kadottaneet terveen maalaisjärjen.
Telkkarista pitää opetella lasten ja koirien kasvattamista.
Enään ei osata käyttää omia aivoja.
Missä vika?
Telkkarista pitää opetella lasten ja koirien kasvattamista.
Enään ei osata käyttää omia aivoja.
Missä vika?
Vastaukset 11
Vanhimmat
kyllä en tiedä mistä johtuu?Tuntuu että ongelma lapsia ja ongelma koiria on aina vaan enemmän.Kasvatus tyylit on muuttuneet,se on selvä,mutta tuntuu monesti että kasvatustyyli=ei kasvatusta ollenkaan.Valitettava suuntaus,ensin oli liian tiukka kuri,siitä suoraan kurittomaan maailmaan,ei hyvä =(
kaikki tuodaan nykyisin aina valmiina eteen käyttöohjeineen.
Mistään ei tarvi itse ottaa vastuuta, kun aina löytyy joku joka tekee, jos vähänkään haisee hankalalta, tai omaa järkeä vaativalta.
kävin oikein ajalla eläinkaupassa enkä vaan normaalia säkkiä poimimassa niin silmät pyöreänä tuijottelin jos jonkinlaisia "elämän helpottajia"koiran kanssa...vaikka ei ne mitään ison ameriikan nettisivuihin verrattuina ole täällä suomessa,mutta myyjäkin sanoi,että puolet on ihan turhaa roinaa.Mitä taas lapsiin tulee niin kovasti tuntuu olevan huolena se,että lasten kasvatus kaatuu kokonaan koulun/opettajan harteille,ei sen niinkään pitäisi sentään mennä.
mutta just tota se on.
Ensin ostetaan sille "ongelma"koiralle kaapillinen hilavitkuttimia jokaisen ajateltavissa olevaan ongelmaan. Sitten ihmetellään, kun ei nää toimi, vaikka ohjeessa sanottiin. Missään kohtaa ei käy mielessä miettiä mistä se ongelma johtuu...
Sama lasten kanssa. Odotetaan, että joku muu tekee, kun niillä on koulutus ja nehän on ammattilaisia. (tarhan tädit ja opettajat)
tyyli,ihmisille mainostetaan jos mitäkin "roinaa"tekemään arjen helpoksi aina alkaen tv shopista =)Eikä tässä vielä kaikki,mutta moni uskoo että kun siinä lukee niin ja näin ,niin onhan sen toimittava.
nyky-ihminen on jotenkin niin johdateltavissa, jos joku sanoo näin, ja vieläpä tv:ssä, niin sehän on totta? oma ajattelu puuttuu, luonnolliset kasvatusmenetelmät puuttuvat .."olet vastuullani,koska et voi ottaa itse vastuuta itsestäsi...joten minä määrään tahdin"
ihmisistä suurin osa kypsyy henkisesti aikuisiksi hyvin myöhään.Lapset ja koirat hankitaan kuitenkin suunnilleen ajallaan.
Sitten ei osata omasta elämästään ottaa vastuuta,niin miten pystyt huolehtimaan muista.
Toinen syy on tämän hetken kiireellinen elämänrytmi joka pitää sisällään kaikki mulle heti nyt sanonnan.
Syitä olisi paljonkin ja toisia perheitä koittelee monet eri asiat kun taas toiset pääsevät helpommalla.Kuitenkaan kaikki ongelmien kanssa painivat perheet/ihmiset eivät ole kypsymättömiä.
Osalla maalaisjärki toimii asalla ei.Sitäkin kun täytyy harjoittaa.
Joskus on tullut mietittyä että tarjoan apua pulassa painijoille,mutta kaikki eivät osaa ottaa apua vastaan.Luulevatko ne että apu maksaa vai eikö heidän elämäänsä saa sekaantua millään tavalla vai kielletäänkö ongelmat?siinäpä se!
Ja tämä koskee niin vaikeuksien kanssa painivia ihmisiä kuin ongelma koiran kanssa eläviä.
ongelmiaan. Syyttävät vain kaikkea ympäröivää, kun tulee paha paikka.
Jokaisen ongelmakoiran kotiin pitäisi saada tälläinen vierailija, joka osoittaisi selkeästi, että koira on hallittavissa oikeilla otteilla, ei siihen ihmeitä tarvita.
on mennyt liikaa koulutus painotteiseksi. lapset jo pieninä opetetaan yhteiskunnan puolesta (päiväkodit) jo toimintaan jos jonkun teeman ympärille. Vapaata leikkiä jossa lapsi itse oppii ei juuri ole. Lasten ei anneta olla lapsia sanan varsinaisessa merkityksessä.
Koiriin on tulleet samat odotukset ja hupsutukset. Koulutetaan kouluttamisesta päästyään, tuleehan siitä niin ollen yhteiskuntakelpoinen koira. Surraan ja luetaan kaikkea eroahdistuksesta ennenkuin se koira edes on itsellä. Ihminen on stressaantunut valmiiksi ja siirtää sen stressin koiraan. tavallinen ajattelu on unohdettu kokonaan ja maalaisjärjen käyttö. kuunnellaan kauppiaita, kuunnellaan toisia koiranomistajia lenkeillä, kuunnellaan radiota ja katsellaan telkkua. Mutta harva kysyy henkilöltä jolta koiran osti.
Hieman liioittelin mutta tällä tapaa se joissakin asioissa vain tuntuu olevan.
