Niin osaisko joku sanoa pitäisikö minun olla huolisaan kun opettaja kertoi että pojaltani joka on ekaluokalla, puuttuu käsitteitä puheessa? oonko tehnyt jonku asian väärin vai liiotteliko opettaja ongelmaa nuoren ikäni takia, sain poikani nuorena, muuten poika on hyväkäytöksinen, kiltti ja osaa lukea, ja harrastaa liikuntaa...yms
käsitteet puuttuvat?
joku25
191715
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Eli kun puhutaan esim:
haarukka,veitsi,lusikka niin yläkäsite on RUOKILUVÄLINEET (meille täysin vieras sana näin normaali käytössä)
Paita,housut,sukat = VAATTEET
Meillä nämä tuotti ongelmia 5v neuvolassa,mut siellä puututtiin siihen et ne pitää osata.
kun meille ei ole tästä mitään sanottu aikaisemmin, vaikka neuvolassa ollaan käyty ja eskarisivuosi takanapäin, kaikki on kuulemma ollut kunnossa! kerran eskarissa sanottiin että poika ei tiennyt sanaa kasvot, koska kotona aina puhuttiin naamasta...mutta muuten ei mitään....miten te sitten opetetitte lapsellenne näitä käsitteitä...?
Meille tosiaan neuvolan täti sanoi et toimintaterapiaan olis aiheellista mennä,mut en sit kuitenkaan ihan niin toiminut.
Nopeastihan lapsi niitä oppi,kun niistä alettiin vain puhumaan,ei ollut tullut mieleenkään et niitä näin vaadittaisiin (oli ollut pph hoidossa,ilmeiseti päiväkodissa niitä opiskellaan)
Kaveripiirissä kun mietittiin,niin moni huomasi puhuvansa ruokailuvälineistä sanoilla :kalut,aseet yms = )
Alat vaan puhumaan lapselle,et haetaas vaatteet,eli housut ja paita,ja et silmät,ja suu on kasvoissa,haarukka ja veitsi ovat ruokailuvälineitä yms
Kyllä se siitä,pyydä vaikka opettajalta ne käsitteet mitkä kuuluu osata,niin tiedät mitä opettaa = )
kiitos vinkistä, taidanki heti laittaa vaikka reissuvihkoon opettajalle että haluan ne käsitteet lapulle mitkä pojalla puuttuu :)...koska ei noita tollasia tosiaan tuu ajatelleeksi, kun esim ruokailuvälineetki on ITSELLE itsestäänselvyyksiä, että lapsellehan ne ei välttämättä oo. jos niitä sanoja ei kotonakaan niin käytetä....toivotaan että alkaa sujumaan, ettei tarvi minnekkään toimintaterapiaan lähteä :(
Kyse on siis ilmeisesti kielellsestä osaamisesta? Tuohan on paljolti yksilöllistäkin, kaikki ei vaan ole hyviä kaikessa tai sitten kyseinen asia ei kiinnosta.
Meillä lapset sattuu taas olemaan kielellesesti (siis äidinkielessä) aika lahjakkaita. Heille on kyllä luettu paljon ja ehkä se johtuu siitä. Kirjoista tulee usein sellaisia sanoja, joita ei kotioloissa tule käytettyä. Pienenä muksut usein kyseli että mitä nämä tarinoissa esiintyvät sanat tarkoittaa.
Ei kukaan pysty viikon päästä koulun alkaessa tuntemaan yhtään lasta niin hyvin että voi alkaa jo heti mollaamaan ja halveeramaan lasta! Kun luokalla on kymmeniä lapsia, ei yksi ope voi tuntea heitä mitä kukin osaa viikon perusteella.
Nyt on taas kyse jostain muusta kuin oppimisesta, taitaa ope ressu taas itsetuntoa kohottaa tai muuten päästä lapsesta eroon. Ota selvää ja tee valitus jos muu ei auta.
Niinkuin jo äsken tuossa vastasin,puututaan noihin yleensä jo neuvolassa (5v) meilläkin täti joka oli ensimmäistä kertaa,ja tapasi lapsen 30min ajan,sanoi noista..miksei silloin opettaja huomaisi sitä viikossa?
Lapsen on helpompi toimia luokassa,kun tietää mistä puhutaan.
