kuukuadeksi.
Kyykimme marjapuskillakokonaisen tunnin.
19.00: Tulemme sisälle, lapset kiukkuisina ja sormet punaisina marjojen takia.
Iskä menee hinkaamaan nuorimpien käpälöitä puhtaiksi kinsiharjalla.
19.15: Laitan marjasopan kiehumaan ja käyn nakkaamassa likaisia vaatteita pesukoneeseen.
19.30: Komennan Eeditin ja Silvian siivoamaan palapelin olohuoneen lattialta. Jupinaa ja kitiniää.
20.00: Pienten kylpyaika, neljä nuorinta pesulle iskän kanssa.
Hilma komennetaan kattamaan iltapalapöytä.
20.30: iskä ja pienet tulee pesulta, sen jälkeen Silvia, Eedit, Aukusti ja Hilma menevät kaikki omalla vuorollaan.
21.15: Soppa valmista ja iltapalapöytä katettu, komennan kaikki iltapalle.
21.30: Menen peittelemään pienet yläkertaan.
Istahdan tietokoneelle.
22.00: Komennan isommat lapset omiin kamareihin yläkertaan.
23.00: mekin menemme nukkumaan.
ps: tässä kirjoituksessa ei esiinny toiseksi vanhin poikamme Topias, joka on 19v. ja jo muuttanut kotoa.
selostus päivästämme. Ajat on sitten noin aikoja :)
6.30: Mieheni nousee ylös, minä herään hetken päästä. petaan sänkymme ja pukeudun yms.
6.45: Mies huikkaa hyvästit ja lähtee töihin. (On autokaupan omistaja)
7.00: Herätän ullakon porukan, eli Hilman (15v.) ja Aukustin (13v.) Sitten menen yläkertaan, herätän Eeditin (10v.) ja Silvian (7v.) ja menen alakertaan laittamaan aamupalaa. Muistutan lapsia petaamaan sängyt yms.
7.15: Olen laittanut pöytään kaikkea epämääräistä hajamielisyyksissäni, ja lapset nakkovat mieleistänsä ruokaa jääkaapista pöytään. Pöydän ääressä vain kolme lasta, Aukusti vetelee huoneessaan yhä sikeitä, kun lähden katsomaan.
Vatsaukseksi saan epämääräistä mutinaa koulun turhuudesta, ja koululaisten uuvuttamisesta rättiväsyneiksi. Kun alan nipottaa, niinkuin poika asian ilmaisee, saan naamalleni tyynyn ja vastauksen, jonka tulkitsen lupautuvaksi.
Palaan alakertaan ja tiedustelen, onko ekaluokkalainen syönyt kunnolla, ja ketkä tarvitsevat eväitä. Kukaan ei tarvitse.
7.30: Aukusti kömpii unenpöpperössä alakertaan. Kun kehotan syömään aamupalaa, minut leimataan taas nipottajaksi ja komentelijaksi.
Pakotan Aukustin syömään voileivän, ja siivoan nurisevan Hilman kanssa keittiön. Saan kuulla taas imartelevia huomautuksia maailman epäreiluimmasta äidistä.
7.45: Menen herättämään eskarilaisen Tildan, Fredrikin (4v) ja Adelen (3v.)
Puen nuorimman ja laitan Tildan eskarirepun valmiiksi. Sitten petaamme yhdessä sängyt (tai no jaa, minä ja Frede itseasiassa.)
8.00: On Aukustin vuoro mennä yhtä matkaa ekaluokkalaisen kanssa kouluun. Aukusti valittaa ja nurisee, mutta hiljenee kun Silvian huuli alkaa uhkaavasti väpättää.
Toivotan hyvää koulupäivää, ja patistan myös Eeditin ja Hilman ulos ovesta.
8.15: komennan kotiin jääneet "pienet" (niinkuin alle kouluikäisiä meillä usein nimitetään) pesulle. Pesen Adan (Adelen lempinimi) ja Freden (Fredrikin lempinimi) hampaat.Käyn laittamassa puuron kiehumumaan.
