sylissä makaa aivan ihana vauveli mutta yksin jääminen on vaikeaa

Aloitettiin silleen että koira jäi vähäksi aikaa yksin ja annettiin sille siksi aikaa jotain tekemistä vaikka puruluu ja sitten pidennettiin yksin olo aikaa.Nyt on jo aikuinen ja osaa olla yksin ilman että tekee pahojaan. Ainoastaan jos yöllä joutuu olemaan yksin niin haukkuu vissiin pimeä pelottaa mutta harvoin joutuu silloin yksin olemaan.

Dobberille on todella tarkeaa osata olla yksin, koska niille syntyy kokolailla helpolla eroahdistusta muistuttavaa kaytosta jos eivat totu pentuna.

Harjoittele yksinoloa paivittain hieman, useita kertoja. Mene viemaan roskat tai muuten piipahtamassa pihalla. Pue kaikki ulkovaatteet mutta kay ulkona vain kaantymassa. Ota avaimet ja laita ne takaisin poydalle. Tee ulosmenoon liittyvia eleita ja asioita, mutta istahda kuitenkin sitten alas ja ryhdy lukemaan kirjaa. Nain koira ei ryhdy yhdistelemaan poislahdon aikeita mihinkaan ikavaan. Harjoittele varsinaista poissaoloa lyhyita aikoja kerralla, mutta tee nain ainakin kolme, nelja kertaa paivassa. Ala huomioi koiraasi heti tultuasi, edes silmiin ei tarvitse katsoa pieneen hetkeen. Jos alat innoissasi tervehtia pentua heti kun palaat, se pitaa kotona oloasi aina vain tarkeampana. Muoskaan lahtiessa ei koiraan tarvitse luoda "tunnelmaa" vaan lahde neutraalisti, hyvastelematta.

Koiranpennulle on jatettava touhuamista joa se jaa yksin pitkaksi aikaa. Iso (turvallinen) luu tai puuhapallo, nameilla taytetty muovipullo jnejnejne... Kongin voi tayttaa tahnalla tai pehmitetyilla nappuloilla. Pahvilaatioikta on kiva repia aikansa kuluksi. Dobberia ei kuitenkaan kannata lietsoa riehumaan yksin ollessaan (esim, juuri noiden pahvilaatiokoiden repimisen kanssa), koska tama voi pahentaa yksinoloa ja turhautumista.

Noin pieni pentu ei viela osaa olla yksin, eika sen tarvitsekaan, mutta hitaasti opettelemalla se on pian kylla siihen kykeneva.

9-viikkoisena pennun tulee oppia olemaan yksin.
Se on toki vielä kovin riippuvainen laumastaan, eli teistä, mutta sille on heti tässä vaiheessa opetettava että yksinolo on normaali asia eikä siinä ole mitään ihmeellistä.

Sääntö numero 1 on että kun koira yksin jäädessään alkaa vinkua, haukkua tms. EI SIIHEN KOSKAAN SAA REAGOIDA MILLÄÄN TAVALLA!!!

Aluksi pentu jätetään yksin hetkeksi ja sen luo mennään aina vasta sitten kun se on hiljaa.

Yksinkertaista.
Jos menet koiran luo kun se vinkuu tai haukkuu, se oppii että ääntelehtimällä saa sinut takaisin.
Koira tekee asioita joista sille itselleen on hyötyä. Niin yksinkertainen on koirien ajatusmaailma.

Tuon ikäinen pentu ei vielä vinkumisellaan järkytä koko naapurustoa ja kun opetat pennulle määrätietoisesti että hiljaa olo = mamma saapuu kotiin hetkellä millä hyvänsä homma hoituu hienosti.
Jätä pennulle tekemistä (esim. ydinluu jota ei järsitä muulloin, toisin sanoen jotain extra-herkkua joka otetaan esiin vain erikoistilanteissa, eli kiinnostus säilyy) kun jätät sen ja pidä huoli että se on saanut purkaa pahimmat energiansa.
9-viikkoinen pentu nukkuu vielä paljon, joten ei pitäisi olla vaikeaa jättää koira yksin niin, että se nukkuu vielä tullessasi.

