Tuuli tarttuu mun takkini liepeisiin. Se puhaltaa vahvasti, houkuttelee mukaansa. Kumpa omistaisin siivet, voisin lentää pois, leijua tuulessa, olla välittämättä mistään, olla vapaa.
Aurinko häikäisee mun silmiini. En käännä katsetta pois. Mä haluan tuntea. Mä olen ollut kuolleena liian kauan. Suljettuna kellariin elämältä. Itkenyt kaikki maailman itkut. Mä haluan tuntea, elää, edes hetken ennen kipua. Kuolema on täälä, tässä hetkessäkin, mutta en anna sen alistaa.
Tuuli puhaltaa mun kasvoihin. Maa on lämmin mun jalkojen alla. Aurinko polttaa mun kasvoja. Mä levitän käteni, elän, olen vapaa.
Aurinko häikäisee mun silmiini. En käännä katsetta pois. Mä haluan tuntea. Mä olen ollut kuolleena liian kauan. Suljettuna kellariin elämältä. Itkenyt kaikki maailman itkut. Mä haluan tuntea, elää, edes hetken ennen kipua. Kuolema on täälä, tässä hetkessäkin, mutta en anna sen alistaa.
Tuuli puhaltaa mun kasvoihin. Maa on lämmin mun jalkojen alla. Aurinko polttaa mun kasvoja. Mä levitän käteni, elän, olen vapaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
...kauniita runoja sulla...niissä on tunnetta... En tiedä mä vaan pidän niistä todella paljon...kaippa ne muistuttaa mun omia ajatuksiani...