8.30: Syötän pienille puuroa (meidän perheessämme alle kouluikäiset joutuvat syömään aamulla puuroa. Ahdasmieliset vanhemmat, tiedän ;) )
8.45: Tiitu (Tildan lempinimi) korjaa lautaset pöydästä ja pyyhkii pöydän.
Minä menen laittamaan pienimmille kenkiä ja takkeja päälle.
9.00: Lähdemme yhdessä saattamaan Tiitun eskariin.
Frede on lastenistuimessa pyöräni tarakalla, Ada pyörällä vedettävässä kärryssä/vaunussa.
Tiitu ajaa pyörällä.
9.20: Perillä eskarissa. Juttelen hetken hoitajien kanssa, ja lähdemme sitten pienten kanssa kotia kohti. Frede mankuu puistoon jäämistä, mutta meillä on kiire, sillä lasten serkut tulevat meille "päivähoitoon"
9.45: Kotona ollaan. Portailla istuvatkin jo lastemme kaksi serkkua, Maija ja Anssi (maija 4v. anssi 5v.) jotka ovat aina kaksi päivää viikosta meillä leikkimässä/hoidossa 6 tuntia. Vastaavasti meidän ipanat on heillä 2 päivää viikosta, jolloin minulle jää enemmän aikaa hoitaa kotihommia ja siivota.
Päästän lapset sisälle, ja vaihdan pari sanaa lasten äidin kanssa (joka myös kotiäiti, jolla 7 muksua) Pyytä lainaksi vauvan rintareppua, joka meillä lojuu toimettomana varaston nurkassa.
Menen etsimään reppua, lasten äiti katsoo sen aikaa pienten touhuiluja.
10.00: Lasten äiti lähtee. Minä menen pienten kanssa yläkertaan. Lapset alkavat leikkiä omiaan, kun minä viikkaan ja silitän viereisessä huoneessa pyykkiä.
11.00: Ipanat alkavat mankua ulospääsystä. Lupaan viedä lapset ulos jos siivoavat ensin leikkiensä jäljet. Anssi ei suostu siivoamaan mitään, mököttää vain nojatuolissa.
Komennan Anssia useamman kerran, ja uhkaan että poika saa jäädä sisälle ellei ala noukkia junaradan osia lattialata. Johan alkaa työ maistua.
11.30: Olen saanut viikatuksia ja silitetyksi kasan pyykkiä, joten lupaan viedä lapset ulos. Ennen sitä kuitenkin juodun melkein pakottamaan kaikki yksitellen syömään jukurtit (jotka tietysti on aivan väärän makuisia. miksei äiti ikinä opi että banaanijukurtti on pahaa ja vain mansikkajukurtti kelpaa Anssille?)
Lopulta, kun kaikki lapset ovat väen vängällä ahtaneet kokonaiset jukurtit suuhunsa, alkaa pissalla käynti kierros. Kaikki lapset istuskelevat pytyllä kymmenenkin minuuttia, ja äidin pinna on vähällä palaa.
12.00: Vihdoin päästään ulos. Lapset säntäävät hiekkikselle, äiti istahtaa näkömatkan päähän perkaamaan mustikoita.
12.10: Päivän ensimmäinen itku. Anssi on sohaissut Fredeä palleaan, ja poika itkee lohduttomasti. Sekä Anssi että Frede jäähylle.
Maija ja Ada jäävät kaksistaan leikkimään, mutta kyllästyvät äkkiä kun pojat joutuvat istua nököttämään kymmenen metrin säteellä toisistaan jalat ristissä.
12.30: Tytöt ovat siirtyneet laatoitukselle leikkimään nukkejensa kanssa. Frede on unohtanut tappelun ja leikkii täyttä häkää Anssin kanssa hiekkiksellä.
12.40: Päätän että on aika mennä lounaalle. Passitan lapset käsien pesulle ja nakkaan metripitsan uuniin.
13.00: Pitsa valmista. Lpaset istuvat pöytiin hälisten ja meluten, ja joudun useampaan otteeseen kehottamaan, etä kääntävät voluumia pienemmälle.
Ada syö nirsoillen ja nyppien kaikki kinkun palat pitsasta pois.
13.20: Kaikki syöneet.
Aukusti ja Silvia palaavat kotiin, ja hyökkäävät suden nälkäisinä pitsan rippeiden kimppuun.
