Sosiaalilautakunta on kunnan vaaleissa valittuja pöllöjä, joille on pitänyt jotain hommaa saada, kun ovat valtuustoon valittukin. Ei heillä ole mitään tajua siitä, mitä heidän pitäisi tutkia. Mikä on perheen ongelma. Päättävät ilman mitään koulutusta ihmisten asioista. Siellä on maanviljelijää, kaupankassaa, pankkineitiä, portsaria ym. ym. Ja nämä sitten päättävät ihmisten asioista. Heko heko. Ei ihme, että lapset ovat lastenkodissa, kun idiootit päättävät. Näin on näreet!
Sosiaalilautakunta = idioottien pesä
Niitäkin nähnyt
15590
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
tuhansia sivuja asiakkaidensa asioita lukenut ja tutkinut juristi, joka oli myös ollut paikalla lukemattomissa lautakunnan kokouksissa.
Kun sosiaalityöntekijät ovat antaneet päätösesityksen lautakunnalle, se yleensä vahvistetaan sellaisenaan.
Ja sama käsittelytyyli jatkuu myös hallinto-oikeudessa.
Sen takia olisi ehdottoman tärkeää saada huostaanottoasiat tuomioistuimiin, jossa jäseninä olisi eri alojen asiantuntijoita, terveydenhuollosta, opetuksesta, kasvatuksesta jne.
ei se siitä lukeneisuudesta ole kiinni. lautakunnan jäsenet pitäisi valita heidän ihmistuntemiksensa ja elämän ymmärtämisensä mukaan, eikä se ole kovin helppoa. Lukeneisuus ei vaikuta kykyyn ymmärtää elämään liittyviä asioita, sillä kaikkiin asioihin ei löydy ratkaisua kirjoista. lakimieskin vaan ymmärtää asian laillisuuden mutta paljon isommasta asiasta on kysymys kuin laillisuudesta.
täysin Suomen lakeihin perustuvaa
kuntien sosiaaliviranomaisten
järjestämää ja hoitamaa viranomaistoimintaa.
Nykyinen lastensuojelujärjestelmä
nykyisessä toimintamuodossaan ja -mallissaan
on jo auttamattomasti vanhentunut
kaikkine maallikkolautakunta huostaanottopäätöksineen.
Siis "aatamin aikuinen" hallintomalli,
jossa ollaan tekevinään asiantuntevia (?) mutta samalla hyvinkin pitkälle lasten ja perheiden tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä;
hyvässä ja pahassa.
Ammattitaidottomien
"kumuleimasin" maallikoiden sotkeminen
näinkin
ÄÄRIMMÄISEEN TOIMENPITEESEEN JOHTAVISSA PÄÄTÖKSISSÄ
on suorastaan naurettavaa.
Eivät kuuntele edes vanhempia vaan vain ja ainoastaan soskun puheita ja tekaistuja lausuntoja.
"Sosiaalilautakunta on kunnan vaaleissa valittuja pöllöjä, joille on pitänyt jotain hommaa saada, kun ovat valtuustoon valittukin."
Kumpa olisivat edes valittuja. Lautakuntiin laitetaan enimmäkseen niitä ehdokkaita jotka eivät tulleet edes valituksi. Kaikki eivät olleet edes ehdokkaita. Lautakuntaan ei valita pätevyyden perusteella vaan siksi ettei tämä pärjää muualla. Näin siksi jotta he ovat heikkoja ja siten helposti johdettavissa. Lautakunnalla ei ole todellista valtaa, kyseessä on kumileimasin, valta on jäsenten valitsijoilla. Jäsenyys on aina palkkio nöyryydestä. Kunnanhallitus voi kumota minkä tahansa lautakunnan päätöksen mutta sitä tapahtuu harvoin.
"Päättävät ilman mitään koulutusta ihmisten asioista."
