Olen suunnitellut pyrkiväni lähihoitajakouluun peruskoulun jälkeen. Onko jollain tietoa siitä millaiset pääsykokeet sinne on ja millä keskiarvolla sinne mahd. pääsisi?
Lähihoitajaksi?
Varpu
15982
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
En osaa sanoa minkälainen keskiarvo riittää sisään pääsyyn, taitaa vaihdella alueittain, kouluttain ja vuosittain. Pääsykokeissa oli ainakin minun hakiessani psykologinen testi ja opettajien haastattelu..
Mutta se miksi vastasin oli se, että kehoittaisin miettimään uudelleen haluatko todella hoitoalalle. Palkat ovat kehnot, ei sillä elä kunnolla, ihmiset joutuvat kyseisellä alalla tekemään töitä äärirajoilla kun henkilökuntaa ei palkata tarpeeksi, tämä johtaa väsymiseen ja kyllästymiseen ja työkavereiden kanssa riitoihin. Huomattavaa on myös se, että alaa ei arvosteta. Johtunee osittain myös siitä, että ala on naisvaltainen.
Sanon tämän kaiken siksi, että olin itse myös nuori hakiessani kouluun enkä tiennyt näistä asioista, suoraan sanoen pelkkä palkka saisi minut nykyään kiertämään koko alan kaukaa.. Itse olin vielä sen verran tyhmä että jatkoin opiskelua ammattikorkeakoulussa, josta ensi keväänä valmistun. Olen siis opiskellut alaa kuusi vuotta yhteensä.. käteen ei jäänyt muuta kuin varmuus siitä, että ala ei ole minua varten.. tällä hetkellä ei kuitenkaan ole muita vaihtoehtoja kun mennä alantöihin, kun on tuota opintolainaa kertynyt :)
Jos tämänkin jälkeen todella haluat alalle.. tervetuloa..
Itse olen aikonut ensi syksynä lahihoitajan aikuislinjalle hakea. Kiinnostaisi tietää, että onko koulutus mielestäsi mielenkiintoinen ja paljon antava? Ajattelin vaan, että olisiko oppisopimuksella mahdollista saada yhtä kattavaa tietoa. Oppisopimuksessa tosin se huono puoli, ettei sitä arvosteta yhtä paljon kuin monivuotista normaalia koulutusta.
Joo, olet oikeassa, oppisopimusta ei samalla tavalla arvosteta ehkä kuin "koulussa istumista". Ja itse uskonkin, että koulussa istuminen käytännönharjoittelut ovat paras tapa alaa opiskella. Tulee vahvempi teoriaosaaminen ja sen yhdistäminen käytäntöön opiskelun aikana onnistuu kuitenkin harjoitteluissa.
Varsinkin kun sinulla on mahdollisuus hakeutua aikuispuolelle, suosittelisin ehdottomasti sitä. Aikuispuolella opiskelu on aivan toisenlaista kuin nuorisopuolella. Siellä huomioidaan ihmisten aiempi koulutus ja/tai työkokemus. Luokista muodostuu yleensä mukavia, kun se koostuu aikuisista ihmisistä joilla on jo elämänkokemusta. Opiskelu on käsittääkseni aikuispuolella mm. tästä syystä paljon antoisempaa. Mahdollisesti se on myös vapaampaa, koska useat aikuisopiskelijat käyvät samanaikaisesti töissä.
Koulutus itsessään antaa sen mitä pitääkin, valmiudet toimia hoitoalalla. Opetettavat asiat riippuu tietysti siitä, mihin haluat suuntautua (vanhukset, lapset ja nuoret, mielenterveys- ja päihdetyö, hoito ja huolenpito jne.) Kyllä siellä koulussa oppi juuri niin paljon kun itse jaksoi olla kiinnostunut ja aktiivinen. Aiheet olivat kaikki mielenkiinotoisia.
Tiesitkös että miesvaltaisillakin aloilla on pieniä palkkoja, jopa pienempiä kuin lähihoitajilla? Ja tiesitkö senkin että mieslähihoitsu saa samaa palkkaa kuin naislähihoitsu?!
Jos toi palkka on valintakriteerisi nykyään niin, kukapa estää hakeutumasta alalle jossa olisi hyvä palkka??? Jos vain kiinnostuksesi riittää! Mutta eikö kiinnosta esim. IT-ala? Tai tekniikka tms?