Komennan Aukustia siivoamaan pöydän kun ovat syöneet.
13.40: Pienet yläkertaan päiviksille. Nukutettuani lapset menen auttamaan Silviaa läksyjen tekemisessä, ja patistan Aukustiakin omiensa kimppuun.
14.00: Hilma ja Eedit tulevat kotiin, Eeditillä on kaveri mukanaan. Kehotan ottamaan välipalaa, ja tekemään läksyt alakerrassa, koska pienet nukkuvat ylhäällä.
Minä kuorin perunat valmiiksi ruokaa varten, sitten menen ulos viemään pyykkejä narulle. Käsken Hilman tai Aukustin olla kokoajan lähettyvillä, mikäli pienet heräävät.
14.20: Tulen sisälle, ja törmään tyttäreeni Elleniin (22v.) joka on jo muutanut kotoa. (Ellen asuu muutaman kilometrin päässä meiltä, Tildan eskarin viereisessä kerrostalossa. Tilda menee usein eskarin päättyessä isosiskolleen, joka tuo Tildan autolla kotiin)
Ellen lupaa imuroida olohuoneen ja keittiön, minä huokaan helpotuksesta.
15.00: Yläkerrasta kömpii unenpöpperöisiä tenavia. Puen heidät. Keräämme Anssin ja Maijan tavarat reppuihin ja minä lähden viemään näitä kotiin.
Käsken Hilman, Aukustin ja Eeditin ja Eeditin kaverin Hennan laittaa perunat kiehumaan ja kalapuikot uuniin, tehdä salaatin ja kattaa pöydän.
Ellen lupaa katsoa Tiitun, Freden ja Adan perään.
Silvia lähtee mukaamme.
15.15: Anssin ja Maijan kotona. Menemme saattamaan muksut sisälle, ja minä jään juttelemaan lasten äidin kanssa. Silvia ryntää leikkimään Jonnan (8v.) kanssa.
Rupattelemme tuokion, mutta kun pitäisi lähteä, ei Silvia tahdo millään. Yritän pyytää nätisti, vähemmän nätisti ja tuimallakin äänellä, mutta tyttö vain pudistelee päätään.
Lopulta lasten äiti lupaa että Silvia voi jäädä kuuteen asti leikkimään.
Minä vastustelen, koska Silvia ei ole vielä syönyt päivällistä, mutta lasten äiti sanoo että Silvia voi aivan hyvin jäädä heille päivälliselle.
Lopulta lupaan, ja sanon hei heit lapsille ja lasten äidille.
16.00: Tulen kotiin samaan aikaan kuin isäkin, ja saamme astua suoraan valmiiseen ruokapöytään. Eedit ja Henna kertovat ylpeinä, että ovat kattaneet pöydän ja tehneet salaatin ihan kahdestaan.
Minä menen soittamaan Hennan äidille, ja kysyn, saisiko tyttö jäädä syömään. Hennan äiti kuitenkin vastustelee, ja pyytää Hennaa tulemaan kotiin.
Henna lähtee, ja me istumme ruokapöytään.
Ruokarukouksen aikaan Ada alkaa pelleillä, ja komennuksista huolimatta ei osaa lopettaa. Ada karkotetaan viiden minuutin jäähylle. Ruokarukous aloitetaan uudestaan, mutta nyt Frede pelleille. Fredekin karkoitetaan pöydästä.
(Lopulta, kun neljättä kertaa aloitamme ruokaruokouksen, saamme sen luettua kunnialla loppuun.)
16.30: Kaikki ovat syöneet, isä siivoaa ruokapöydän. Ellen on lähdössä kotiinsa, mutta Ada ja Tilda mankuvat päästä mukaan katsomaan Ellenin lasta, Idaa (1,7v.) mutta Ellen työntää oven kinni mankujien nenän edestä.
Tilda alkaa mököttää, Adele itkeä. Kaaoksen ainekset ovat valmiina, kun Fredekin alkaa riehua ja juosta alakerran ja yläkerran väliä ja yrittää kinnittää huomion itseensä.
