Miten suullista kielitaitoa saisi paremmaksi? Kirjoitin pitkästä englannista eximian, joten sanavarasto ja kielioppi on aika hyvin hallussa, mutta tosielämän puhetilanteissa sitä ei kyllä ikinä uskoisi. Sanat takeltelee todella pahasti ja hyvä kun saan jotenkin jees tai nou sanottua. Myös ääntämiseni on hevonpyllystä ja mun on vaikea ymmärtää, mitä joku vähänkin tavallisesta poikkeavan aksentin omaava sanoo. En ymmärrä mikä siinä on, mutta vaikka luen ja kirjoitan englantia mielestäni sujuvasti, en vaan osaa puhua sitä.
Onkohan esim. kansanopistoissa järjestettävistä kielten keskustelukursseista todellista hyötyä vai onko niin, että niissä onnistuu lähinnä pitämään yllä jo olemassaolevia taitoja? Myös muita ehdotuksia otetaan vastaan. Koen kielitaitoni epätasaisuuden todella häiritseväksi, vaikken tällä hetkellä suullisia taitoja tarvitsekaan. Tulevaisuudesta ei kuitenkaan ikinä tiedä...
Onkohan esim. kansanopistoissa järjestettävistä kielten keskustelukursseista todellista hyötyä vai onko niin, että niissä onnistuu lähinnä pitämään yllä jo olemassaolevia taitoja? Myös muita ehdotuksia otetaan vastaan. Koen kielitaitoni epätasaisuuden todella häiritseväksi, vaikken tällä hetkellä suullisia taitoja tarvitsekaan. Tulevaisuudesta ei kuitenkaan ikinä tiedä...
Vastaukset 7
Vanhimmat
noista kansanopistojen keskusteluryhmistä minulla ei ole mitään tietoa mutta mitä jos lähtisit ulkomaille sitä englantia puhumaan, vaikka au pairiksi jos olet lapsirakas tai jos opiskelet niin vaihtoon. ei sen kielitaidon tarvitse olla mitenkään "huipputasoa" ennen esim. vaihtoon lähtemistä, kieltä/puhumistahan ulkomaille yleensä lähtee harjoitelemaan :) tsemppiä!
Jos koet, että kielitaitosi takeltelee puhumisen osalta, niin tietty kyse on vain harjoituksen puutteesta. Tarvitset selvästi jonkinlaisen "aktivoimisjakson", sillä eximian tasolla sulla on varmasti hyvä sanavarasto.
Joitakin ehdotuksia:
1) Parasta olisi, jos menisit täysin englanninkieliseen ympäristöön esim. kahdeksi kuukaudeksi. Tuossakin ajassa saisit jo rutkasti varmuutta, kun huomaisit että selvisit. Elämäntilanteesi voi tietenkin olla sellainen, ettei tämä ole mahdollista.
2) Mene keskustelukurssille, jossa opettaja puhuu äidinkielenään englantia
3) Hanki Messenger-ystävä, jonka kanssa voisitte tavata säännöllisesti, esim. kaksi kertaa viikossa. Netin kauttakin "matkustat" englanninkieliseen maailmaan.
4) Katso englanninkielisiä TV-ohjelmia ilman tekstitystä. Iso osa keskustelun onnistumiseen on se, että ymmärrät erilaisia puhetyylejä.
Käytännön kielitaidostahan tapauksessasi on kysymys, joten sitä voi oppia vain käytännössä!
Itse sain B:n englannista (vaikka kirjoitin muuten M:n paperit) eikä sanavarastoni ole kummoinen, mutta matkustelen urheiluharrastukseni takia ympäri maailmaa useamman kerran vuodessa ja tämän lisäksi muutaman kerran tulee käytyä etelän lomamatkalla tai ihan vaan kavereiden kanssa tekemässä joku Baltic-cruising. Tällaiset viikonkin matkat pitävät kielitaidon lämpimänä ja niistä olen oppinut triplasti enemmän kieltä kuin peruskoulusta ja lukiosta yhteensä. Kielitaidosta tulee usein kiitosta eikä ongelmatilanteet maailmalla ainakaan englannin kielen taidosta ole peräisin.
Itseluottamusta peliin ja alkuun ei kannata lannistua vaikka puhuminen meneekin omasta mielestä aivan reisille!
Vähän tähän liittyen, itselläni sama tilanne englannin, ruotsin ja saksan kanssa, kielioppi ja kirjoittaminen kyllä sujuu mutta se puhuminen..! Niin eikös nyt ole vireillä jotain, että kouluihin tulisi pakollisiksi ns. puhekurssitkin, jotka yleensä ovat olleet valinnaisia, eli eivät mitään yleisömenestyksiä..? Itse ainakin ne kiersin kaukaa, mutta hyvä juttu jos näin olisi!
Voi kuulostaa tyhmältä, mutta juttele itseksesi englanniksi, joko ääneen tai hiljaa mielessä. Keksi erilaisia tilanteita ja vuoropuheluita, joita käyt mielessäsi läpi. Aitoa harjoittelua se ei korvaa, mutta on siitä kuitenkin hyötyä ja sitä voi tehdä melkein missä ja milloin tahansa.
Mulla on ollut vähän sama juttu. Vielä vuosi sitten seurasaaressa jotkut tulivat kysymään neuvoa, että missä on joku paikka. Menin täysin lukkoon enkä saanut ensin sanottua mitään. Sitten en kehdannut olla hiljaa ja mutisin jotain, että gou straikt änd left. No sekin meni väärin.
Sitten sanoin puoliksi enkkulaiselle tutulleni, että rupeapas puhumaan kanssani englantia. Sillä lailla se onnistui, ja nyt enkku sujuu. Viime viikolla tultiin kysymään että missä on suomenlinna. Annoin niin tarkat ohjeet että turistit ihmettelevät sitä varmaan vielä ensi vuonnakin.
Suuremmilla paikkakunnilla kuten yliopistokaupungeissa on opiskelijoilla tosi hyvät mahdollisuudet treenata omaa suullista kielitaitoa. Jos opiskelet jatkossa amk:ssa tai korkeakoulussa, ota yhteys koulusi kansainväliseen toimistoon ja ryhdy Suomeen tulevien vaihto-opiskelijoiden tutoriksi. Se on tosi hyvää treeniä myös henkilösuhteissa, kun tapaa henkilöitä useista eri kulttuureista. Sivutuotteena tulee myös kontakteja ulkomaille, jos pidät matkustamisesta. Eikä tosiaan tarvii olla mikään kielinero keskustellessa heidän kanssaan. Kaikkilla on samat ongelmat mitkä sinullakin.
Kuten monet vastasivatkin, oikea ääntämys tulee vain keskustellessa henkilöiden kanssa, joiden äidinkielenä on haluamasi vieraskieli. Mä asuin 6 kk Saksassa, ja sieltä palattuani oli pari hauskaa tilannetta. Eräs henkilö luuli minun olevan ruotsalainen, kun puhuin suomea. Toinen taas luuli minua saksalaiseksi, kun puhuin englantia. Tarkoitan esimerkeillä, että ei siitä aksentista niin kannata välittää, jos saat asiat selitettyä. Minäkin jouduin miettimään ilmaisutaitojani, kun lähdin saksaan. Ihmiset osaa olla tosi kärsivällisiä!