Länsimaissa yleensä huostaanotot vahvistetaan oikeusistuimissa eikä suinkaan missään sellaisissa poliittisissa elimissä kuten lautakunta on. Suomessa oikeusistuimissakin (käräjäoikeudet) on lautamiehiä jotka valitaan ihan kuten kuntien lautakunnatkin mutta heiltä vaaditaan vähintään 25 vuoden ikää. Tuomareitten ikävaatimuksista en osaa sanoa. Länsimaissa yleensä tuomiovalta on yksin tuomareilla, lautamiehet ovat suomalainen erikoisuus. Valitettavan usein hallintokritiikissä juututaan pykälänhalkomisen tasolle ja unohdetaan asian syvällisempi puoli, lähes aina oikeudenkäynnissä on kyse ihmisten välisistä riidoista.
Teoriassa ja näennäisesti ottaen länsimaiset tuomioistuimet ovat riippumattomia mutta tuomareiden joukosta löytyy vapaamuurareita ymv. Varsinkin pienillä maalaispaikkakunnilla pieni "samojen ihmisten joukko" käyttää lähes kaikkea julkista (ja taloudellista) valtaa, käytännössä myös tuomiovaltaa. Yksittäisen kansalaisen, lautamiehen, virkamiehen tai tuomarin on vaikea asettua tätä joukkoa vastaa joutumatta vaikeuksiin. Valta ei ole pelkästään yksittäisillä henkilöillä vaan aika paljon myös instituutioilla mikä tarkoittaa toimimista viranomaisen (tässä sossun) erehtymättömyysoletuksen ehdoilla.
Nykyinen "aataminaikuinen" hallintokäytäntö on juurtunut niin syvälle lainsäädäntöön ja muuhunkin yhteiskuntaan että sen muuttaminen on vaikeaa astumatta liian monille isokenkäisen varpaille. Nykyinen huostaanottokeskeinen lastensuojelujärjestelmä suo sosiaalilaitoksille valtavasti rahaa, "systeemille" lähes rajattoman vallan suhteessa kansalaiseen, isolle joukolla byrokraatteja työtä ja sossulle (valheellisen) kunnian kukkulan pyyteettömänä hyväntekijänä. Miksi he luopuisivat asemastaan noin vain?
Minulle on syntynyt vaikutelma että todellinen huostaanottopäätös on tehty jossain näkymättömissä jo ennen kuin "sossu tulee ovesta ja vie lapset". Päätöksen jälkeen alkaakin sanahaureus "lapsen etu" käsitteellä ja asian muodollinen vahvistaminen laittomilla ja joskus aika erikoisillakin laintulkinnoilla. Toki kansalainen voi voittaa sossun mutta on siinä kyllä melkoinen tappelu.
systeemin pyörivän. Ja siksi tuntuu välillä niin voimattomalle taistella sitä vastaan.
Kai vanhempien pitäisi järjestäytyä enemmän, että edes joukkovoimalla pääsisi asioihin vaikuttamaan. Järjestäytyminenkin näyttää olevan vaikeaa, enkä ihmettele ollenkaan, koska jopa tällaisella palstalla epäkohtien korjaaminen kohtaa raivoisaa vastustusta. Yleensä se täällä tulee asioista tietämättömien ihmisten taholta tai heiltä, jotka kokevat oman lehmän olevan ojassa, toisin sanoen pelkäävät menettävänsä jotakin, jos oikeudenmukaisuus toteutuisi edes tulevaisuudessa jollain tavalla.
Pienten paikkakuntien rouvatkin tuntevat itsensä niin tärkeiksi kun myötäilevät ukon turjakkeidensa hyvä-veli -systeemiä, eikä esim. huostaanottoasioissa ole lapsen oikeuksista tietoakaan. Tämän saman systeemin kannattajat nostavat kovan haloon, jos vanhemmat rohkenevat nousta mielivaltaa vastaan ja puolustamaan todellisia lapsen oikeuksia. Silloin valkoinenkin muuttuu mustaksi ja vanhemmat kuulevat olevansa rahanahneita loisia kun ajavat köyhyydessä elävien lapsiperheiden asioita. Tai ajetaan mitä tahansa asiaa, mikä muuttaisi lastensuojelua huostaanottokeskeisyydestä lapsikeskeisemmäksi.