Tilda suljetaan vierashuoneeseen, Adele lastenhuoneeseen, ja Fredrik ohjataan ulos riehumaan.
Yritän saada Aukustinkin menemään ulos vahtimaan Fredrikin toilailuja, mutta Aukusti ei suostu.
Fredrik jää oman onnensa nojaan ulos, mutta saan silti pakotettua Aukustin lukitsemaan tielle johtavan portin ja pikkuportin pihan perällä.
16.45: Tiitun ja Adan jäähy loppuu, tytöt pääsevät pois kamareista.
Minä menen keittämään kahvia itselleni ja isälle.
isä lupaa kahvin juotuaan lähteä kauppaan lasten kanssa.
17.00: Isä lähtee lasten kanssa, kotiin jään vain minä ja Hilma ja Aukusti.
Istahdan hetkeksi tietokoneelle, mutta mutaman minuutin kuluttua Aukusti tulee kärttämään taakse.
Käsken Aukustin mennä tekemään jotain järkevämpää, ja aloitan taas "nipotuksen"
siitä, mitä kaikkea ennen vanhaan lapset leikkivät kun ei ollut tietokoneita...
17.30: Päästän Aukustin tietokoneelle, ja menen siivoamaan lasten huonetta.
Imuroin ja kerään leluja lattialta.
18.00: Isä ja lapset tulevat kotiin, myös Silvia jonka he kävivät matkalla hakemassa.
Komennan lapset keräämään vadelmia ja viinimarjoja pensaasta.
Lpaset kuitenkin ovat äärettömän nälkäisiä ja aukaisevat heti jääkaapin kotiin tultuaan.
Minä karsin epäterveelliset ruaat pois ja sanon, että jos ovat nälissään, ottavat hedelmäkulhosta tai vihaneskorista alkunälkään. Saan vastaukseksi jupinaa ja mutinaa tyhmistä äideistä jotka eivät ymmärrä, etteivät hedelmät ole puoliksikaan niin hyviä kuin suklaavanukkaat..
Kun homma alkaa riistäytyä käsistä ( Eedit ja Silvia ovat levittäneet olohuoneen lattialle tuhannen palan palapelin, jota yrittävät epätoivoisesti koota. Frede kuitenkin varastelee paloja ja tytöt juoksevat ymäri taloa tämän perässä. Tilda mököttää kun ei pääse mukaan palapelin rakennukseen.
Akusti ja Hilma ovat nokat vastakkain tietokoeen luona, Huilma yrittää kammeta Aukustia pois sen ääreltä, ja Aukusti yrittää panna parhaansa mukaan vastaan...)
komennan koko konkka ronkan kanssani poimimaan viinimarjoja ja vadelmia pihan perälle.
Maanittelen, lepertelen, uhkailen ja lopulta kiristän, mikä toimii. Eihän kukaan halua menettää viikkorahojaan kuukuadeksi.
Kyykimme marjapuskillakokonaisen tunnin.
19.00: Tulemme sisälle, lapset kiukkuisina ja sormet punaisina marjojen takia.
Iskä menee hinkaamaan nuorimpien käpälöitä puhtaiksi kinsiharjalla.
19.15: Laitan marjasopan kiehumaan ja käyn nakkaamassa likaisia vaatteita pesukoneeseen.
19.30: Komennan Eeditin ja Silvian siivoamaan palapelin olohuoneen lattialta. Jupinaa ja kitiniää.
20.00: Pienten kylpyaika, neljä nuorinta pesulle iskän kanssa.
Hilma komennetaan kattamaan iltapalapöytä.
20.30: iskä ja pienet tulee pesulta, sen jälkeen Silvia, Eedit, Aukusti ja Hilma menevät kaikki omalla vuorollaan.
21.15: Soppa valmista ja iltapalapöytä katettu, komennan kaikki iltapalle.
21.30: Menen peittelemään pienet yläkertaan.
Istahdan tietokoneelle.
22.00: Komennan isommat lapset omiin kamareihin yläkertaan.
