Olin katsomassa kesämökkiä, jonka käyttöaika huhti-lokakuu. Kiinnitin huomiota kattorakenteeseen; peltikatto, sisäkaton ja varsinaisen katon (pelti) välissä n. 10 cm villa, villa kiinni peltikatossa. Kondenssiongelmat vai onko; ei tuuletusta, ei aluskatetta, kumminkin lämpötilaerot pienet, johtuen vain kesäkäytöstä. Tulisija eli takka on ja sähköpatterit; ei kuitenkaan "talviasuttava" eli keväällä ja syksyllä pientä lämpöä pidetään. Kattorakenteet uusiksi???
Kesämökki kesäkäytössä
Onko väliä?
71366
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
luultavasti yläpohjan koolaukset on jo aika lahot..kondensoi peltiä vasten esim. syksyllä kun on suuret yö ja päivän lämpötilaerot eikä pääse tuulettumaan ja jos on mineraalivilla niin se menettää eristyskykynsä jo vähäisestä kosteuden noususta eikä kuiva ..
Ostin kolmevuotta sitten mökin ja siinä oli samalla tavalla kattovillat, vain erona villanvahvuus 15 cm. Mökki oli rakennettu 20 vuotta takaperin ja minua neuvottiin kanssa "rakennusmestari)purkamaan sisäkatto jossa piti ola kosteutta ja lahoa. Nyt kesällä tehtiin iso remppa, mutta villat, kattovasat ja ruoteet oli loistokunnossa. Eli teimme aivan turhan työn, koska pelkona oli nimeen omaan homehaitat terveydelle.
Minkäläinen käyttöaste teillä sillä mökillä on. Lämmitättekö keväällä ja syksyllä?
Keväällä ja syksyllä lämmitetään varaavaa takkaa aivan kuten muutkin, samoin kesällä kosteilla ilmoilla. Meillä ei ollut mitään ongelmia ja voi olla ettei sinunkaan tapauksessa.
Kertokaa nyt viisaammat, koska kondessivettä muodostuu. Joku väittää, että kun lämpötila ulkona on nollan molemmilla puolilla, joku että pitää olla riittävän iso ero lämpötilassa että kondenssivettä muodostuu, esim. ulkona -20 ja sisällä 20. Kumpiko on oikeassa?
Maanantaina aamusella oli lämmintä toistakymmentä astetta ja autonikkunat ja pellit oli vesipisaroilla. Auto oli siis yöllä jäähtynyt ja lämpeni hitaammin kuin ilma. Viileään autoon oli kondensoitunut vettä ilmasta.
Milloinkahan peltikattosi olisi samassa tilassa kuin aamuinen auto: siis pelti olisi viileämpi kuin alapuolella oleva ilma ja siinä alapuolen ilmassa runsaasti kosteutta? Pelti on kylmä ainakin talvella kun katolla on lunta, ja leudomman sään kosteus virtailee pellin alta. -Tätä pidän selityksenä sille, että meidän mökistä lahosi harjalta lautoja: tuuletusväli oli ahdas eikä harjalta edes päässyt ilma ylös tai päädyistä ulos. Keväisin huomattiin että ulkokaton myötäisesti eristetystä katosta valui seinähirsille vesinoroja ja jos ei vettä aina nähtykään, niin oli pölyn piirtämiä valumavanoja seinillä.
Toisena esimerkkinä viime lauantain saunominen: Saunassa oli kahdeksankymmentä astetta ja roiskastiin reippaasti löylyä. Ilman suhteellinen kosteus nousi ja oli kosteusmittarin mukaan yli 50% siitä mitä siinä voi enimmillään olla ilman että vesi muodostaa pisaroita, siis näkyvää höyryä. Löylyhuoneen lasiovi oli luultavasti jotain 30-40 astetta ja se höyrystyi - kondenssia taas ja nyt melko kuumassa.
Ei siis ole jotain yhtä lämpötilaa, vaan kondensoitumista voi tapahtua missä lämpötilassa vaan, kun suhteellinen kosteus viileän pinnan lähellä nousee sataan. Eipä taida selkiytyä vaikka sepustaisi pidempään...
Jos haluat kosteutta silmälasien tai hopealusikan pyyhkäisyyn, niin siihenhän hönkäistään keuhkojen lämmintä, höyryllä kyllästettyä ilmaa. Kosteus tiivistyy huoneenlämmössäkin tuohon vähän viileämpään esineeseen. Mutta koska huoneilma on lämmintä ja kuivahkoa, haihtuu tuo kondenssivesi nopsaan pois. -Olisikohan sisäsauna lähellä keuhkojen mallia ilman kosteuttajana?
Kun tulet silmälaseissasi pakkasella sisään, niin kuivahkostakin sisäilmasta kondensoituu vettä linsseihin, ne kun ovat niin kovasti paljon kylmempiä kuin sisäilma. Linssin rajapintaan tulee viileä kerros, jossa ilman suhteellinen kosteus nousee sataan ja pisaroita syntyy. Kaksikerroksisen ikkunan sisälasikin huurtuu. -Kondensoitumismahdollisuuksia on siis lämpötiloissa miinus sadasta plus sataan, kunhan vaan kosteutta ja lämpötilaeroja on.