Julkisuudessa on hyväksyttyä puhua köyhyydestä, mutta tabujen listalla on edelleen avoin keskustelu lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta. Mitä taloudellisia kytköksiä keskussairaaloilla on lastensuojelulaitoksiin? Onko tässäkin hyvä-veli -systeemi, joka velvoittaa sairaalapiirien psykiatreja hankkimaan kultamunia munivaa saalista lastenkodeille? Mutta mitä he itse hyötyvät tästä? Ei kai kaiken taustalla voi olla vain lastensuojelulaitosten kannattaminen? Liittyykö siihen eduskunnasta budjetoitujen rahavirtojen ohjailu kunnan sisällä, koska esim. lasten terveydenhuollon kehittämiseen tarkoitettuja rahoja ei korvamerkitä, vaan ne käytetään joihinkin muihin kohteisiin. Mihin ne käytetään?
On olemassa joku kuntatalouden tarkastuslaitos, kuuluuko sen velvollisuuteen tilintarkastajana toimiminen ja onko se yhtä mätä, mitä jo pelkkä huostaanottojen tehtailu näyttää viranomaistouhujen osoittavan? Onko EU-tasolla elintä, joka puuttuisi kuntien kirjanpitoon? Ihanne olisi, että eri ulkovalloista koottu mahdollisimman puolueeton ryhmä tutkisi kaikkia huostaanottoihin liittyviä asioita tässä maassa, koska omat viranomaisemme eivät sitä tee.
Järjestäytymistä haittaa paljolti toisinajattelijoiden hajanaisuus. Järjestöjä leimaa pienuus, riitaisuus ja oman ajattelun puute. Tälläistä keskustelua eivät lehdet julkaise, joten sitä voi lukea ainoastaan täällä internetissä. Tehokas taistelu edellyttää taistelijalta arkisten ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen yhdensuuntaisuutta. Tämä tarkoittaa tunnesiteen katkaisua sosiaalisysteemin suuntaan vaikkapa kiistämällä julkisesti ja toistuvasti heidän kaikkitietävyytensä. Teot puhuvat puolestaan. Yleensähän tunteet ja ajatukset seuraavat tekojen perässä. Sitten kun "silmät ovat auenneet" ja tunneperäiset estot toisinajattelun tieltä ovat poistuneet olet voittanut jo jotakin. Kaikki suuretkin muutokset ovat aina alkaneet tavallisesta pienestä ihmisestä.
Järjestäytymisastetta on hyvin vaikea mitata koska alalla on hyvin paljon väärää rahaa eli moni järjestö on tehty sosiaaliviraston jatkeeksi antamalla sille valtion rahaa, näin on esim. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Nimestään huolimatta liitolla ei ole mitään tekemistä marsalkan kanssa. Yleensähän sosialiviraston jatkeet pyrkivät luomaan uskottavuutta omimalla toisinajattelijoiden kielen ja luomalla sanoille uudet merkitykset. Tälläinen on hyvin hämmentävää sillä ei kukaan koko ajan jaksa pohtia päätänsä puhki sanojan todellisia motiiveja. Näiden jatkeiden tarkoitus on täyttää järjestöjen sosiaalinen tilaus systeemin lonkerolla. Jatkeiden tehtävä on kontrolloida toisinajattelijoita ja sulauttaa heidät valtasysteemiin. Jatkeet toimivat myös toisinajattelijoiden lastentarhoina jossa voi purkaa energiansa tavalla joka ei ole sosiaalisysteemille vaaraksi. Siinä sivussa politiikko saa tyhmeliinien äänet ja järjestön sympatiat antaessaan rahaa tälläiselle jatkeelle. Valta näissä järjestöissä on ja pysyy pienellä ja poliittisesti korrektilla ydinjoukolla. Kyllä siinä menee pää pyörälle kun virallisessa systeemissa mikään ei tunnu olevan sitä miltä se näyttää.