23.00: mekin menemme nukkumaan.
ps: tässä kirjoituksessa ei esiinny toiseksi vanhin poikamme Topias, joka on 19v. ja jo muuttanut kotoa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
teillä!!=o) Huomaa kirjoituksesta jo että olet "vihkiytynyt" perheellesi.Ja minkäkokoinen perhe!!Ihanaa!!Meillä "vain" viisi naperoa,mutta kyllä heidänkin kanssa päivät saa sujumaan vauhdilla.Voimia ja siunausta sulle pesueesi kanssa!=o)
Sitä samaa sinnekkin :D
merkitystä että miehesi on autokaupan omistaja..
Kunhan totesin :D
???
No olihan siinäohjelmaa kerrakseen, täytyy myöntääetten jaksanut lukea tarinaa yhdellä kertaa, niin seikka peräisesti olit päiväsi jaksanut kuvailla, jatkoin nyt sitten toisena päivänä.
Hyvin sinulla sujuu arjen rutiinien ylläpito, löytyyhän sinulta jo tuota kokemusta yli 20-vuoden ajalta ja se näkyy.
Hienoa on myös että olette löytäneet yhteistyömuodon ystäväsi/sukulaisesi? kanssa, autatte toisianne lastenhoidossa vuorottelemalla.Tässä olisi vinkkiä myös muille lapsiperheille. Tämähän on varmaan sitä kolmannen sektorin työtä, mistäpolitikotkin puhuvat.
Ruokapuolikin oli reilassa,lämmintä ruokaa syötiin jopa 3 kertaa päivässä, jos pienten puuro lasketaan. Meilläkin muuten kutsutaan näitä pienimmäisiä 5v. ja 1.8v. pienimmäisiksi/pieniksi. Aina pienin joukosta on ollut vauvan asemassa. Onneksi on nyt pienempi lapsenlapsi kasvamassa, muuten saisi tämä nykyinen pikku prinsessa olla vauva ikänsä.
Sinun tarinassa (saako sinutella?) oli muutakin yhtäläistä oman pesueeni kanssa, minullakin on suurin piirtein saman ikäiset vanhimmat lapset. On kiva kun isot lapset ovat kotona käymässätai lomilla-silloin saa juttuseuraa aikuisista ihmisistä ja se ilahduttaa aina kotiäidin arkea.
Meillä nuo ruoka-ajat ovat vieläkin vähän lyhyemmätkuin teidän perheessä. Välipaloja eivät nämä pienet syöneet koko päivänä,eikö ole tapana? koulul. taisivat popsia pitsaa jos oikein muistan.
Omassa perheessäni tuo ruuankulutus on hirmuista!
Johtuneeko siitä,että kaikki ovatpoikia myös leikkikaverit/ruokavieraat, pienimmäinen (tyttö) syö myös usein, lieneekö esimerkki opettanut.
Ihmettelen kyllä miten jaksat jos kaikki päiväsi ovat näin kiireisiä, vaikka sinulla onkin vähän vapaata silloin kun lapset ovat "vaihtohoidossa"
Mitenkä rentoudut tai vietät aivan omaa aikaa ilman lapsia?
Kiinnitin myös huomiota miten pienen neuvottelun jälkeen sai yksi lapsistasi jäädäkylään leikkimään vaikka olit ensin kieltänyt, Menettelen itsekin usein näin enkä ole enää niin ehdoton kuin silloin kun ensimm.lapsetolivat pieniä- ikä ja kokemus tuovat varmuutta ja voimaa lastenkasvatukseen.
Miehesi taitaa myös osallistua hyvin kotielämään. Se tietysti auttaa jaksamaan. Itse olen myös kiitollinen miehelleni joka osallistuu tähän kotirumpaan täysillä, yksin en kyllä selviäisi tai olisin tosi pahalla tuulella jatkuaan.
Iloista jatkoa koko perheelle. Kirjoitellaan.
Kiitos paljon palautteestasi.
Juuri tämä lasten "vaihtohoito" on se asia, joka auttaa tämän rumban pyörityksessä.
Tätä on harrastettu oikeastaan jo pari kymmentä vuotta, ensin minun veljeni perheen kanssa, jona lapset suunnilleen saman ikäisiä kuin meidän 4 vanhinta muksua. (Heillä siis 5 lasta, nykyään jo 24v. 20v. 19v. 16v. ja 12v.)