Ei se ole lapselta pois,jos opettaja kertoo mitä kotona voisi harjoitella enemmän,vaan etu = )
niin mun poika täyttää 7 vasta loppuvuodesta...että ehkä tässä ei kannata mun vielä huolestua...:(
Meidänkin lapsi täyttää 7 v. vasta loppuvuonna. En usko, että siinä on ongelmaa, koska lapsesi kuulostaa muuten osaavan tarvittavat asiat. Tuntuisi, että olette vain unohtaneet jutella näistä. Harvoinhan kotipuheessa erotellaan mitkä on esim. juureksia, vihanneksia tai hedelmiä (näitä meiltä kysyttiin aikanaan neuvolassa). Kysy ihmeessä opettajalta mitä käsitteitä hän tarkoittaa ja sitten ohimennen käytte niitä pojan kanssa läpi. Täällä oli jo aiemmin hyvä viesti miten (haetaanpa housut ja paita eli vaatteet jne.). Silloin asiasta ei tule lapsellesi mitään ongelmaa, hän ei edes huomaa, että hänelle opetetaan jotain ts. asiasta ei muodostu liian suurta ongelmaa.
Minäkin ihmettelen miten opettaja on jo viikossa huomannut asian, meillä se ei varmasti olisi näin nopeasti noussut esille. Joko opettaja on tosi hyvä tai on sattunut joku tilanne, mistä asia on noussut esiin.
Kun hoidatte asian nyt kuntoon, ei se tuota isompia ongelmia enää myöhemmin. Tsemppiä!
jälleen kerran kirjoittajan päässä on tämä käsitys, että opettaja halveeraa ja mollaa lasta.
Jos opettaja sanoo, että kirjaimet ovat vielä hakusessa, eikä lukutaitoa vielä ole, ei kai kukaan ota sitä moitteeksi lasta kohtaan. Jos käsitteet ovat hakusessa, on kyseessä vastaava juttu.
Tästä ilmiöstä kai johtuvat ristiriidat koulun ja huoltajien välillä. Opettaja sanoo, että jotain olisi vielä harjoiteltava ja huoltaja käsittää, että nyt se haukkuu mun lastani ja samalla tietysti minua.
osata lukea ekalle mentäessä, ei varsinkaan ekana viikkona!!!
Aivan järjetön juttu. Sen tähdenhän sinne kouluun mennään, että siellä opetellaan.
Jos ei vielä kolmannellakaan luokalla osaa kirjaimia, se on eri juttu, mutta ei ekaluokan ekalla viikolla sentään.
Meidän koulussa aikanaan sanottiin, että toinenkin luokka on vielä opettelua, eikä jotkut lapset hyvin vielä sillonkaan osaa lukea, eikä se ole mikään ongelma. Kaksi vuotta on täyttä opettelua niin lukutaidossa kuin muissakin.
Jos tuo ope vaatii ekana päivänä lapselta jo lukutaitoa ja että hän on valmis koululainen heti, niin miksi lapsi sitten on ekalla?
Täytyy sanoa että nyt kyllä ope on aivan hakoteilla, tai kuvittelee itsestänsä liikoja. Vaihtakoon ammattia, ellei jaksa lapsia opettaa, jos toivoo että he osaisivat jo kaiken ekana päivänä. Aivan järkyttävää.
Alkuperäinen viesti on tässä:
"Niin osaisko joku sanoa pitäisikö minun olla huolisaan kun opettaja kertoi että pojaltani joka on ekaluokalla, puuttuu käsitteitä puheessa? oonko tehnyt jonku asian väärin vai liiotteliko opettaja ongelmaa nuoren ikäni takia, sain poikani nuorena, muuten poika on hyväkäytöksinen, kiltti ja osaa lukea, ja harrastaa liikuntaa...yms"
Alkuperäinen kirjoittaja ei mainitse sanaakaan lukutaidosta, vaan "pojaltani puuttuu käsitteitä PUHEESSA."
Minä kommentissani laitoin vaan ESIMERKIKSI lukutaidon.
"Jos opettaja sanoo, että kirjaimet ovat vielä hakusessa, eikä lukutaitoa vielä ole, ei kai kukaan ota sitä moitteeksi lasta kohtaan. Jos käsitteet ovat hakusessa, on kyseessä vastaava juttu."
Lue kommentit ainakin kaksi kertaa, ennen kuin vastaat aivan älyttömiä.
Kyllä opettaja helposti huomaa jos joku lapsi selvästi jossain asiassa poikkeaa muista.