"Yleensä se täällä tulee asioista tietämättömien ihmisten taholta tai heiltä, jotka kokevat oman lehmän olevan ojassa"
Juuri tuon takia kannattaa olla varovainen ennenkuin hyökkää tosin päälle kovin ammuksin. Parempi ensin tutkia ja sitten hutkia. Hyödyllisiä hölmöjä riittää koska media on samaa pataa sossun kanssa. Medialla on ihmeellinen kyky aivopestä suuria joukkoja. Yleensä media käsittelee sosiaali- ja mielenterveysasioita viranomaisten näkökulmasta. Toki vastakkaistakin näkökulmaa päästetään esiin näön vuoksi jotta voisi sanoa sananvapauden vallitsevan mutta "yleinen mielipide" on huutoäänestyksen tulos jossa pieni vähemmistö saa kylähullun leiman ja jää vaille merkitystä. Toisinajattelijoista on tehty niin ilkeitä ja hölmöjä karikatyyrejä että ihan ihmetyttää miksi järkevinä ja viisaina pidetyt ihmiset pelkäävät heitä kuin uskovaiset ilmestyskirjan petoa. Pelolla pyritään mm. peittämään yhdensuuntaisia intressejä. Systeemi on työntänyt lonkeronsa kaikkialle, myös hyödyllisten hölmöjen korvien väliin. Toisinajattelijoiden vastustaminen voi johtua jopa teoreettisesta mahdollisuudesta hyötyä siitä joskus kaukana tulevaisuudessa jotenkin. Tällä palstalla on hyvin vaikea erottaa hyötyjiä hölmöistä sillä molempien liturgia on samanlaista.
Mielisairaalalla on hyvin paljon samoja piirteitä kuin sosiaalilaitoksillakin, joskus raja on häilyvä. Avolaitoksen olot ovat paljon lievemmät kuin suljettujen laitosten. Sosiaalilaitosasukilla voi olla hullun, hulttion tai vammaisen paperit ja joskus ei papereita ollenkaan jos huostaanotto on tehty olosuhdepykälän perusteella. On varsin sattumanvaraista minkälaiset paperit asukki saa. Yleensä sosiaalisysteemi pyrkii saamaan kansalaisen mahdollisimman monien ja mahdollisimman rankkojen toimenpiteiden kohteeksi, motiivina on sen tavallisen rahan ja vallan lisäksi kauna ja oikeassa oleminen. Lastensuojelun piilotavoite on koko elämän kestävä laitossijoitus ja juurettomuus. Juuretonta on helpompi käsitellä. Lapsen intressit eivät tässä paina mitään siitä yksinkertaisesta syystä että lapsi ei voi lyödä takaisin ja laitoksessa lapsi pyritään aivopesemään vanhempiaan vastaan jotta viimeinenkin liittolainen menisi sen tien ja siksi ettei lapsesta tule isona toisinajattelijaa mikä olisikin paha uhka laitokselle, mitään ne ei pelkää enempää kuin synkkien salaisuuksien julkista kertojaa.
Yleensä laitosasukkeja viedään laitoksesta laitokseen. Yleensä toimenpidettä perustellaan laitoskierteen ehkäisyllä mutta todellinen syy on usein oma tai kolleegan tai toisen laitoksen virheen peittely ja selustan turvaaminen löytämällä uusia "ongelmia" lapsesta. Omien julkinen kritiikki ja toisen diagnoosin kiistäminen on kielletty jopa julkisissa alan säännöissä (muistaakseni psykologiliiton säännöt). Yleensä laitokset pyrkivät haalimaan helppoja asukkeja ja työntämään vaikeat muualle.
