Tässä on tullut mietittyä vähäsen, ei kuitenkaan kovin vakavasti mutta vähän harkitsen koiran hankkimista. Itse en koirista tiedä kovin paljoa, niin haluaisin teiltä nyt saada vähän vinkkejä. Kerron ensin vähän taustaa ja sitten kysymykset, toivottavasti saisin järkeviä vastauksia kiitos!
Eli, täytän kohta 18, asun vanhempieni luona. Muutan varmaan parin kolmen vuoden sisällä kotoa pois. Lemmikeitä on ollut koko ikäni ajan koko ajan, mutta ei koiraa. Tällä hetkellä jäljellä vain 8 vuotias uros kissa. Kissoista siis on kokemusta.
Pitää keskustella vanhempien kanssa mitä mieltä, mutta onko kokemuksia siitä että minkälainen reaktio kissalle tulee kun tulee koiranpentu taloon? Kissani on todella kiintynyt minuun eli olen ihan ilmiselvästi sen emäntä. Mutta koiran tahtoisin vielä seuraksi.
Olen tykästynt berninpaimenkoiraan jo koko lapsuuteni ajan, ja sitten toinen rotu vaihtoehto olisi saksanpaimen koira tai sitten suomenlapin koira, minkälaista kokemusta näistä roduista ? mikä rotu sopii kellekkin ihmiselle, esim mikä rotu tarvii erityisen paljon liikuntaa ja aktiviteetteja, metsästystä jne ja mikä koira "pärjää" periaatteessa vain lenkkeilyllä ja leikkimisellä?
kuinka paljon koirat syö ? yllämainittujen koiran kokoiset ? ja kuinka useasti päivässä käydään lenkille ? ja mitä muuta kannattaa ottaa huomioon ?
Eli, täytän kohta 18, asun vanhempieni luona. Muutan varmaan parin kolmen vuoden sisällä kotoa pois. Lemmikeitä on ollut koko ikäni ajan koko ajan, mutta ei koiraa. Tällä hetkellä jäljellä vain 8 vuotias uros kissa. Kissoista siis on kokemusta.
Pitää keskustella vanhempien kanssa mitä mieltä, mutta onko kokemuksia siitä että minkälainen reaktio kissalle tulee kun tulee koiranpentu taloon? Kissani on todella kiintynyt minuun eli olen ihan ilmiselvästi sen emäntä. Mutta koiran tahtoisin vielä seuraksi.
Olen tykästynt berninpaimenkoiraan jo koko lapsuuteni ajan, ja sitten toinen rotu vaihtoehto olisi saksanpaimen koira tai sitten suomenlapin koira, minkälaista kokemusta näistä roduista ? mikä rotu sopii kellekkin ihmiselle, esim mikä rotu tarvii erityisen paljon liikuntaa ja aktiviteetteja, metsästystä jne ja mikä koira "pärjää" periaatteessa vain lenkkeilyllä ja leikkimisellä?
kuinka paljon koirat syö ? yllämainittujen koiran kokoiset ? ja kuinka useasti päivässä käydään lenkille ? ja mitä muuta kannattaa ottaa huomioon ?
Vastaukset 18
Vanhimmat
ei ole mitään kokemuksia koirista aiemmilta vuosilta, on kaksi mahdollisuutta: se hyväksyy pennun kolmessa päivässä, tai sitten siihen menee kolme viikkoa. Jos kissalla on negatiivisia kokemuksia koirista, voi tietysti mennä pitempäänkin. Vaan kyllä ne yleensä oppivat pitämään uudesta ystävästä tai ainakin hyväksymään uuden perheenjäsenen. Yleensä ovat uteliaita uuden tulokkaan suhteen, ja jos ei ole muita kissakavereita, niin laumautuvat kyllä.
Meilläkin on kautta aikojen ollut kissoja koirien kaverina, ja menneiltä vuosilta muistan kaksikin kissaa, jotka ilmeisesti alkoivat kuvittelemaan olevansa koiria itsekin: ainakin ne aina halusivat mukaan lenkille, ja pysyivät kyllä lauman mukana vapaanakin juosten.
