yleensä kuvat sekavissa tilanteissa missä ei kerkeä esim. paljoa aukkoja vaihtelemaan ja näyttöä seurailemaan, tarkoitan hää, hautajais ja tilanne kuvia, mulla tulee aika paljon aina ylivalottuneita jos salamalla ottaa. Käytössä on ollut Nikonia ja KonicaMinoltaa, samassa paikkaa taas kaveri ottanut pienellä digipokkarilla ja ne on aina yleensä paremmin valottuneita.
Muutamilta tutuilta kysynyt ja heillä on ollut samoja ongelmia, eli pitäiskö jotain harmaasuodatinta kokeilla, kameraa vaihtaa ja kuvaajaa, miten muilla??
Muutamilta tutuilta kysynyt ja heillä on ollut samoja ongelmia, eli pitäiskö jotain harmaasuodatinta kokeilla, kameraa vaihtaa ja kuvaajaa, miten muilla??
Vastaukset 11
Vanhimmat
..harjoitustaharjoitusta, ja jatkuvaa salamatehon ym. säätöä tilanteen mukaan.
Kuvasin aikoinaan Nikonin D-satkulla & SB80:llä niin valotuksen kanssa oppi elämään.
Nyt kuvaan Canoneilla & 580EX:llä ja voin vakuuttaa että homma on vielä paljon vaikeampaa.Ei oikein tolkkua tahdo olla. Histogrammi on ainut seurantavehje, pelkän kuvan tuijottamisella LCD-näytöltä ei osaa sanoa kuvasta mitään. Alivalottunut prutku on ihan yhtä hyvän näköinen kuin oikein valottunutkin.
kun koko ajan pitää seurata näyttöä et onko puhki tai kaikki mustana, pitäisi kuitenkin keskittyä kuvaamiseen eikä kameraa "neuvoa", vähänkin liikuttaa kameraa niin taas valoitus persiilleen.
Hermot menee välillä ja filmikamera täytyy ottaa aina mukaan ja varmistaa kuvaukset sillä, niissä kun ei ole ikinä suurempia ongelmia ollut, vähän voi kasvot palata puhki muttei koko kuva.
pitäis kyllä selvitä moisista ongelmista. Joku on pahasti pielessä, jos koko kuva palaa puhki. Ohjekirja käteen, ja laitat säädöt kohdalleen ajan kanssa.
Kyllähän sen pitäis toimia, mutta ei se menee niin helposti kuin filmillä.
Riittävän valovoimainen lasi nokalle ja vaikka tarvittaessa herkkyyttä lisää, mitään salamoita tartte....
Riittävällä valovoimalla ei tee mitään, kun on liian kovat kontrastit, valot huonot(aihe varjossa ja tausta kirkas tms).
Riittävällä valovoimallakaan ei pysäytetä liikettä kun valoa on vähän.
On vain opeteltava käyttämään kameraa, siinä se juttu. Suodattimet eivät ole tässä ratkaisu.
Pokkari voi automaatilla toimia, mutta tulokset ovat myös useimmiten automaattisesti huonoja.
Kameroiden mukana tulee ylensä ohjekirja jolla pääsee alkuun ja ylitse pahemmista erehdyksistä
ihan ekaa kertaa kädessä ole, vuosien kokemus erilaisista tilanteista, mutta nyt viimeisen vuoden aikana olen siirtynyt digiin ja tuntuu todella ihmeelliseltä kun esim. morsiammen valkoinen puku palaa tosi helposti puhki, kamerasta kun säätää salamaa ja aukkoa, niin kuva on ok, mutta seuraava kuva taas heittää ihan äärilaitaan.
Viimeksi oli ihan tuskaa kuvata merenrannalla kirkkaassa aurinkonpaisteessa, salama täytteenä ettei henkilöt ole pandoja, meri paloi puhki ja näytöstä ei näe mitään, kaveri veti filkalla vieressä perstuntumalla ja kaikki suht ok.
Hienoa istua tunti tolkulla koneen vieressä korjailemassa sellaista minkä kameran pitäisi osata tehdä. Ohjekirjasta ei ole apua, on testattu piste, hunajakennot ja aukon tai ajan esivalinnat, pakko kai vaan laukoa ja haarukoida enemmän.!!
Ennen selvittiin käsisäädöllä ja ohjeluvuilla.
Ny sitten kaikki on niiin hankalaa.
Homma pitää etukäteen testata, että tietää, miten kamera käyttäytyy ja pysyä toimivalla alueella.
Digillä "kärähtää" helposti puhki,siinä on valotusvarat todella pienet,tuntuu siltä, että on nuukempi valotettava kuin diafilmi.
Digi on p...eestä.
Niitä vinkuu.
Tosi on. Yritin laulujoutsenta mökkirannassa.
Poikaset oli oikein, mutta valkoiset vanhemmat paloi puhki, kun maisema tuli oikein.