Lakia julkisesta työvoimapalvelusta 30.12.2002/1295 (Finlex) uudistettiin vuonna 2005. Siihen tuli työvoimatoimistoa velvoittavia elementtejä ja haluttiin, porukkaa pois kortistosta makaamasta.
Nyt kuitenkin Helsingin työvoimatoimisto ei näytä edes noudattavan uudistuksia, työnhakusuunnitelmaa laaditaan milloin huvittaa tai ei aina ollenkaan, eikä tarjota muitakaan palveluja kovinkaan aktiivisesti. Työnahkusuunnitelmia laaditaan väärin, ne eivät täytä lain vaatimuksia (ei allekirjoiteta, ym..).
Onko muilla samanlaisia kokemuksia uudistuneen lain ja käytännön toiminnan välisestä ristiriidasta työkkärissä?
Laissa on selvästi kohtia, jotka velvoittavat työvoimatoimistoa, kuitenkin niiden noudattaminen laiminlyödään ja jos työnhakija laiminlyö, seuraa heti karenssi.
Nyt kuitenkin Helsingin työvoimatoimisto ei näytä edes noudattavan uudistuksia, työnhakusuunnitelmaa laaditaan milloin huvittaa tai ei aina ollenkaan, eikä tarjota muitakaan palveluja kovinkaan aktiivisesti. Työnahkusuunnitelmia laaditaan väärin, ne eivät täytä lain vaatimuksia (ei allekirjoiteta, ym..).
Onko muilla samanlaisia kokemuksia uudistuneen lain ja käytännön toiminnan välisestä ristiriidasta työkkärissä?
Laissa on selvästi kohtia, jotka velvoittavat työvoimatoimistoa, kuitenkin niiden noudattaminen laiminlyödään ja jos työnhakija laiminlyö, seuraa heti karenssi.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei tullut sitten mieleen se, että työkkäreillä ei ole resursseja toteuttaa vaatimuksia. Ei riitä henkilöstö ainakaan suuremmissa työkkäreissä.
Laki velvoittaa ja työnhakusuunnitelma on työkkärin sitoumus palvelun tarjoamisesta ja työnhakijan sitoumus työmarkkinoiden käytettävissä olosta. Sillä on sopimuksellinen luonne ja se on pohjana kaikelle työvoimatoimiston toiminnalle. Näin on säädetty työministeriön ohjeessa, joka koskee työnahkusuunnitelmaa.
Jos ei riitä resurssit, se ei ole mikään peruste makuuttaa väkeä kortisotssa, mikä tulee vielä kalliimmaksi. Kaiken lisäksi määrärahoja on nostettu ja nostetaan jälleen uudestaan. Pitää lisätä resursseja siihen velvoitetaan.
"Jos ei riitä resurssit, se ei ole mikään peruste makuuttaa väkeä kortisotssa, mikä tulee vielä kalliimmaksi. Kaiken lisäksi määrärahoja on nostettu ja nostetaan jälleen uudestaan. Pitää lisätä resursseja siihen velvoitetaan."
Alkup. kirjoittaja osoitti syyttävällä sormella Hgin työkkäriin, mutta kun kyseinen työkkäri ei päätä niistä resursseista joita sille annetaan. Toki resursseja pitäisi lisätä, mutta turha niiden puutteesta on Hgin työkkäriä syyttää.
Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan osoitetaan kokoajan lisää määrärahoja, kun laki säädettiin lisättiin myös määrärahoja, koska ei oletettukaan että pystyisi olemassaolevilla resursseilla asiat hoitamaan.
Helsingissä on työvoimatoimistoja, jotka hoitavat asiat paremmin ja tekevät lain mukaisia työllistymissuunnitelmia. Sitten on niitä, jotka eivät tee. Eli kyse on saamattomuudesta ja tilanne vaatii ojentamista.
on Hallintolaki 6.6.2003/434 ja varsinkin 2 luvun 6-9§:t. Noiden noudattaminen vaatisi virkailijoilta vain asennemuutoksen.
"2 luku
Hyvän hallinnon perusteet
6 §
Hallinnon oikeusperiaatteet
Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.
7 §
Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus
Asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti.
8 §
Neuvonta
Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Neuvonta on maksutonta.
Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, sen on pyrittävä opastamaan asiakas toimivaltaiseen viranomaiseen.
9 §
Hyvän kielenkäytön vaatimus
Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.
Asiakkaan oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisessa asioidessaan on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tai mitä johtuu Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434
Olen sitä monta kertaa lukenut ja toinen mitä rikotaan on sosiaalitoimen asiakkaan asiakaslaki. Edes hallintotuomioistuimet eivät sitä noteeraa, joten se on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi.
Kun ei ole mitään sanktioita, jätetään lakeja noudattamatta.
Nyt kuitenkin työkkärille saattaa tulla seuraamuksia aikaisemmin mainitsemani lain noudattamatta jättämisestä, sen verran tärkeästä ja velvoittavasta laista on kysymys.
joku tahtoo tehdä työnhakusuunnitelman ja kaiken lisäksi uusia turhat sepustukset 5 kuukauden välein.
