Joillekin meistä transsukupuolisuus on välttämätön paha...voitettu tauti tai mielellään ohitettava ja unohdettava vaihe elämässä. Toisille se voi olla ehkä jonkinlainen "kohokohtakin" elämässä tai identiteettijuttu, etenkin jos elämässä ei oo muuten hirveesti kohokohtia. Tiittiys kai koeteaan usemmiten "harrastuksena" mitä ts:yys ei kyllä ikinä ole.
välttämätön paha.....
mikä kellekin
131530
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Nämä asiat ovat niin erilaisia, että niitä on aivan turha vertailla. Jos nyt ei aloittettaisi taas täysin tuloksetonta väittelyä.
No jos ei nyt kuitenkaan tyrmättäis keskustelua. Mun mielestäni on kiinnostavaa, miten joku asia on yhdelle häpeä ja toiselle ylpeyden aihe.
kuuluisin mielummin kissanhoitoyhdistykseen kuin "harrastaisin" transsukupuolisuutta. Tämä on nimittäin aivan sikakallistakin. Yksi naaman laserointi on 194 euroa valkoisia voi poistattaa taksalla 6h / 265 euroa ja lääkkeet vielä päälle.
Niin että alkaisi jo kissan pitokin kannattaa. :)
Jos saisin valita olisin tosi mielelläni nainen tai mies enkä jotain ihmeellistä siltä väliltä. En ole ainoa transvestiitti, jolle pukeutuminen on jollain tavalla välttämätöntä. Pukeutumalla mieheksi ja partaan koen ilmaisevani enemmän siitä mitä olen. Valitettavasti tämäkään ei kuitenkaan aina toimi. Ilman transvestismiani en pystyisi edes tämän vertaa ilmaista väli/monisukupuolisuuttani.Minulle ei toimisi myöskään leikkaus tai hormonit.
Minä haluaisin lopettaa mieheksi pukeutumisen, se on ihan vitun rasittavaa. Ilman sitä ihmiset kuitenkin lukisivat sukupuoleni vielä pahemmin päin helvettiä kuin nyt. En ole keksinyt ratkaisua asiaan, eikä terapiakaan ole sitä tuonut. Ehkä itsensä tappaminen auttaisi. Jos sen tekisi zeniläisen keskittyneesti, voi olla että minun suotaisiin seuraavassa elämässä syntyä kokonaan mieheksi tai naiseksi tai vaikka puuksi tai leivinuuniksi.
ei auta, koska mitään seuraavaa elämää ei tule, eikä edes taivastakaan ole olemassa. Kun kuolet, kaikki loppuu ZIP vaan. Jos aiot joskus elää, se on tehtävä nyt ja tässä ainoassa elämässäsi. Tälle teorialle löytyy helposti vastustajia, mutta kukapa pystyy todistamaan sen vääräksi?
No täähän on sun mielipitees... Älä yritä aivopestä muita, pliis!
Minun puolesta voit ihan vapaasti tappaa itsesi. Kerroin vain, että miksi se ei kannata.
Heti kun pystytään todistamaan, että kuoleman jälkeen pääsee taivaaseen, niin tapan itseni. Taitaapa olla uskovaisten höpötyksiä, joilla on pyritty 2000 vuotta sitten rauhoittelemaan kansaa, joka vaatii selitystä. Totuus on liian karu, kaikki loppuu ZIP vaan.
onks tällä ZIP-vaan loppumisella jotain tekemistä niitten hienojen sveitsiläisten sytkäreitten kanssa ? :D
Mä tappaisin itseni jos pystyisin tekemään sen täysin rauhallisella miehellä, huumaamatta itseäni mitenkään ja todella tahtoen sitä - eli zeniläisellä mielentyyneydellä. Mua ei kyllä edes häiritsis että kaikki loppus kokonaan.
Mutta en pystyis moiseen, enhän pysty elämäänkään tolla tavalla nykystä välisukupuolisen transvestiitin elämääni. Itsensä tappaminen kaikessa rauhassa ja ihan tietosena, ilman masennusta tai huumausta on mun henkisillä kyvyillä täysin mahdoton teko. Se onkin joskus ollut ainoa syy miksi sen olen jättänyt tekemättä.
Merkillistä nokittelua tuntuu tänne pesiytyneen, kun tiittiys koetaan vähäarvoisena "harrastuksena". Itselläni ensimmäiset muistikuvat naisten vaatteiden käyttämisestä ovat ajalta, jolloin oli 5-vuotias. Kerran laitoin jätesäkillisen tyttöjuttuja roskiin, luopuen "harrastuksestani", joksikin aikaa. Ei onnistunut...
Eli tyttöily on selkeästi osa minua enkä pidä sitä harrastuksena vaan osana ihmisen identitettiäni.
Minulla ei ole ts:stä mitään negatiivista sanottavaa, kuten ei mistään muustakaan ihmisryhmästä, joka ei vaan vahingoita toisia...
Pahoinpitelijät ym. ovat sitten oma kastinsa...
Kukkia kaikille teille....
Uskon että asia on just noin. Se on osa identiteettiä, eikä sille voi mitään.
kuin esim. lesbot dissaa biseksuaaleja, niin transsukupuoliset dissaa transvestiittejä.....
... sama ajatus tuli minullekin mieleeni.
Mikähän se on, että toisten identiteettiä voi niin avoimesti kritisoida? Ihan kuin olisi kyseessä joku kilpailu: toi saa enemmän pisteitä kuin toi... Tai ajatus, että toinen on wannabe ja itse on true. Kun kyse on eri asioista.
aattelen asiasta kummallista kyllä (tai on ollut jo pitkä päivä takana enkä jaksa sen syvemmin asiaa pohtia), mutta transsukupuolisuuteni ei ole harrastus, enkä sanoisi että tämä mikään kamala ja nolon inhottava sairauskaan olisi minkä haluaisin unohtaa nyt heti. Tuo vaihe saattaa tulla myöhemmin tuo "haluan unohtaa että näin kävi". Jotain identiteettiin liittyväähän tämä on. Kohokohta elämässä.... ei mitään sellaistakaan. Kyllä tämä on sen verran satuttanut ja vaikeuttanut omaa elämääni etten ihan riemusta hyppisi että tällainen suuri ja ihmeellinen juttu tapahtui. Kokemukset ovat tosin todella todella arvokkaita, kaikki mitä olen tässä oppinut. Kai tämä on vielä jotain muuta, mutta... kokemus tämä on ollut. Ikävä että valistava ja kallisarvoinen kokemus.