Täällä tuntuu liikkuvan paljon myynnin konkareita. Innostakaa nuoria myyntialalle ja kertokaa joku huippukokemus myyntiuraltanne!
Parhaimmat jutut kerätään Vendiilin nettisivuille.
Parhaimmat jutut kerätään Vendiilin nettisivuille.
Huipputapaus!
Uskotko_myyntiin
62769
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei enää koskaan. Beltton-yhtiöt jakeli hyviä veroneuvoja ja "alan yleisiä käytäntöjä". Takkiin tuli aika perkeleesti. Ei ikinä ainakaan moiseen roskafirmaan.
puolia. esim edellinen kirjoittaja on päässyt eroon huonosta duunistaan.
myyntialan palkitsevuus korostuu silloin kun saat asiakkaan iloitsemaan siitä että, hänen ongelmansa on pois pyyhitty .ei sen tarvitse olla iso asia jos teet sen hyvin se palkitsee ja nostaa tunnettasi siitä että olet ammattilainen.
pienenä esimerkkinä voisi mainita vaikka kaupan tuotteesta ja ratkaisusta joka lopulta maksoi asiakkaalle 26 euroa mutta asikas oli ehtinyt etsimään ratkaisua jo toista kuukautta .loppu tulos ei ollut se mitä asikas haki mutta lopputulos oli hänen mielestään niin paljon parempi kuin alkuperäinen suunnitelma että ,hän kävi vielä jälkeen päin tuomassa kalliin viinipullon palkkioksi eli kyse ei aina ole rahastakaan..
kyllä myyjiä tarvitaan jatkossakin ,arvostusta
voisi kyllä kouluttaa työnantajille ja pienelle
mutta,vi..maiselle ryhmälle asiakkaita.
tsemppiä..........
Niin tai siitä tapauksessa, jossa BELTTONILLE töitä tekeminen tuli maksamaan TUHANSIA euroja veromätkyinä. Kas kun "YLEISEN TOIMINTATAVAN" mukaan työnantaja voi vallan hyvin tehdä vaikka mitä vähennyksiä. Noh, ikävä yllätys odottaa aina seuraavassa verotuksessa.
Noh, eipä kukaan moisessa paskafirmassa edes kokonaista viihdykään.
Belttonilla haastattelussa kaksi miestä ja homma toimi ihan ok niin kauan ennenkuin toinen niistä kysyi osaanko flirttailla?
Olisi siinä pitänyt heille flirttaamaan ruveta. sanoin etten ole tänne tullut persettä myymään, sellaiset naiset löytyy muualta ja lähdin kävelemään.
Työhaastattelu on mahdollinen alku tulevalle työsuhteelle ja siihen tulee suhtautua sen vaatimalla vakavuudella. Yleensä asetelma on niin, että haastattelija määrää tahdin. Juuri siksi on tärkeää, että haastattelija tuntee vastuunsa.
Haastattelussa saattaa tulla esiin yllättäviä kysymyksiä ja hakijalle saatetaan tarkoituksella aiheuttaa painetta. Tämä tehdään siksi, että joidenkin henkilöiden käyttäytyminen muuttuu tällaisessa tilanteessa.
Itse en ole en ole ns. outojen kysymysten suuri kannattaja. Lisäksi haastattelut täytyy vetää korkealla moraalilla - varsinkin kun oma leipä on hyvien työntekijöiden löytämisestä kiinni.
Kukaan ei ole kertonut kokemuksia joita itsekin mielenkiinnolla odotin. No, kerronpa oman tarinani.
Kannustuksena myyntialalle aikoville :).
Aloitin parikymppisenä tyttönä ilmakuvien myynnin. Hain töitä ja pääsin haastatteluun ihan puoli "herjalla" kunnes tajusin että hetkinen, ne valitsi mut, ja kai sitä nyt on kokeiltava.
Firma oli jees, pomo paras mahdollinen, kannusti ja jaksoi kannustaa niinä hankalimpinakin päivinä.
Ensin ajattelin että herranjestas, ihmisten oville kolkuttelemaan, ei kyllä tuu mitään.
No, menin ekan oven, tokan, kolmannen. Hommaan tuli rutiinia ja aloin saada kauppoja. Huomasin, että lähes mitä vaan voi myydä jos vaan on innostunut ja iloinen. Hyvien päivien jälkeen fiilis kotiin ajaessa oli mahtava. Myös monen monta huippuhauskaa juttua jäi mieleen, ihmisiä tapasi niin monenlaisia. Paras oli jutustella niitä näitä, ja yleensä ohimennen syntyi ne kaupat. Ensimmäinen huippuhetki oli kun olin ollut töissä kuukauden, päivän myyntisaldona reilusti yli kymppitonni, mikä kai noviisille (markoissa) oli ihan jees juttu. Parhaimmat muistot ovat kuitenkin jääneet niistä ns. vaikeista kaupoista. Kerrankin menin ovelle ja sain vastaanoton: ei me osteta mitään. Tunnin kuluttua kävelin samasta ovesta ulos tilauskaavake kädessä. Huomasi työhön kouliintuessaan että kaikki on mahdollista.
Opin, että mitä enemmän tekee kontakteja, sen enemmän kauppaa. Ja että koskaan ei tiedä missä töllissä se asiakas luuraa :). Valikointi ei kannata, usein se komein talo ei ole paras asiakas! Kaiken kaikkiaan tämä, mitä ns. "paskaduuniksikin" kauniisti kutsutaan on kuitenkin jäänyt mieleeni hauskana, positiivisena aikana, joka muutti minua ihmisenä todella paljon.
Kaiken kaikkiaan tein suoramyyntiä ovelta ovelle 2 eri firmassa kaksi ja puoli vuotta. Ja tämän jälkeen kun olen hakeutunut muualle töihin, joka kerta on muistettu arvostaa tätä kokemusta. Muutama työnantaja on sanonut suoraan, että ei itsekään olisi moista työtä tehnyt. Tämä työkokemus on otettu erittäin positiivisesti vastaan työnantajien piirissä.
Tällä hetkellä olen palailemassa äitiyslomalta työelämään ja taas töitä hakiessa tuntuu olevan avoimet ovet moneenkin paikkaan.
Halusin tällä kannustaa myyntialalle aikovia, maasta se pienikin ponnistaa! Tälläinen ovelta ovelle työ on varmasti sitä myyntialan korkeakoulua parhaimmillaan, ja oikeasti se on myös TODELLA HAUSKAA! Ilmapiiri työporukassa on aina ollut hyvä, pomot kannustavia yms.
Työssä oppi semmoisia elämän perusjuttuja, että ihan kaikesta ei enää ota itseensä, asiat ovat juuri sellaisia miten niihin itse asennoidut, mikään ei ole mahdotonta, ja kaikki on omasta itsestä kiinni.
Tämän kokemuksen jälkeen sitä ei enää oikein mitenkään halua esim. kiinteä kk-palkkaiseen työhön- mitäs järkeä siinä on että vaikka teet työsi miten hyvin, palkka on aina sama ;)?
Provisiopalkka on justiinsa oikea, se on kaikille tasapuolinen, jokaisella on mahdollisuus huippuansioihin, se riippuu vain itsestä. Jos toinen myyjä saa myytyä enemmän kuin sinä, siitäkin saa vain kipinää: hetkinen, tämä tuotehan siis oikeasti myy ;)!
Tsemppiä kaikille tuleville myyjille!