"On olemassa joku kuntatalouden tarkastuslaitos"
Kaikki julkinen talous on tilintarkastuksen piirissä. Tilintarkastajien tehtävä on tarkistaa kuiteista että verorahat on käytetty lakien, asetusten ja luottamuselinten (kunnanvaltuustot ja eduskunta) päätösten mukaisesti. Nyt voi tietysti kysyä miten lakeja, asetuksia ja päätöksiä on tulkittu. Mikä estää tulkinnan olevan hyvinkin erikoinen? Huomattava osa kunnan kuin kunnan budjetista on valtionapua. Epätarkka korvamerkintä luo mahdollisuuden eräänlaiseen salaiseen budjetointiin, kun ei haluta julkisesti tukea lastenpsykiatriaa, tehdään se kuntiin lähetetyllä salaisella ohjeella. Osa kuntien saamista valtionavuista on korvamerkittyjä, näin oli ainakin lehtitietojen mukaan muutama vuosi sitten myös useiden lastenpsykiatristen lisämäärärahojen laita, liekö asiasta noussut haloo. Jotkut kunnat käyttävät lastenpsykiatriaan rahaa selvästi yli virallisten normien. Todellinen rahankäyttö riippuu erilaisista salakähmäisistä poliittisista peleistä, joiden motiivina on rahan ja vallan kahmista, oikeassa oleminen ja ties mitkä perin raadolliset syyt ja kaikkea ajetaan hyödyllisten hölmöjen avulla.
lehdistössä on voimakasta vielä tänäänkin, vaikka Brezhnevin ajoista on edetty jonkin verran. Nyt sensuuri koskee suurimpia maan sisäisiä epäkohtia.
Matti W kirjoitti:
" Medialla on ihmeellinen kyky aivopestä suuria joukkoja. Yleensä media käsittelee sosiaali- ja mielenterveysasioita viranomaisten näkökulmasta. Toki vastakkaistakin näkökulmaa päästetään esiin näön vuoksi jotta voisi sanoa sananvapauden vallitsevan mutta "yleinen mielipide" on huutoäänestyksen tulos jossa pieni vähemmistö saa kylähullun leiman ja jää vaille merkitystä."
Tuolla tavalla sitä pidetään pientä hölmöä alistumaan tottunutta suomalaista hallinnassa ja 'kuono rullalla'. Jos liikaa protestoit, olet jotenkin pimahtanut, ei protestointi sovi vallanpitäjille. Nyt kuitenkin jopa Kela ihmettelee suomalaisten alistumista viranomaisten mielivaltaiseen kohteluun.
Jos joku ei tätä sensuurin tiukkuutta usko, niin yritäpä saada vaikka paperi-Hesariin asiallinen kuvaus, jostain todella räikeästä viranomaiskäytännöstä tai lainsäädännön puutteesta. Kyllä se sieltä pikku hiljaa alkaa selviämään...
hommat hoituu parhaiten kun ymmärtää ryhtyä yhteistyöhön ja jättää haukumisen. haukkumisella häviää ihan varmasti, eri asia on pitää asiallisesti puolensa, mutta silloin kannatta antaa juristien puhua.
Mutta kun haukkuminen tulee sieltä sosiaalilautakunnan puolelta. Heidän kanssaan yhteistyö vammauttaa lapsen psyyken.
Juristit eivät pysty tekemään yhtään mitään sossuloiden väärille asiakaskirjauksille. Mahdotonta on oikoa olematonta ja kiistäminen on yhtä tyhjän kanssa lautakunnassa ja hallinto-oikeudessa.
Tietysti juristit näkevät selvät lain rikkomukset, mutta viimeistään hallinto-oikeudet kumoavat lain kirjaimen noudattamisen velvoitteet sossujen kohdalla, eikä niin päin, että väärät päätökset kumottaisiin lain noudattamisen nojalla.
Hallinto-oikeus vastasi ainakin meillä huostaanottokäsittelyyn, että sossun tekemä virkarikoksen tutkiminen ei kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan ja piti voimassa sossun perättömillä väittämillä laatiman laittoman huostaanoton.
