Hei kaikki wanhat kamut ja erikoisesti Örvelön Urpo!
Annoin melkein heti sulle anteeksi, ku mää aattelin just silleen, että sinähän oot mies ja miehiä en aina oo jaksanut ymmärtää. Onneksi.
On ollut muita puuhia kyllä, mutta häätyy sanoa, että teitä on tavallaan ollut ikävä, vaikka niin hankalaa meikäläisellä välistä täällä olikin. Kun nyt oon mikä oon, en voi muuksi tulla (enkä nyt laula Tamaranan roolissa). Ja kaipa sitä hakeutuukin kaikenmoisen hankalan äärelle, ei mua semmoinen tyven ja helle kauaa jaksa viehättää. Nettiriippuvuuteni on edelleenkin niinku analyysin alla, labrakokeita sielunelämästäni oon tehnyt.
Mutta asiaan. Aina silloin tällöin joudun ärhentelemään muuatta Wanhaa Wäittämää vastaan ja se kuuluupi näin:
Jokainen on oman onnensa seppä.
Höh, ei pidä paikkaansa. En nyt perustele enempää, mutta ehkäpä myöhemmin, jos kyseinen aihe viiteryhmäni persoonia kiinnostaisi.
Jokainen takoo oman elämänsä?
11
756
Vastaukset
- samaa mieltä
Kukaan ei ole oman onnensa seppä. Eikä elämää voi hallita. Näin olen aina ajatellut enkä sille mitään voi.
Toki on asioita mihin voi (ainakin yrittää) vaikuttaa, mutta loppujen lopuksi ympäristötekijöillä yms. tilanteilla on suunnaton vaikutus siihen miten itse kullakin elämä etenee, tai takenee :-)
Niin kauan kuin kaikki on hyvin, on helppo tuudittautua uskomaan omaan kaikkivoipaisuuteensa ja heristää sormea heikoille, sortuneille ja vaikkapa siis juopoille. Vaan kuinka ollakaan, kun tsunami iskee, vaikka pienempikin sellainen, niin jopas heittää arvot häränpeppua. Tai sitten uskotaan että kaikella on tarkoituksensa (lue: hallitsen elämääni uskomalla tuohon mantraan).
Tämä siis vain omana mielipiteenäni, ei provona.- aa:ton ajatus
...että kun tsunami iski, niin se iski? Se siitä siis. Oletko fatalisti?
- melko pitkälle
Mielestäni sanonta jokainen on oman onnensa seppä tarkoittaa sitä että osaa olla tyytyväinen siihen mitä on saanut aikaan. Eihän muuten pystyisi ikinä olemaan tosissaan onnellinen!
On aivan turha valittaa asioista, jos ei ole valmis tekemään mitään niiden eteen.Pätee kyllä erinomaisesti mm. alkoholistien(kin) suhteen. Tämä on minun näkemys.
Aina voi syyttää yhteiskuntaa, vanhempia, kaveripiiriä. Se on vastuutonta! - Samaa mieltä olen
melko pitkälle kirjoitti:
Mielestäni sanonta jokainen on oman onnensa seppä tarkoittaa sitä että osaa olla tyytyväinen siihen mitä on saanut aikaan. Eihän muuten pystyisi ikinä olemaan tosissaan onnellinen!
On aivan turha valittaa asioista, jos ei ole valmis tekemään mitään niiden eteen.Pätee kyllä erinomaisesti mm. alkoholistien(kin) suhteen. Tämä on minun näkemys.
Aina voi syyttää yhteiskuntaa, vanhempia, kaveripiiriä. Se on vastuutonta!Sinäpä sen sanoit.
Lisäksi vielä:
Kaiken kriisin keskelläkin pitäis yrittää ajatella, että olis voinut käydä huonomminkin.
Positiivisilla ajatuksilla päästään eteenpäin, ei sillä, että jämähdetään paikoilleen.
Se miten asioihin suhtaudumme, vaikuttaa meidän elämäämme. - fatalisti tai en
aa:ton ajatus kirjoitti:
...että kun tsunami iski, niin se iski? Se siitä siis. Oletko fatalisti?