Hyvä lähihoitaja, mitäs jos muutaman vuoden töissä oltuasi hakeutuisitkin johonkin muuhun kouluun? Kaikenlaisia muuntokouluksia on olemassa joissa voi saada tosi kysytyt paperit muutamassa vuodessa ja näitä muuntokoulutuksia on ihan korkeakoulutasollakin :) Aikuisopiskelussa on vielä se hyvä puoli, että saa sitä aikuisopintotukea joka on hieman parempi kuin tavan tuki. Toi tosin taitaa olla riippuvainen aiemmista palkoista, mutta kyllä sillä hoitajankin pitäis opiskella ja voithan tehdä sijaisuuksia ja pätkätöitä tms. opiskelujen ohella.
Jos ala ei kerta kiinnosta, niin kannattaa ehdottomasti vaihtaa heti kuin mahdollista. Mielenterveyshän siitä kärsii jos koko ajan tietää että EI-EI-EI!
Kyllä moni arvostaa hoitoalaa. Ehkä kysymys ei ole siis arvostuksenpuutteesta vaan siitä että useimmat eivät itse kykenisi ko. alalle.
Taisit missata koko viestini pointin. Tahdoin antaa konkreettisia faktoja alasta sille joka alalle aikoo. Kukaan ei tullut koskaan varoittaneeksi minua kyseessä olevista asioista ja myönnänpä senkin, että tuskin olisin niistä paljoa silloin välittänytkään.
Palkka motivoi ihmisiä tekemään työtä, siihen vaikuttaa toki myös työympäristö, työn haasteellisuus, työtoverit jne. Sanoin että alaa ei arvosteta ja siihen vaikuttaa luultavasti alan naisvaltaisuus, en sanonut että alalla on huono palkka ja että siihen vaikuttaisi naisvaltaisuus (vaikkakin se on yksi syy)... arvostusta voi saada palkan muodossa, mutta moni muu asia voi myös osoittaa arvostusta.
Ja kun palkoista alettiin puhumaan niin se on ainut motivaationi edes mennä alan töihin tällä hetkellä, millä muuten maksaisin lähihoitajakoulun ja ammattikorkeakoulun aikana kertyneet opintolainat.. tosin näillä palkoilla makselenkin niitä viellä pitkään.. Ja kyllä, aion vaihtaa alaa niin pian kuin mahdollista. Koko ala on älytöntä hyväntekeväisyyttä, jossa työntekijöiltä riistetään kaikki voimat sillä, että pakotetaan heidät työskentelemään niukoilla henkilöstöresusseilla, maksetaan mitätöntä palkkaa ja vedotaan kutsumusammattiin kun siitä nuristaan. Tutkimukset ovat osoittaneet että alallamme on edelleen samat tehostamis ja jousto vaatimukset kuin lama-aikana vaikka takana on seitsemän kasvuvuotta. Ja tulevaisuus ei lupaa siihen mitään muutosta.
Ja vielä sen verran, että alamme on yksi niitä ainoita, jossa koulutustaso ei muuta palkkaa juuri mitenkään, lähihoitaja; peruspalkka hieman yli 1400 euroa, Amk sosionomi ja sairaanhoitaja, peruspalkka 1500-1700, ja Yliopistolta valmistuva Sosiaalityöntekijä, peruspalkka noin 1800 euroa. Eli anna minulle yksi miesvaltainen ala, jossa palkat olisivat näin naurettavat samalla skaalalla.
Ei ne sairaanhoitajatkaan huvikseen sinne Norjaan lähde töihin, vaan juuri sen takia, että saavat tehdä työtänsä sellaisissa puitteissa, joka olisi Suomessakin toivottavaa. Siellä heillä on aikaa vanhuksillekin ja palkka on sen verran nettona, kun täällä bruttona.
Ihmeellistä, että pohjoismaissa voi olla sellaisia eroja hyvinvoinnissa. Mutta taas vaaleissa nähdään, että samat örvelöthän ne siellä porskuttaa vuodesta toiseen hallituksessa, että saadaan lisää Kiasmaa tai golf-kenttiä.
Näinhän se on, kapitalistit riistää köyhien selkänahasta kaiken minkä saa.. haluaisin muistuttaa, että sopeutuminen jatkuviin joustoihin ja tehostamisvaatimuksiin aiheuttaa sen, että itse tekee tuplasti töitä samalla palkalla kun toinen koittaa elättää itseään pätkätöillä.. tämä ilmainen lisätyön tekeminen on toisen leivän syömistä!!! Mutta, mutta.. minun täyttyy tosiaan vaihtaa alaa.. ei tämä tästä muutu miksikään.. jos teen töitä, haluan siitä kunnollisen korvauksen, mitä enemmän työtä teen, sitä enemmän korvausta haluan, sen verran paljon arvostan itseäni. Kukaan ei tule muistamaan tai kiittämään minua vanhana siitä, että voi kun sinä olit sitten todellinen hyväntekijä, kun raadoit ihmisten hyväksi pienellä palkalla..