Silloin kun heidän lapsensa olivat pieniä, me hoidimme heitä hiukan eri systeemillä, koska asuvat hiukan kauempana. iskä kävi aina maanantaina viemässä heidät hoitoon aamuisin jo kello 8, ja lapset haettiin töistä tullessa klo 16. lapsilla oli silloin aika pitkät päivät.
Silloin oltiin usein pari päivää ensin vieraissa hoidossa, ja pari päivää kotihoidossa.
Nyt viiden nuorimman kanssa ollaan hoidettu tämän nykyisen vaihtohoito-perheen kanssa, eli mieheni siskon perheen, jossa on 7 lasta, ja suunnilleen samaa ikäluokkaa kuin meidän viisi nuorinta.
Joskus tosin iso lapsimäärä kävi noina päivinä, jolloin lapset oli kaikki meillä hoidossa (parhaimpina aikoina 6 alle kouluikäistä) voimille, mutta se sitten ratkaistiin sillä, että vain osa lapsista lähti "vaihtohoitoon" ja osa jäi kotiin.
Sitten noista ruuista. Kyllä todella meillä syödään paljon! Lapset on okeita suursyömäreitä, ja nyt on pitänyt alkaa vähän rajoittamaan välipaloja, joita kesällä tuli syötyä pitkin päivää. Ja se kyllä huomattiin, kahdelle nuorimmalle tuli reikiä hampaisiin jne..
Nyt olen ruoennut rajoittamaan kaikki turhat välipalat, ja painotan aina sitä että ruualla pitää syödä kunnolla, ja sillä pitää jaksaa seuraavaan ruokaan asti, ja jos ei jostain syystä jaksa, niin vain hedelmät ja vihannekset tai jossain määrin jukurtit ovat sallittuja.
Jaksamistani ihmettelit. Ihmeteltyä sitä tulee itsekin, ja sen oikeastaan huomaa vasta illalla kun rojahtaa sänkyyn ja alaselkää ja jalkoja mukavasti jomottaa.
Uni on tosi tärkeää, olen huomannut sen. Nykyään nukun 8-11 tuntia yössä, ja se kyllä näkyy jaksamisessa. Kun lapset oli ihan pieniä, tuli nukuttua 4-7 tuntia yössä, ja silloin lasten kanssa puuhaili vain sen mitä on pakko.
Sitten keksimme tuon vauvalehdissä puidun unikoulun, ja äkkiä alkoi löytyä enegriaa, kun sai itsekin nukuttua yöt kunnolla.
Rentoutuminen on nyt vähän niin ja näin, joskus kerekää enemmän, josksu vähemmän. Mutta eniten kuitenkin nautin harrastuksista, jotka antavat voimia.
Jooga on tosi tehokas rentoutusmuoto, ja samalla saa kehokin kuntoutusta. Käyn 3 kertaa viikossa joogassa, ja pidän siitä todella enemmän kuin esimerkiksi kuntosalista.
Silloin kun lapset on vaihtohoidossa tai isosikollaan hoidossa, on minulla monesti melkein kuusi tuntia aikaa itselleni. Silloin usein tosin siivoan, mutta monesti menen yksin uimaan tai hierontaan, tai nautin laiskottelusta kotona.
Oikeastaan minun arkeni tuskin on sen rankempaa kuin vaikka neljän tai viiden alle kouluikäisen kanssa.
Minulla kun nämä lapset on jo alkaneet kasvaa niin isoiksi.
olemme monesti mieheni kanssa keskustelleet siitä ajasta, kun meillä on kotona enään yksi tai kaksi lasta. Miten siihen tottuu, kun on koko aikuisikänsä ollut pikkulasten äitinä.
Olemme puolitosissamme harkinneet sijaisvanhemmiksi ryhtymistä sitten, kun nuorin on kouluikäinen.
Mutta se nähdään sitten aikanaan.
Iloista jatkoa sinunkin perheellesi!
Niin eikös olekin huvittavaa, että sitten kun alkaa vähän helpottaa. Lapset kasvaa ja toimivat itsenäisesti ei osaakaan olla ja löysätä niin sanotusti. Vaan ryhtyy suunnitelemaan lisäpuuhaa itselleen.Samaa juttelin itsekin ukkoni kanssa tänään.