Ihmettelen vähän jos opettaja on vain ilmoittanut asian, mutta ei ole neuvonut mitä asian kanssa pitäisi tehdä.
Edellisellä saattoi olla käsitteet vähän hakusessa ;)
Omien lasten kanssa (nyt 11 ja 13v) huomattiin, että ääneen lukeminen auttaa mm. tuohon vaivaan.
Kaikenlaisia kirjoja (Uppo-Nallet, Tiitiäisen satupuut, Harry Potterit ja vaikka mitä) on luettu parivuotiaasta alkaen iltalukemiseksi ja lainattu äänikirjoja automatkoille jne.
Samalla lapset tuli totutettua kirjoihin ja nyt lukevat itsekseen koko ajan jotain. Koulusta ollaan saatu kehuja kuinka rikasta kieltä käyttävät. Eikä varmasti tarvitse edes perustella, että miksi lukeminen on niin hyvä juttu verrattuna vaikka telkkarin katseluun tai pleikkarilla pelaamiseen (niitäkin kyllä tekevät ihan liiankin innokkaasti...)
Ei varmasti ole liian myöhäistä aloittaa tuota "lukuterapiaa" ekaluokkalaisellekaan - työpaikallani kollega sai jossain kallonkutistajan luonnetestissä kuulla, että häneltä puuttuu kyky olla empaattinen ja sosiaalinen, lääkkeeksi tarjottiin kaunokirjallisuuden lukemista. Ja ikää 45 vuotta....
Ei välttämättä oo lainkaan kyse siitä, että olis "opetettu" kotona liian vähän. Mun tytölle luin iltasatuja taaperosta asti ja aina puhuin mitä nyt tapahtuu ym. Tytöllä todettiin myös näitä puheenhahmotuksen häiriöitä jo 4-vuotiaana. (Osasin jotenkin odottaa, koska isällä on vaikea lukihäiriö). Kyse on usein neurologisista ongelmista, vaikeudesta yhdistää ryhmiä, nähtyä ja kuultua jne. Ne korjaantuu (tai on korjaantumatta) iän myötä, mutta meillä puheterapiasta on ollut valtavasti apua. Itseään ei kuitenkaan kannata syytellä, kaikki neurologiset asiat ovat niin vaikeasti selitettävissä, etteivät tutkijatkaan siihen täysin pysty. Harjoituksia kannattaa toki kotona tehdä, sitä en kiellä. Asiaan perehtynyt, fiksu opettaja kyllä huomaa tälläisetkin hahmotushankaluudet ja hyvä niin, koska silloin erityisvaikeus on tiedossa, eikä lasta syyttä halveerata tyhmäksi.
myös ajan ja paikan määreet (eilen,tänään, huomenna, edessä, takana jne.), matemaattista ajattelua kuvaavat enemmän, vähemmän yhtä paljon sekä suunnat, (ylä- ja alapuolella, suoraan, vinoon vasen ja oikea).
minullekin tuli ensimmäisenä mieleen ja niissä tuntuu olevan monilla lapsilla "ongelmia" melko pitkään. Ei varmaan ole niinkään kiinni opettamisesta (sillä ei kai useimmat varsinaisesti opeta niitä, ne vaan opitaan puheesta), vaan joillekin ne on vaikeampia kuin toisille. Kannattaa asiaan toki kiinnittää huomiota nyt kun sen tietää, mutta ei kannata syytellä itseään tai kantaa kohtuutonta stressiä niistä. Todennäköisesti lapsi suuntautuu jollekin vähemmän matemaattiselle alalle, jos tuollaiset eivät luonnostaan hoidu.
Mutta kuten joku jo aikaisemminkin kirjoitti, niin kysymällä opettajalta mitä hän tarkoitti asiaa selviää parhaiten.
Kiitos kaikille jotka ootte vastaillu :) sovinkin jo opettajan kanssa ajan milloin käyn juttelemassa hänenkanssaan näistä asioista....mutta tuokin että poika on matemaatikassa aina ollut hyvä, aikasin oppi laskemaan sataan ja ylikin, ja plus ja miinus laskuissa ei koskaan ole ollut mitään hankaluutta, kun ollaan sitäkin mietitty että tieten isäänsä tullut siinä asiassa, kun on matematiikkapäätä...silti nämä käsitteet tuottaa tieten vaikeuksia...itse en ole tätä kyllä vielä huomannut, mutta jospa se tässä selviäisi kun olen opettajan kanssa käynyt juttelemassa...