Mitä tuohon rodun valintaan tulee, sinun kannattaa varmaan lueskella rotumääritelmiä, ja kuunnella ihmisten mielipiteitä sekä nettikeskusteluissa että reaalimaailmassa. Mennä koirankoulutuskentille mukaan, tutkailla rotuja näyttelyissä jne.
Siitähän on lähdettävä, että minkälaiset olosuhteet sinä ja sinun perheesi pystyvät tarjoamaan koiralle. Jos liikkuminen on rajattu hihnassa tehtäviin muutamaan lenkkiin päivässä, eikä vapaana juoksemisen mahdollisuutta ole, niin silloin on kyllä parempi välttää metsästyskoiratyyppisiä tai vahvasti juoksuviettisiä. Jos taas liikkumiseen on paljon mahdollisuuksia, asia on siltä osin toisin.
Olisiko parempi ottaa pitkäkarvainen vai lyhytkarvainen? Haluatko viettää aikaasi turkin hoitamisessa, vai et?
Onko tärkeää, että koira on kova haukkumaan, vai onko se juuri huonompi homma, jos haukkuu herkästi?
Koirien kanssa kun voi harrastaa monenmoisia juttuja, niin sekin kannattaa miettiä etukäteen, että mikä sinua itseäsi kiinnostaa? On rauniopelastuskoiria, hyviä agilitytyyppejä, vetokoiria, palveluskoirien tehtäviin sopivia jäljestys- ja hakukoiria, tottelevaisuuseksperttejä, vesipelastuskoiria, temppuhalukkaita seurakoiria, ja sitten niitä sohvaperunoita, jotka mieluimmin vain syövät ja makoilevat. Ja niin edelleen, kyllä löytyy...
Tällä keinoin kun alat mietiskellä, niin pikkuhiljaa sinulle alkaa hahmottua näkemys siitä, mitä todella koiraltasi odotat. Ja minkätyyppinen koira olisi onnellisimmilllaan juuri sinun kaverinasi!
perhe mistä kissa aikoinaan meille tuli niin heillä oli koira. mutta tuskin se sitä enään muistaa. meidän lähistöllä ei ole muita koiria, eli kissalla ei ole suuremmin kokemuksia koirista. tai mitä sitä tietää kuinka pitkälle kissa on mennyt metsästämään (sivuseikka, oli kerran käynyt äitini työkaverin luona, he asuvat pellon toisella puolella ja heillä on koira) eli joitakin koiria kuitenkin on nähnyt, mutta eihän se kissa tietenkään kertoneet meille mitä siitä piti. no joo meni vähän ohi näistä jutuista eli jatketaan .. ottaa huomioon myös että kun tämä kissa meille tuli niin meillä oli jo 2 kissaa ennestään (ne on jo kuollu), eli tämän oli silloin sopeuduttava niitten reviireihin jne. nyt jos koira tulisi, kissan pitäisi sopeutua siihen että hänen reviirillensä tulee joku. mutta sehän on eri asia kun se on koira, (ei kilpailu henkisyyttä hiirien metsästämisen suhteen) eli oikeassa olet että voivat tulla toimeen, ja vielä kun pentu olisi niin pieni ja leikkisä, säikähtyisi varmasti jos heti olisi hevosen kokonen haukkuva hauva olohuoneessa.
tuohon liikkumiseen sitten.. asumme tien päässä ja tässä ympärillämme on peltoja aika pitkälti, eli ei oo vilkasta liikennettä kun vasta 200m metrin päässä toiseen suuntaan pelloista. eli tässä meidän tiellämme voisi ehkä liikkua vapaasti kunhan naapureiden kanssa vähän sopii. sitten kun sille ns. vilkkaalle tielle pääsee niin siellä voi sitten niitä lenkkejä tehdä. ja tässä omalla pihalla vähän heittää keppiä nurmikolla.