Mihin alaan olet aikonut vaihtaa? Varmaan mikä tahansa ala voi tuntua "lasten leikiltä" verrattuna hoito-alaan. Oletko vanhusten, vammaisten vai minkä tyyppinen hoito-alan työntekijä?
Ensisijaisesti olen kiinnostunut itsenäisestä työstä, jossa olisi suuret vaatimukset ja vastaavasti hyvät vaikutusmahdollisuudet... Voisin kyllä lähteä yliopistoon lukemaan filosofiaa, sieltähän voi sitten työllistyä ihan minne vaan :)
Vaikka tällä hetkellä tuntuu siltä, että yksinäinen toimistotyö olisi ihanne, niin tiedän kuitenkin kaipaavani sosiaalista kanssakäymistä tulevaisuudessa... konsultti olisi kai hyvä ammatti, hyvät palkat, haasteellinen työ jossa mahdollisuus liikkuvuuteen, ihmisten tapaamiseen ja itsensä kehittämiseen jne.
Teen tällä hetkellä ainoastaan keikkatyötä opiskelun ohessa.. ei ole rajoittunut mihinkään "ryhmään", kaiken ikäiset ja tapaiset on tullut tavattua :) Ja ei, en usko minkä tahansa muun ammatin olevan "lasten leikkiä" tähän alaan verrattuna... vaikeutensa kaikilla.. ystävien kanssa usein tästä keskusteltu (eri alan ihmisiä).
Tarkoitinkin, että VOI tuntua lasten leikiltä, mutta sitten alaa vaihtaessa huomaakin joka työssä olevan vaikeutensa ja harminsa. Mutta palkkaa voi saada tosin enemmän.
Silläkin uhalla, vaikka tiedän alan heikon aseman, minulla on halu kouluttautua alalle. Pätkätyöt ja sijaisuudet sopisivat minulle hyvin, vaikka aiheuttaahan se taloudellista epävarmuutta. Mutta ilman alan koulutusta, kun ei tunnu saavan edes niitä pätkätöitä. Minä olen kauppiksesta valmistunut aikoinani ja nyt halu vaihtaa sosiaali-puolelle....hulluko? Niinhän mä olen aina ollut!
Puuteollisuus. Isoissa firmoissa toki varmaan maksavat enempi, mutta pienissä vain minimin. Onhan hoitajillakin yksityisellä puolella parempi liksa.
mies saa palkkaa n.1200 -verot kuukaudessa. Joskus saa paremmin, mutta silloin joutuu vielä 40 tuntisen viikon lisäks tekee viikonlopunkin (hälytysvalmiudessa). Lyhentää silti opintolainaakin parillasadalla kuukaudessa!
Heidän liitto ei menny tupoon, eikä muita korotuksia / ehtoparannuksiakaan ole luvassa.
Voithan nyt sanoa, että teitähän onkin kaksi jotta eläminen on varmaan helpompaa: ei tosiaan ole, olen opiskelija.
Tunnen paljon ihmisiä, aikuisia ja elämää nähneitä, jotka ovat vaihtaneet tälle alalle tehtyään ensin töitä pitkään toisella alalla. Kai siinä on jokin juttu miksi tälle alalle sitten halutaan...
Et ilmeisesti viihdy nykyisessä ammatissa? Ihan muuten kiinnostaisi, mikä puoli sinua hoitoalalla kiinnostaa (siis vanhukset, nuoret jne.)?
PS. Kaikki tällä alalla olevat taitavat olla tavalla tai toisella hulluja, myös minä :)
Olen työtön tällä hetkellä, koska hakemiini paikkoihin en pääse edes haastatteluun ilman koulutusta (näköjään).
Kiinnostaisi eniten sellainen perhetyö. Auttaa perheitä yhteisönä, eikä vain pelkästään sellaista ongelmalasta/nuorta tai vanhempaa. Olen ollut töissä perheissä lastenhoitajana ja kouluissa ja kerhoissa lasten avustajana. Taitaa vaan olla nuo lähihoitaja-linjat enimmäkseen vanhuspuolelle tai sairaanhoitajaksi. Inhoan nähdä verta, en taitaisi uskaltaa sairaalatyöhön.
Poliisit
Unohdin kokonaan että olin kysynyt mitään tuollaista... Jep, kyllä mä olen aika varma että haluan tuolle alalle. Kaikesta huolimatta. Tiedän kyllä sen olevan raskaamman puoleinen ala. Lähinnä olen ajatellut suunnata sitten joskus nuorisotyöhön, ehkä.. tai en vielä tiedä, sen näkee sitten ja jos nyt edes pääsisin opiskelemaan, sitten voisi alkaa miettiä tarkemmin.
Kiitos teille kuitenkin vastauksista, valaistuksesta ja varoituksista:)