En ymmärrä mitä muita selityksiä nyt esim. tsunamille voisi olla? Ne ovat luonnonilmiöitä, jollaisia tapahtuu kaiken aikaa tässä maailmassa. Kuten vaikkapa eilisiltainen rankkasade. Jumala tai muu korkeampi taho ei lähettänyt tsunamia, eikä sitä ampiaistakaan joka pisti mua kesällä.
Ei, ei kai tänne pesiydy näitä maailmanselittäjiä jumalineen ja elämän tarkoituksineen. *Huoh*
Uskon luonnontieteisiin, sattumaan ja syy-seuraussuhteeseen. Muut uskokoon mihin haluavat.
- Urpo-Örvelö.
Ei kukaan itse täysin tao onneaan. Aina on sattumaa mukana.
Kiitos, että minuakin muistat. Se vain tarkennukseksi Sinulle, että olen sukupuolenvaihtoleikkauksen läpikäynyt ex-nainen.
Alakerran vehkeet vaihtoivat, mutta yläkertaan jäi naisen ailahteleva ja kiukutteleva luonto.
Aikaisemmin juoppoäijät nimittelivät Törppö-Tertuksi. - Ex-Törppö-Terttu.
Ei suvainnut ja alentunut ollenkaan kommentoimaan verhottua anteeksipyyntöäni.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000001316&posting=22000000018717775- mukamas?
Onpahan eka kertaa ongelmia kirjautumiseni kanssa. Ei sitten millään pääse Virdahebona kirjoittamaan, kun kone väittää, että annan salasanani väärin. En nyt enää yritä konstailla tuon kanssa, kirjoitan nyt tälleen.
Sinähän anelit anteeksi silloin muinoin kuun alkupuoliskolla, ihan silleen asiallisesti. Tuo "verhottu" tekele ei kyllä avaudu mulle anteeksipyyntönä. Saikkaroit autosi ja kompuutterisi kanssa ja mukamas arvelet, että olisin sulle nämä vastoinkäymiset manannut. Heh heh, en harrasta manailemista. Ja jos harrastaisinkin, niin tokkopa olisin manausenergiaani sinuun tuhlannut.
Jaa, harvoinpa täällä noin avomielisesti intiimeistä asioistaan kukaan haastelee. Ettei vaan oo sinussa psyykkistä ekshibitionistin vikaa, kun ihan tuntemattomille kerrot sukupuolisesta erikoisuudestasi? No, olet varmaan osannut kääntää tuon poikkeavuutesi voitoksesi? Rauhaa vaan sinulle sekä ylä- että alapäähän! - PC-U-Ö
mukamas? kirjoitti:
Onpahan eka kertaa ongelmia kirjautumiseni kanssa. Ei sitten millään pääse Virdahebona kirjoittamaan, kun kone väittää, että annan salasanani väärin. En nyt enää yritä konstailla tuon kanssa, kirjoitan nyt tälleen.
Sinähän anelit anteeksi silloin muinoin kuun alkupuoliskolla, ihan silleen asiallisesti. Tuo "verhottu" tekele ei kyllä avaudu mulle anteeksipyyntönä. Saikkaroit autosi ja kompuutterisi kanssa ja mukamas arvelet, että olisin sulle nämä vastoinkäymiset manannut. Heh heh, en harrasta manailemista. Ja jos harrastaisinkin, niin tokkopa olisin manausenergiaani sinuun tuhlannut.
Jaa, harvoinpa täällä noin avomielisesti intiimeistä asioistaan kukaan haastelee. Ettei vaan oo sinussa psyykkistä ekshibitionistin vikaa, kun ihan tuntemattomille kerrot sukupuolisesta erikoisuudestasi? No, olet varmaan osannut kääntää tuon poikkeavuutesi voitoksesi? Rauhaa vaan sinulle sekä ylä- että alapäähän!Joku päivä sitten oli tuo ilmoitus ylläpitäjältä.
Eli pari vuotta käyttämättömänä olleet sivuston sähköpostiosoitteet lakkautettiin, ja siinä ohessa niiden nikit.