olen ajatellut pitkäkarvaista koiraa.. mutta toisaalta onko se hankala esim sateisella ja kuraisella säällä ? miten turkkia hoidetaan, riittääkö harjaus ja pesu ? olen vielä tietämätön enkä vielä valmis hankkimaan koiraa, siksi juuri kysyn ja "opiskelen" vasta tätä koira maailmaa :)
ja en haluaisi että se koira haukkuisi kovin paljoa, mielessäni on sellaisia pikkuisia haukkuvia koiria ja sellaisia joilla on terävä nokka. mutta tietääkseni on olemassa niitä hiljaisiakin koiria ? siis saahan ne haukkua kun jotain asiaa on mutta en tykkää sellaisista koirista jotka haukkuu koko ajan kaikille jne.. riippuu tietysti miten ne koulutetaan mutta onko rodullakin paljon merkitystä ? itse en kyllä mitään erityistä harrasta, mitään metsästystä todellakaan tai mitään mutta jos koiran hankkisin tykkäisin varmasti käydä sen kanssa kävelyillä ja ehkä veneilemässä ja leikkiä kepin kanssa ja noin.. eli vain seurakis, ei mihinkään erityiseen tarkoitukseen tai työhön :) pitää vissiin lainata joku koira kirja seuraavaksi :)
on ihan hyvä ajatus, vaan kun nähtävästi olet kuitenkin netin äärellä, nin googlettamalla löydät Suomen Kennelliiton sivut, joilta löytyy rotumääritelmät useimmille roduille. Ja sitten jos ihastut joihinkin tiettyihin rotuihin enemmän, niin taas löydät hakukoneella kunkin rodun kerhot tai rotujärjestöt, tai keskustelusivut...
Minäkin haluaisin omistaa TOSI pitkäkarvaisen rodun edustajan, eli Afgaanin vinttikoiran. Se on minun kauneusihannekoirani, tai no okei, yksi niistä... Vaan sen verran realisti ja jalat maassa-ihminen olen, että en todellakaan jaksaisi, enkä töiltäni edes ehtisi huolehtia sen upeasta turkista! Ehkä sitten joskus kun olen eläkkeellä:-))
Koska olen -onneksi- ymmärtänyt ajan rajallisuuden ja oman mukavuudenhaluni määrän, meillä on viimeiseen kahteenkymmeneen vuoteen ollut ainoastaan lyhytkarvaisia ja aluskarvattomia koiria. Dobermanneja ja basenjeja. Tosi mukavaa ja vaivatonta: pesu kerran kolmessa kuukaudessa, jos sitäkään. Dobberi haukkuu ajoittain, vaan aiheesta; basenjit eivät ikinä. Ikinä? No okei: yksi näistä meidän kolmestakin on silloin tällöin esittänyt osaavansa haukunnalta kuulostavaa ääntä...
Mitä tähän haukkumiseen tulee, niin rodulla ON todellakin merkitystä: jos Suomen pystykorva esimerkiksi EI hauku ihan kaikkea minkä näkee, muurahaisista autoihin, niin silloin se ei ole rotutyypillinen. Olisivatkohan nuo mainitsemasi terävänokkaiset juuri niitä, Suomen pystykorvia, vai sitten siitäkin pienempiä, Pomeranian -rotuisia? Ne ovat siis ihan hirveitä räksyttäjiä, anteeksi vaan mielipiteeni...