Minullakin on enää nämä 2 pientä kotona päivisin ja joskus tuntuu, että aikaa on liikaakin. Rutiinihommat kun alkaa sujua jo ilman suurempia pohdintoja näin monen vuoden jälkeen. Mekin on keskusteltu sijaislapsiasiasta, mutta jääpä nähtäväksi.
Vaikka ihan täysillä kierroksilla ei tarvitse painaa, iltaisin on kyllä minullakin jalat kipeänä kuin huippu-urheilijalla.
Itse olen tuossa pohtinut, että alkaisin käydä uimahallin jumpassa(vesi sellaisessa) tänä syksynä, nyt se voisi onnistua kun nuorimmainen ei enää tissuttele.
Mitenkä toteutitte oman unikoulunne? Olen paljon lukenut asiasta, mutten varsinaisesti itse kokeillut. Meillä keskim. lapset on olleet aika hyviä nukkumaan. Mutta joillakin on ollut 8-12kk:n ikäisenä uniongelmia- heräilleet tiheästi, ja tämä aika oli raskasta. Välillätuntui, että itse kulki kuin unessa.
Lasten meteli tuntuu myös väsyneenä pahemmalta kuin muulloin. Eikä oikein jaksa kuunneella lasten pikku juttuja tai paneutua kouluasioihin tms. Minä en jaksanut pahemmin viime talvena järjestää pienimmän 1-vuotis synttäreitä,kun olin niin poikki, no nyt 2-vuotis synttärit otetaan sitten "kovimman mukaan".
Tänään olin tuolla leikkikentällä ja tapasin vanhan tutun pitkästä aikaa, hänkin on tälläinen kotityöläinen. On se ihanaa kun oikein sydämensä kyllyydestä puhua itselle tärkeistä asioista ja toinen ymmärtää puolesta sanasta. Tälläinen "seurustelu" antaa kummasti voimia.
Tätä "voimanantoa" kaipasinkin,kun on ollut tässävähän exstratyötä koulul. tiimoilta. Oli yksi koul. vähän villiintynyt koulupäivän aikana ja opettaja soitti ja pyysi, että "palauttaisin lapsukaisen ruotuun". No näitähän sattuu. Mutta eihän mukavalta tunnu kun tulee soitto koulusta tai muualta ja palaute on huonoa.Vaikka eihän tälläinen ihan uuta ole tämän lapsiuran aikana. Mutta aina se vähän kirpaisee.
Suuresta perheestä saa kyllä myös voimaa huonoina päivinä ja kun puuhaa ja touhua on kiitettävästi niin yhden poikasen asioihin ei kerkeä kohtuuttomasti kiinnittää huomiota. Ettei mene "ruotuun ohjaus" tai muukomennus aivan mahdotomaksi, niinkuin joskus ensimm.kanssa, muistan. Huomaahan sen sinunkin perheestäsi, miten hyvin lastenhoitoapu, vaihtohoito toimii...
isossa suvussa on voimaa.
Lähdempä tästä päiväkahville ja kuulostelemaan minne kaikki lapset on karanneet, kun on niin hiljaista (pienimmät päiviksillä).
muuten teillä oli tosi ihana päivä ja kaikkea,mutta ihmettelen että miksi frede joutui jäähylle jos anssi sohaisi häntä palleaan.eihän frede mitään tehnyt??!!
"muuten teillä oli tosi ihana päivä ja kaikkea,mutta ihmettelen että miksi frede joutui jäähylle jos anssi sohaisi häntä palleaan.eihän frede mitään tehnyt??!!"
Noh, kukaan ei tappele yksin ;) Oli siinä Fredrikilläkin lusikkansa hyvin sopassa, pientä härnäämistä jne, lapsethan on sellaisia.
Jäähylle laitan lähes aina molemmat osapuolet, ensinnäkin rauhoittamaan itkun ja toiseksi, jos olisin laittanut vain Anssin jäähylle, vaikka Fredrikin härnäsi, olisin "suosinut" omiani.
Tämmönen juttu siis :)
Kiitti kommentista :)