Eli rekkaa vaan itsellesi uusi nikki, tai useampi, jos haluat. Virdahebo1 menee varmasti läpi, tai keksi aivan uusi.
Tunnustus epärehellisyydestäni: Alakerran vehkeet ovat edelleenkin roikkuvaa versiota, yläkerran kokoonpanosta ei kenelläkään ole varmuutta.
samasta asiasta on "sisäinen sankari" jota Jari Sarasvuo markkinoi ahkerasti ja ainakin muutama vuosi sitten suurella taloudellisella ja muullakin menestyksellä. Ideana on, että ulkopuoliset tekijät eivät vaikuta ihmisen menestymiseen mitenkään, vaan kaikki on itsestä kiinni. Jos koulut, intit, työpaikat, parisuhteet ja muut ovat menneet poskelleen, niin syy on aina itsessä. Mutta kun luet Sarasvuon kirjat ja menet hänen kalleille kursseilleen, niin johan alkaa menestys kotiutua...
Olen eri mieltä. Ulkoiset olosuhteet voivat tuhotakin ihmisen hänestä itsestään riippumatta. En minä mikään fatalisti kumminkaan ole; kyllä yrittävä ja ajatteleva, määrätietoinen ihminen pärjää keskimäärin paremmin kuin mitään yrittämätön. Jaakko Lassila-vainaa ilmaisi asian näin:"Kun koko ajan yrittää, aina ei voi epäonnistua".- Virdahebo
minun sukupolveani kasvatettiin. Melkein oppi jo arvaamaan, mikä sananlasku mihinkin tilanteeseen oli vanhemmilta tulossa. Oli opettavaista, varoittavaa tai muuten vain tilanteeseen sopivaa ja toteavaa sananpartta. Nuoren korva väsyi niitä kuuntelemaan ja monasti ne noteerasi vain vanhojen jorinoiksi.
Mutta ans olla, nytpä vanhempana onkin hoksannut kuinka viisaita hyö onkaan haastaneet. Monasti suppeasti yhdeltä kantilta asia sanotaan, mutta niinhän me usein haastetaankin, kukin oman ihomme alta. Paljon kuitenkin paukauttivat myös yleispäteviä viisauksia.
Jokainen on oman onnensa seppä. Jokainen? No ei tietenkää, onnen 'takominen' alkaa jo kohdussa, jossa saadaan ne eväät ja olosuhteet jotka saadaan. Eipä siihen yhtään pysty kukaan vaikuttamaan. Nooooo, sitten uhmaiässä eka kerran hoksataan, että kappas vain, minulla on oma tahto. Sitä sitten treenaamaan kuka minkin vanhemman alaisuudessa. Sitten monien vaiheiden kautta ollaankin aikuisia, elämän takominen alkaa hyvin erilaisin varustein.
"...on tahto, ei voima..." sanoo Leinon Eino. Niinpä. Nyt ehkä joku puolestaan sanoo, että joopa se joo, tuon taakse sitä mennään jos ei sairauden taakse livahdeta heikkouttaan piiloon. Väitän, että jo synnyinlahjana saamme erilaisen määrän tahto-energiaa, jota sitten lähipiiri ja sosiaalinen ympäristömme joko vahvistaa tai latistaa. Jos latistetaan tai jos jossain epäonnistuu, yksi ajattelee: No p-le, minä kyllä
näytän. Ja toinen tyyppi antaa periksi, ei oo poveria uskoa oman näkemyksen toteuttamiseen. Olisi tahto, ei voimaa, ei sitten millään!
Mistä kaivat sen voiman, jolla rupeat tahtomaan tarpeeksi? Mistä? Ja mistä otat sen voiman, jolla tuota voimaa jaksat ruveta kaivamaan? Monenkin asian läpiviemiseen tahto voimansa löytää, mutta
on asioita, joissa ei. Silloin olen kipittänyt ns. Tyyneysrukouksen äärelle ja oma onni on taas kerran omalle sijalleen taottu.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kaksi vuotta
Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek236790Alahan tulla paikkaamaan tekojas
Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.284268- 343136
Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk1723005- 101978
- 821754
- 1501634
- 1471622
- 121548
- 221490