Oman kokemuksen perusteella työnhakusuunnitelma laaditaan vain koska laki velvoittaa - valitettavasti laki velvoittaa vain asiakasta toteuttamaan työnhakusuunnitelmaa, mutta ei työvoimatoimistoa.
Tässä on ohje:
OHJE O/8/2003 TM TYÖNHAKUSUUNNITELMA JA YKSILÖITY TYÖNHAKUSUUNNITELMA
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/455001/14252
Huom!
Työnhakusuunnitelmalla on sopimuksellinen luonne, siinä molemmin puolin sovitaan toimintatavoista. Siinä allekirjoituksella työvoimaviranomainen sitoutuu tarjoamaan suunnitelmassa mainitut palvelut ja työnhakija noudattamaan suunnitelmaa. Allekirjoituksella työnhakija sitoutuu olemaan työmarkkinoiden käytettävissä.
Työhakusuunnitelmaa ei työvoimaviranomainen voi yksipuolisesti sanella tai esittää, koska silloin se ei ole sopimus, eikä siinä täyty yhdessä laatiminen.
Laki ei suinkaan velvoita vain asiakasta, vaan se myös velvoittaa työvoimatoimistoa. Työnhakusuunnitelma toimii takuuna palvelujen saamiselle ja se on kaiken toiminnan pohjana. Se on laadittava heti ensimmäisen käynnin yhteydessä, ja 5kk:n jälkeen yksilöitynä ja asiakkaalla on aina halutessaan oikeus tarkistuttaa ja korjata suunnitelmaa, kuitenkin yksilöityä viimeistään 3kk välein korjataan.
Jos työnahkusuunnitelmaa ei laadita heti työttömyyden alussa, siitä on tietyt ohjeet millä perusteella näin voi tehdä. Siis silloin kun se on ilmeisen tarpeetonta ja tarpeettomuus tarkoittaa esim. että on työllistymässä vaikka kuukauden päästä.
Jos työvoimaviranomainen ei laadi työnhakusunnitelmaa, tai tekee sen yksipuolisesti se toimii vastoin lakia ja ministeriön ohjetta.
Voi vaatia viranomaisen laatimaan suunnitelma, koska muutoin ei ole työnhakijan eikä työvoimatoimiston puolesta käytännössä mitään sitoumuksia olemassa mihinkään suuntaan.
Työnhakusuunnitelma on laadittu vasta kun sen ovat molemmat osapuolet allekirjoittaneet ja saaneet oman kappaleensa, kuten ministeriön ohje määrää.
Menkää ihmeessä ja pistäkää työkkäri koville ja kovistelkaa niitä kunnolla, laatikaa yhdessä sellainen suunnitelma, joka on toteuttamiskelpoinen ja johtaa tuloksiin.
Nyt Helsingin työkkäriä ruvetaan asian tiimoilta kovistelemaan.
Työnhakusuunnitelma on erittäin tärkeä elementti ja siitä laistetaan, koska yrittävät väistellä velvollisuuksiaan ja vastuitaan. Kun ei ole mitään allekirjoitettu ei ole mihinkään sitouduttu.
virkakorpit ei toisiaan noki tästäkin "työnhakusuunnitelma" virnuilusta kärsii köyhä työtön eniten..
Katos kun tuloksia pitäis saada aikaan, määrärahoja lisätään ja lakia on uudistettu tavoitteena saada kortistosta porukkaa työelämään, nyt kun työvoimapulaa alkaa olemaan.
Jos viranomaiset eivät meinaa saada mitään aikaiseksi tukkapöllyä on luvassa. Nyt jo pistettiin tästä syystä osa työttömyydestä aiheutuneista kustannuksista kuntien piikkiin, kun valtio kyllästyi kuntien saamattomuuteen alueensa työttömien suhteen.
Enää ei mene läpi, että työttömien suhteen ei ruohonjuuritasolla tehdä tarpeeksi ja samaan aikaan meillä on työvoimapulaa.
Työnhakusuunnitelmat ja suurin osa työvoimatoimistojen palveluista on ollut ainakin allekirjoittaneelle yhtä tyhjän kanssa. Töitä ei työkkäristä löydy vaan ne löytyy työnantajilta.
Työkkärissä valtaosa käy varmaan näyttäytymässä vain työttömyystuen takia.
Työvoimaviranomainen käyttää härskisti hyväksi passiivisuuttasi, sinulla on oikeus ja viranomaisella velvollisuus laatia yhteistyössä kanssasi sellainen suunnitelma, joka johtaa tuloksiin.
Voit milloin tahansa tarkistuttaa suunnitelmaasi ja vaadi sinne viranomaisten palveluja.
"Työvoimaviranomainen käyttää härskisti hyväksi passiivisuuttasi, "
Ja mitähän ko. viranomainen tästä hyötyy? Eli selitäpä miten viranomainen nyt taas käyttää jotakin hyväkseen?
Viranomainen hyötyy siinä, kun saa palkkansa helpommallakin. Se käytää hyväksi siinä, kun ei osata vaatia lain velvoittamia palveluja, joten ei tarvitse tehdä viranomaisten töitä niiden eteen, kun sama liksa tulee kuitenkin.
Olen itse ollut viranomaishommissa ja nähnyt kaikenlaista.