Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Ilveilevät haamut

    Ajan seinättömässä huoneessa
    poukkoilleen hän juoksi
    ilveilevät haamut ympärillään
    pettävät naamiot kasvoillaan
    sokkopeliä leikkivät
    rakkaudenside silmillään
    naamioitten taa nähnyt ei
    ajan seinättömässä huoneessa
    poukkoilleen hän juoksi



    Padot kaikki kun aukesi
    pienen tuntevan sydämen
    tulva mennessään vei.
    Mielenmaiseman lävisti
    hulluuden teräksinen miekka.
    Tuskissa kouristeleva
    ruumis tunteeton jäljelle jäi.




    Kuu taivaalle nousi,
    yö sielun omakseen sai
    nainen sudeksi muuttui
    karkuun varjoja juoksi
    oksat turkkia raateli
    ilkkujat sielua raiskattua
    susinainen metsässä juoksi
    ulvoi kuuta ja rakasta.
    4163
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 4

    Vanhimmat

    upeaa tekstiä sulta taas, pidin viimeisestä säkeistöstä erityisen paljon, kiitos Puuma hienosta lukunautinnosta!

    Äänestä

    Tämä runosi on raskas, kertoo sydämen
    tuskasta, rakkauden muodoista -
    en osaa sanoa muuta, kuin että tämä
    on todella koskettava, ja pitää lukea
    kyllä uudelleen ja uudelleen.

    Kiitos sinulle.

    Äänestä

    • Kiitos näistä kommenteistä, kuin myös edellisistä.
      Näinhän se tuppa olemaan, että rakkaudessakin on monia puolia niin kuin elämässä yleensäkin.


      Hyvää yötä ja ei haamujen täyttämiä unia!

      Äänestä

    Yötä.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Puuma kirjoitti:

    Ajan seinättömässä huoneessa
    poukkoilleen hän juoksi
    ilveilevät haamut ympärillään
    pettävät naamiot kasvoillaan
    sokkopeliä leikkivät
    rakkaudenside silmillään
    naamioitten taa nähnyt ei
    ajan seinättömässä huoneessa
    poukkoilleen hän juoksi



    Padot kaikki kun aukesi
    pienen tuntevan sydämen
    tulva mennessään vei.
    Mielenmaiseman lävisti
    hulluuden teräksinen miekka.
    Tuskissa kouristeleva
    ruumis tunteeton jäljelle jäi.




    Kuu taivaalle nousi,
    yö sielun omakseen sai
    nainen sudeksi muuttui
    karkuun varjoja juoksi
    oksat turkkia raateli
    ilkkujat sielua raiskattua
    susinainen metsässä juoksi
    ulvoi kuuta ja rakasta.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu