Eläppä muille poika nuori, kuin mimulle, poika nuori
Kanna korvakoruasi, värjäele hiuksiasi
kengän korkoja kopista, farkun lahjetta latista.
Eläpä muille poika nuori, kuin minulle poika nuori
kanna kuva kännykkääsi, läppäriäsi läpytä.
Muille mitään meilaele, visko viestiä tulemaan.
Mulle soita rokkis kaikki, sekä räpit räppäele,
kaaran kyljet kiillottele,armaasi ajopeliksi.
Ompa sulhon sutjaketta, makeata hiehen puolta.
Tule mieheksi minulle, kainaloiseksi kamuksi,
naisen nuoren kumppaniksi, virumahan vierelleni
vaikkapa elinajaksi, vanhan päiväni varaksi.
Taikka vuodeksi, pariksi, ehkä kohta kolmeksikin.
Erön tuosta ottanenkin, matkaan marssitan mokoman
pistän kiertokapulaksi, iloks immen useamman.
Saanen itsekin paremman, miehen muita mieluisimman.
Kanna korvakoruasi, värjäele hiuksiasi
kengän korkoja kopista, farkun lahjetta latista.
Eläpä muille poika nuori, kuin minulle poika nuori
kanna kuva kännykkääsi, läppäriäsi läpytä.
Muille mitään meilaele, visko viestiä tulemaan.
Mulle soita rokkis kaikki, sekä räpit räppäele,
kaaran kyljet kiillottele,armaasi ajopeliksi.
Ompa sulhon sutjaketta, makeata hiehen puolta.
Tule mieheksi minulle, kainaloiseksi kamuksi,
naisen nuoren kumppaniksi, virumahan vierelleni
vaikkapa elinajaksi, vanhan päiväni varaksi.
Taikka vuodeksi, pariksi, ehkä kohta kolmeksikin.
Erön tuosta ottanenkin, matkaan marssitan mokoman
pistän kiertokapulaksi, iloks immen useamman.
Saanen itsekin paremman, miehen muita mieluisimman.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ihana runo, tuota ei voi lukea hymyilemättä :)
Oli mukava kokeilla tuollaistakin.
Onpa Kalevala muuttunut ajan saatossa kivaksi.
Kouluajoilta muistan sen maailman ikävystyttävimpänä kirjana, sama mielipide on edelleen nyt 40 vuotta myöhemmin.
Kiitos mielenkiinnosta. Minulle kelpaa se vanhakin ainakin kohdakkoin. Tuon tein vanhustentaloissa ja vanhainkodeissa esitettävään kalevalajuhlaan. Ensin oli kuvaelma oikeasta Kalevalasta ja sitten tämä. Tervehtien -IK-
Aimo kun suksille suorivi
veisteli kultaiset sivakat
lähteäkseen Lapin maille
tunturmaille Turjan lasten
kovastipa emo kielsi
kovasti kielsi ja kovisti
”Sinut lappi laulanevi
taikka vieneepi virotar!”
Virkki tuohon Aimo-poika
komia nauruhun narahti
”Ei minua laula lappi
eikä villitse virotar
riekot riekkuvat saloilla
tähdet tunturin laella
sudet suuta antanevat
karhun kainaloon katoan!”
Lähti Aimo aikapoika
Turjan tuiskuja tapasi
hiihti maita, hiihti soita
lunta tunturin takana
eikä häntä lappi laula
vie ees viehkeä virotar
Taivaan valot tietä näytti
Tiinan silmät taivahalla
kuuhut kurkki kaikkialla
Tiinan kasvot kaunihimmat
Kiitti Tiina taivahista
kun ei vienyt virotarkaan
jätti Aimon aikapojan
itselle ikihyväksi.
Tervehtien -IK-