Kun tulet kotiin, ole niin kun et olisikaan. Eli ei mitään "mitä mamman kulta, miten olet täällä yksin pärjännyt"- tervetuloseremonioita, vaan käyttäydyt itse juuri niin, ettei tilanteessa ole mitään ihmeellistä.

Kun et reagoi alussa ääntelyyn ja pidät huolen että aktivoit koiraasi riittävästi sen kasvaessa, ei ongelmia tule!

Kun meidän tyttönen oli pieni, toimimme seuraavasti(aloitimme kun tyttönen oli 11vkoa vanha):

VKO 1.

Aloitettiin ensin menemällä ulko-oven ulkopuolelle laitettiin ovi kiinni, odotettiin pieni hetki (tepasteltiin vaikka vähän rapussa) ja tultiin takaisin sisälle(näitä joka päivä parin päivän ajan n.4 kertaa päivässä).

Seuraavaksi vietiin roskikset/muuten vaan seisottiin naapureiden iloksi pihalla muutama minuutti(näitä pari kertaa päivässä).

Käytiin nopeasti kaupassa (n.20 min) viikon kahtena viimeisenä päivänä.

VKO 2.

Oltiin kaupassa 1h.

Kävin tanssitunneilla 1,5h.

Olin kaverin luona kylässä 3h.

VKO 3.

Jatkoin kaverin luona kylässä käyntiä, kesto nyt 3-5h.

Viikon viimeisenä päivänä poissa 7h.

VKO 4.

Poissa max. 8h (työpäivän verran)

Näin se toimi ja hyvin toimikin!
Nykyään on tyytyväisenä kotona pitkiäkin aikoja.

Meidän haukku reagoi mielellään asunnon ulkopuolelta kuuluviin ääniin ja sen ratkaisin laittamalla rauhallista musiikkia taustalle(volyymi ensin normaalille ja vähitellen volyymia pienentäen).
Kun pitemmän aikaa olin poissa, jätin myös pienelle aina kestäviä leluja, sekä luun.

Toivottavasti tuosta on jotain apua. Meillä ainakin toimi.

Onnea matkaan! Kärsivällisyys palkitaan kyllä! :)

..ja piti vielä mainita, että doberladylla on hyvä pointti. Kannattaa jättää vinkuminen huomiotta.

Haukkumisesta sen verran, että asumme kerrostalossa ja naapurit ovat hieman yliherkkiä koirien suhteen. Kun ensimmäisiä kertoja jätin tyttömme yksin alkoi ininä. Kun sitä ei huomioinut ja meni sisälle vasta kun ininä lakkasi, ei ininää parin päivän päästä enää kuulunutkaan.

Ensimmäisen kerran kun tyttömme alkoi haukkumaan jätettyäni hänet yksin, avasin oven, kielsin "EI!" ja lähdin takaisin ulos ja haukkuminen loppui siihen paikkaan. Sen jälkeen ei ole haukuttu.

Että näin.

Meidän, huomenna 9-viikkoa täyttävä, dopperivauva osaa olla jo 3-4h yksin. Ei vikise (ainakaan niin että oven taakse kuuluisi) eikä hauku(ainkaan vielä toistaiseksi). Aluksi vain n. 5min yksin, sitten vartti, puolituntia, tunti...
Kun alusta opettaa yksinoloon, niin pärjää. Ja kun lähtee pennun nukkuessa niin ei ole moksiskaan kun tulee takaisin, vaikka pentu olisi herännyt poissaolon aikana.

Ensi viikolla varmasti menee vielä pidempi aika yksin. Miinuksena vain, että kun koira yksin, ei kukaan vie sitä heti pihalle herättyään ja niin siisteyskasvatus "hidastuu" hieman. Mutta kotonaolo aikana kun on aktiivinen sen suhteen, niin homma rullaa...

Pärjäilyjä teille!