Pentuni n.5kk (uros) vaanii lenkillä vastaantulevia koiria ja joskus ihan pieniä lapsia. Ennen se meni vain maahan mutta nyt se ensin kävelee ihan matala ja asettuu maahan ja koiran tullessa kohdalle useimmiten "hyökkää". Ei rähjää tms.
Yleensä tilanteen mukaan tervehtii vastaantulevat koirat.
Olen houkutellut sitä herkuilla takasin liikkeelle, mutta ei sitä kiinnosta sillon kun se vastaantuleva koira.
Miten sen saisi unohtamaan ton vaanimisen ja miksi se sitä tekee?
Liittyykö vaaniminen myöhemmin remmirähjäämiseen?
Ja kannattaako jo aloittaa harjottelemaan vieraiden koirien ohitusta niin, että niitä ei haistella vai onko sen hyvä saada vielä ns. "hyviä kokemuksia" vastaantulevista koirista?
Koirakoulussa käydään ja sieltä varmasti saan myös neuvoa, mutta ajattelin nyt ensalkuun kysellä täältä! :-)
Yleensä tilanteen mukaan tervehtii vastaantulevat koirat.
Olen houkutellut sitä herkuilla takasin liikkeelle, mutta ei sitä kiinnosta sillon kun se vastaantuleva koira.
Miten sen saisi unohtamaan ton vaanimisen ja miksi se sitä tekee?
Liittyykö vaaniminen myöhemmin remmirähjäämiseen?
Ja kannattaako jo aloittaa harjottelemaan vieraiden koirien ohitusta niin, että niitä ei haistella vai onko sen hyvä saada vielä ns. "hyviä kokemuksia" vastaantulevista koirista?
Koirakoulussa käydään ja sieltä varmasti saan myös neuvoa, mutta ajattelin nyt ensalkuun kysellä täältä! :-)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hihnalenkillä ei kannata moikkailla toisia koiria lainkaan. Välinpitämättömäksi oppiminen paras konsti selvitä tulevaisuudessa.
Koiratapaamiset sitten erikseen valikoidussa seurassa.
Se valikoitu seura voi olla sitten ihan mikä tahansa koiraasi ystävällisesti suhtautuva koira. Meillä paras kaveri on 8v seropiherra.
Meidän 11kk Roki vaanii myös lenkillä koiria, ihmisiä, pyöriä, muttei hyökkää vaan lopettaa vaanimisen tavallaan kesken, mutta se on niin huvittavan näköistä. meillä Rokin paraskaveri on 2 vuotias kääpiövillakoira uros.