ehdotuksia, please!
Tässä "perustiedot":
Noin 30 km:n päässä asuu naisystäväni ja hänellä on lapsia. Hän ei haluaisi muuttaa lastensa elämää yhtään enempää, kuin ovat jo eron myötä joutuneet kestämään. Itse en voi muuttaa heidän luokseen, eivätkä hekään lasten koulun, tutun ympäristön, kavereiden jne. vuoksi voi muuttaa luokseni.
Onko kokemuksia tällaisesta kahdessa paikassa asumisesta? Suhteen lopettaminen ei ole vaihtoehtona edes tullut mieleen, koska kuulumme toisillemme
Tässä "perustiedot":
Noin 30 km:n päässä asuu naisystäväni ja hänellä on lapsia. Hän ei haluaisi muuttaa lastensa elämää yhtään enempää, kuin ovat jo eron myötä joutuneet kestämään. Itse en voi muuttaa heidän luokseen, eivätkä hekään lasten koulun, tutun ympäristön, kavereiden jne. vuoksi voi muuttaa luokseni.
Onko kokemuksia tällaisesta kahdessa paikassa asumisesta? Suhteen lopettaminen ei ole vaihtoehtona edes tullut mieleen, koska kuulumme toisillemme
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kukaan ei halua tehdä mitään muutoksia, niin sitten voitte vain jatkaa entiseen malliin. Onko sekään nyt niin kamalaa?
Ei tuo 30km nyt mikään ihmeellinen välimatkakaan ole, itselläni on saman verran työmatkaa ja teen sen reissun joka päivä.
mahdottomalta, mutta välillä sitten taas tulee mieleen, että jospa tuleekin into saada perheenlisäystä, niin en näkisi lastani kovinkaan usein. Toisaalta olen niin paljon muutenkin töissä, että enpä yhdessä asuessakaan sen enempää ehtisi tavata lasta. No, ehkäpä työt vähenisivät luontevasti, kun se nyytti alkaisi magneetin tavoin vetää puoleensa :) Nytkin jo harmittaa, kun en aina ehdi omasta mielestäni tarpeeksi viettää aikaa "uusioperheeni" kanssa.
..voi itse et voi muuttaa?
Ei nyt välttämättä heti, mutta viimeistään silloin jos jälkikasvun suunnittelu tuntuu ajankohtaiselta.
Tuollainen erillään asuminen kuulostaa oikein jäkevältä sen jälkeen, kun on lukenut täältä muutaman kirjoituksen siitä, kuinka vaikeaa on kestää puolison lapsia edellisestä liitosta!
Pidä vaan oma kotisi, johon voit mennä välillä hengähtämään. Katsokaa asiaa uudelleen sitten jos ja kun niitä yhteisiä lapsia teille siunaantuu.
alussa asuimme mekin n.30km päässä toisistamme, ja treffailimme lähinnä luonani, sitten mies olikin usein meillä yötä, ja sitten se menikin oikeastaan siihen, että hän "asui" kanssamme. Kävimme kuitenkin säännöllisesti hänen kotonaan ja vietimme myös viikonloppuja ja lomia hänen luonaan. Me asuimme kerrostalossa ja hän omakotitalossa jossa lapset tykkäsivät temmeltää ja maalla olo oli heille luxusta. Lapset löysivät uusia kivoja kavereita hänen naapuristaan, ja muutenkin viihtyivät kovasti. Niinpä sitten ajan kanssa kypsyttelimme ideaa hänen luookseen muuttamisesta, ja lapsilla vaihtui koulu, mutta se ei heitä haitannut, sillä olivat jo tutustuneet täkäläisiin lapsiin ja uudessa koulussa oli jo monta tuttua. Ja säännöllisesti käydään moikkaamassa vanhoja kavereita.
Mutta jos ainoa syy miksi et voisi muuttaa heille on työsi, niin muuta ihmeessä. Kyllä sitä ihmiset paljon pidempääkin työmatkaa kulkevat päivittäin!:D
Eihän tuo 30km ole mitenkään mahdoton kahden asunnon uusioksi. Se tietty saattaa muuttaa asiaa, jos yhteistä lasta meinaatte - tosin moni ydinperheelinenkin isä saattaa asua toisellapaikkakunnalla työasunnossa jopa viikon.
Me olemme kahdenasunnon uusioperhe. Ennen väliä 200km, sitten minä muutin lapsineni lähemmäksi, eri asuntoon omien lasteni kanssa. Nyt välimatkaa 3km. Lapsimäärän takia on järkevämpää pitää se oma tila. Tulee aika jolloin voi asua saman katon alla, lapset aina ajallaan itsenäistyvät. Lapset ovat sopeutuvaisia ja tutustuvat nopeasti uusiin ystäviin. Nykypäivänä kun on niin helppoa pitää kauempana oleviinkin ystäviin yhteyttä.