itselläni on berni narttu. aivan ihana rotu =) berni on ensimmäinen koirani ja nyt haluaisin toisen kaveriksi. täytyy vain odotella hetki et tää ekakin vanhenee, se on vasta reilun vuoden. ruokaa meillä menee 15kg säkki 1,5kk. sekin on aikas yksilöllistä miten sitä menee, koiran kunnosta ja liikunnasta. kannattaa hankkia hyvä näppituntuma ettei liho liikaa. meidän neiti saa kyllä muutakin ruokaa kun nappuloita. harrastan koirani kanssa koirakoulua ja näyttelyitä. tokoa olen harkinnut myös. ulkoilen koirani kanssa noin puolitoista tuntia, yleensä teen pari lenkkiä ja sit käytän uimassa pari kertaa viikossa. kerran viikossa käymme koirakoulua. asun kuitenkin omakotitalossa ja koira saa olla koko ajan irti ulkona. berni on omistajaansa syvästi kiintyvä koira. meidän tyttö on melko rauhallinen ja varma luontoinen. olihan sitä uhmaakin tuossa vajaan vuoden iässä mutta siitä ollan nyt selvitty ainakin hetkeksi, ei tiedä jos se vielä yrittää pomoilla kun on niin nuori vie. mutta ehdottomasti olen itse rakastunut rotuun ja kyllä se kaveri vielä meillekkin tulee joskus....
itselläni on berni narttu. aivan ihana rotu =) berni on ensimmäinen koirani ja nyt haluaisin toisen kaveriksi. täytyy vain odotella hetki et tää ekakin vanhenee, se on vasta reilun vuoden. ruokaa meillä menee 15kg säkki 1,5kk. sekin on aikas yksilöllistä miten sitä menee, koiran kunnosta ja liikunnasta. kannattaa hankkia hyvä näppituntuma ettei liho liikaa. meidän neiti saa kyllä muutakin ruokaa kun nappuloita. harrastan koirani kanssa koirakoulua ja näyttelyitä. tokoa olen harkinnut myös. ulkoilen koirani kanssa noin puolitoista tuntia, yleensä teen pari lenkkiä ja sit käytän uimassa pari kertaa viikossa. kerran viikossa käymme koirakoulua. asun kuitenkin omakotitalossa ja koira saa olla koko ajan irti ulkona. berni on omistajaansa syvästi kiintyvä koira. meidän tyttö on melko rauhallinen ja varma luontoinen. olihan sitä uhmaakin tuossa vajaan vuoden iässä mutta siitä ollan nyt selvitty ainakin hetkeksi, ei tiedä jos se vielä yrittää pomoilla kun on niin nuori vie. mutta ehdottomasti olen itse rakastunut rotuun ja kyllä se kaveri vielä meillekkin tulee joskus....
itselläni on berni narttu. aivan ihana rotu =) berni on ensimmäinen koirani ja nyt haluaisin toisen kaveriksi. täytyy vain odotella hetki et tää ekakin vanhenee, se on vasta reilun vuoden. ruokaa meillä menee 15kg säkki 1,5kk. sekin on aikas yksilöllistä miten sitä menee, koiran kunnosta ja liikunnasta. kannattaa hankkia hyvä näppituntuma ettei liho liikaa. meidän neiti saa kyllä muutakin ruokaa kun nappuloita. harrastan koirani kanssa koirakoulua ja näyttelyitä. tokoa olen harkinnut myös. ulkoilen koirani kanssa noin puolitoista tuntia, yleensä teen pari lenkkiä ja sit käytän uimassa pari kertaa viikossa. kerran viikossa käymme koirakoulua. asun kuitenkin omakotitalossa ja koira saa olla koko ajan irti ulkona. berni on omistajaansa syvästi kiintyvä koira. meidän tyttö on melko rauhallinen ja varma luontoinen. olihan sitä uhmaakin tuossa vajaan vuoden iässä mutta siitä ollan nyt selvitty ainakin hetkeksi, ei tiedä jos se vielä yrittää pomoilla kun on niin nuori vie. mutta ehdottomasti olen itse rakastunut rotuun ja kyllä se kaveri vielä meillekkin tulee joskus....