Sossu kaappasi lapset ja muunsi lastensuojelulain kiireellisen huostaanottopykälän määräajat itselleen sopivan pituisiksi ja piti lapset "huostassa" ja ryhtyi laatimaan perusteita. Lain oikean tulkinnan mukaan lapset olivat kidnapattuina tuntemattomassa paikassa sen aikaa, että sossu sai mielikuvituksensa tuotokset valmiiksi ja paperille ja seuraavaan sosiaalilautakunnan kokoukseen.
Lapsen sieppauksesta saa tavallinen kansalainen kovat rangaistukset, mutta Kuopion hallinto-oikeus vahvisti sossun laittomat puuhat oikeaksi. Lähettihän sosiaalityöntekijä selityksensä Kuopion hallinto-oikeuteen ennen kuin se antoi päätöksensä, että hänellä sosiaalityöntekijällä oli muita kiireitä, eikä hän sen vuoksi ehtinyt saada perusteita valmiiksi lain määräaikojen puitteissa ja siksi hän muunsi lain määräajat itselleen sopiviksi. Sosiaalityöntekijä lähetti selityksensä hallinto-oikeuteen ennen päätöksen antamista, koska juristi suullisessa kuulemisessa kiinnitti huomiota sosiaalilautakunnan väärään lain tulkintaan. Liekö tökerö ja laiton selitys ollut sosiaalityöntekijän itsensä aloitteesta, vai hallinto-oikeuden pyytämänä, koska se kelpasi laittomuudessaan hallinto-oikeudelle.
Korkein hallinto-oikeus referoi hallinto-oikeuden päätöksen. Myös Itä-Suomen lääninhallitus sosiaali- ja terveysosasto, vahvisti sossun rötökset oikeaksi, eikä antanut tulkintaansa valitusoikeutta ylemmälleen. Näin meillä Suomessa, oikeusvaltiossa.
ehdotuksesi pohjalta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000001326&posting=22000000018685378
Ja tämä on siis
'jos tekisit yhteistyötä' kirjoittajalle.
siellä perehdytään papereihinkin. minultakin kysyttiin onko mulla mitään käsitystä mitä lapsen kasvaminen tuo tullessaan, vaikka olen ollut vanhemman lapseni yh 10 vuotta-nyt 16 ja omasta halustaan isällään. kyllähän se siellä pienellä präntillä varmasti jossain mahtoi lukea. sitten sanottiin että olenhan vielä nuori ja kaunis. rohkenen epäillä onko asialla juridisesti mitään tekemistä kyvykkyyteeni toimia pienen lapseni huoltajana.
tarvotti näkemään, että olet nuori ja kaunis!
Aika yleisluonteinen kysymys tuokin, onko äidillä käsitystä mitä lapsen kasvaminen tuo tullessaan, sen voi kysyä keneltä tahansa kasvattajalta.
Kysyttiinkö siellä yhtään kysymystä, jolla olisi ollut RATKAISEVAA vaikutusta siihen asiaan, miksi siellä lautakunnassa sillä hetkellä olit?
eivät tulleet asetelleeksi.jälkeenpäin mietin miksi ihmeessä moinen tilaisuus? yhtä hyvin olisivat alun perinkin voineet ilmoittaa että turhaan sinä siellä hoidossa virut, pieni lähtee kumminkin. eipä ole hääppöiset odotukset hallinto-oikeudeltakaan kun olen muutaman illan näitä palstoja lukenut.se mistä olen ..ttuuntunut kun meitä kieltäydytään perheenä hoitamasta. meillä on molemmilla aika vankka päihdetausta-retkahdin, soitin kriisiapuun ja näin hienosti nyt ovat asiat. ja sitten sanotaan että pyytäkää ihmeessä apua, kyllä me autetaan, jep jep. kiitti vitusti.
Hallinto-oikeushan haluaa jotakin muutosta tapahtuneen oloissanne ja kun muutos on niin palautusmahdollisuus on. Sossut ymmärärtävät teitä myöskin.
Jos minä olisin päättämässä en lapsia palauttaisi teille. On väärin, että lapsia palautetaan hoitamaan vanhempiaan. Mutta sellainen on sossujen mielipuuhaa.