Ekaan eli lapsiin palatakseni niin olen usein miettinyt oliko hirmuisen hyvä keksintö kaikkein pienempien päiväkotiin ottaa johtajaksi lastentarha opettajia. Koulutus ainakin ennen heillä painoittui hieman vanhimpiin lapsiin.
Muistan aina elävästi kun olin vielä päiväkodissa töissä ennen siirtymistä sairaala maailmaan, niin olin vauvalassa (silloin oli vielä vauvaloita). Meillä oli kuusi vauvaa ja kaksi hoitajaa. silloin oli myös kaksi lastentarhaopettajaksi valmistuvaa harjoittelijaa tekemässä harjoittelujaksojaan päiväkodissa. Tulivat vauvalaan ruokailun jälkeen ja halusivat vauvojen maalaavaan piiroksia. Vauvojen ikä oli 6 kuukautta.
niin onpa hienoa, ettei enää vain päivitellä sitä, tätä ja tuota käytöstä vaan tehdään myös asioille jotain.
Joku herkkänahkainen ihminen saattaa aivan oikeasti hävetä ja olla ihmeissään koiransa tai lapsensa kanssa. Häneltä saattaisi mennä oppi ohi jos kouluttajan läsnäollessa vain häpeää ja häpeää. Sitä se syyllisyys ja syyllistäminen tekee.
Ei nämä kasvatusasiat ole mitään helppoja aina. Jokainen ihminen on erilainen ja kokee eri asiat toisin kuin vaikkapa naapuri tai ystävät. Itselläni ollut neljä eri rotuista koiraa ja jokaisen kanssa ollut myös eri asiat tapetilla ja ihmetyksen aiheena.
Yhdellä oli eroahdistusta - rajattiin oleskelua. Yksi riekkui ovikellon soidessa - istutettiin koira (ei kukkaruukkuun) ja vieraat saivat riisuutua rauhassa.
Yksi ei oppinut millään irrallaan oloa - emme pitäneet sitä irrallaan muutoin kuin aidatussa tilassa.
Tuossa viikonloppuna olin koirapuistossa pitkästä aikaa (pari vuotta väliä). Se yksi kerta taas riitti. Meillä ihmisillä on joskus tapana hyväksyä omalta koiraltaan paljon enemmän kuin toisen koiralta.
Jos oma koira on vilkas ja menevä niin se rauhallinen sitten tuomitaan liikaa koulutetuksi tai jotain.
Helposti kuitenkin vain inhotaan muiden koiria (lapsia) vaikka omat käyttäytyisivät millä tavalla. Omiaan "ymmärtää" niin paljon.
Kokemus avartaa kummasti, kolme lasta ja kaksi koiraa sekä puoliso ja erilaiset sairastelut ja oma yritys. On ollut monenlaista elämäntilannetta.
Jos on ongelmia niin on hyvä saada niihin apua. Se ei ole apua, että päivitellään ja syytellään.
Olisiko sitten yksi syy väärissä koiravalinnoissa se, että kun ihmiset netissä tai kasvattajalla kyselee jostain rodusta niin vastaus on 90%: kun tää on niin ihana ei tässä mitään vikoja jne. Tätä hoki ainakin erään pikkurodun kasvattajat. Mitä muuta voi uskoa!
eli olen lähes nelikymppinen nainen.
Lapsuudessani ei ollut tätä tietotulvaa mainoksineen telkkarissa. Tietokoneen veli osti kun olin noin 14v. Itse naputtelimme softat IIIooo..%&... monta A4-sivua, jotta sitten päästiin pelaamaan jotain suht yksinkertaista peliä.
Enemmän oli ihan liikkumista ja kavereiden kanssa oleilua. Pyöräilyä poikien perässä;)
Nykyään jo päiväkodissa tulee ne paineet, että pitäisi olla samat örkkiukkelit kuin niillä muilla. Murkut vinoilee jos ei ole tietynlaiset vaatteet. Hetkinen, 80-luvulla vinoiltiin myös varsinkin pienillä paikkakunnilla jos joku oli hiukan erilainen. Nykyään ja nykyään...
En ostele vaatteita kuin muutaman kuukauden välein enemmänkin tarpeeseen hajoamisen vuoksi. Leluja, jouluna ja samalla peli ja vähän musiikkia.
Toiset ostelee mitä ostelee ja se on heidän valintansa. Ymmärrän, että jos on rahaa reilusti niin on helpompi myös ostella. Kun olimme vähällä rahalla niin oli helppo olla ostamatta.
Jos äiti menee töihin ja lapset hoitoon niin äiti on huono ja välinpitämätön? Jos äiti hoitaa lapsia kotona hän on yhteiskunnan elätti. Lasten määrä ja kotona vietetty aika taas vaikuttaa töihin takaisin pääsyyn.
Tee niin tai näin teet aina väärinpäin. Jokainen ystäväperheemme kasvattaa omia lapsiaan omilla säännöillään. Joillakin on sääntöjä kuin armeijassa. Onko se hyvä vai huono asia? Lähes kaikki pomoni ovat sellaisia ei herkkänahkaisia. Ainaki osa heistä on varmasti olleet niitä häiriköitä.
Me, jotka olemme mielestämme toimineet oikein vaikka koirankin kanssa, olemme jonkun toisen mielestä varsinaisia ääliöitä. Vai miten on?