viestiä, joten nyt se oli tullut jo monta kertaa =)
ottaisin koiran sitten mukaani kun muutan. mutta voi käydä näin että hankin sen koiran vasta sitten kun muutan. kattoo kissan kanssa ja rahatilannetta ja muutenkin ympäristöä että miten se tänne sopis. ja en tiedä haluaako vanhemmat sitä tänne sotkimaan sohvia :)
ja mitä ne koirat maksaa ? onko näitä berni ja saksan paimen koiria kaikki täys rotusia vai löytyykö "sekarotusia" tai siis sellasia jokka ei oo ihan ns. täydellisiä, että saako niitä halvemmalla ? sillä en varmaankaan aio näyttelyissä käydä että ei sillä puhdas rodulla ole silleen väliä :) veljeni nimittäin hankkii bernhardin koiran, jolla on vähän val.pun. nenä (vaikka pitäisi olla musta) ja sen saa halvemmalla.. että en mä tuollaisita asioista paljoa välittäis :)
koiran hankinta ylensä juuri menee. Että ensin arvelee, ettei aio osallistua mihinkään, missä tarvittaisiin papereita... Vaan sitten, oikeilla koiraihmisillä kyllä lamppu syttyy melko pian koiran hankkimisen jälkeen: "-Tottakai haluan osallistua tokokilpailuihin, käyttökoirakokeisiin, näyttelyihin..."
Jos oikeasti et "tuollaisista asioista paljon välitä", siis sellaisista, että onko koira puhdasrotuinen ja rekisteröity, näyttelyihin ja kilpailuihin kelpaava vai ei... Niin ota ihmeessä ensimmäiseksi yhteyttä sellaisin tahoihin, jotka ovat huostaanottaneet huonosti kohdeltuja tai heitteillejätettyjä koiria. Siltä sektorilta löytyy varmasti edullisia vaihtoehtoja todellisille eläinten ystäville.
en ole oikea koiraihminen...
saatat ollakin! Tuo "oikean koiraihmisen" määrittely siinä muoriskan mielipiteessä ei tainnut olla ensimmäinen koskaan suustaan päässyt sammakko :-)
Tarkoitin siis henkilöitä, jotka alkavat oikeasti harrastamaan koiria, ihan niinkuin harrastuksena numero yksi, ja useilla lähestulkoon ainoanakin, ja intohimoisena harrastuksena. Heistäkin moni on ensin nuorena halunnut "vain kaverin", eikä rodulla ole ollut niin väliä, eikä papereilla. Vaan sitten vuosien kuluessa, harrastusinnostuksen kasvaessa, seuraavaa koiraa suunnitellessa useimmiten kokemuksestaan viisaampina valitsevat mieluummin rekisteröidyn rotukoiran, koska niillä voi kilpailla ja niitä näyttelyttää.
-Vaan toki pidän itseänikin oikeana koiraihmisenä, vaikka harrastan lähinnä sellaisia lajeja, joissa ei papereita kysytä. (Tosin näyttelyitä myös.) Samoin pidän oikeina koiraihmisinä kaikkia muitakin koiranomistajia, sekarotuisten tai muuten vaan paperittomien omistajia, joiden koirilla on hyvä olla, ja niiden elämä on mielekästä... Ne loput ovat sitten pelkkiä koiran omistajia.
Mitenkähän se sammakko nyt; onnistuinko taikomaan sen pois, vai levisikö sen hymy entisestään???
Mieti tarkkaan mitä varten haluat koiran, itse sanoit jo että seurakoiraksi. Tämä sulkee pois esim.saksanpaimenkoiran. Ei kannata ottaa mitään vietikästä käyttökoirarotua jos jos tietää ettei sille voi tarjota tarpeeksi mielekästä touhua. Sinuna tutustuisin enemmän tuohon suomenlapin koiraan, se voisi olla sulle passeli. Tai esim kultainen noutaja tai collie. kannattaa käydä lukemassa www.koirat.com :n sivuilta keskusteluita ja sieltä voi kysellä lisää. Tutkaile paljon kasvattajien ja rotujärjestöjen sivuja. Kun jokin rotu tosiaan kiinnostaa, soittele kasvattajille ja kerro tilanteesi, he kyllä kertovat sopiiko rotu sulle.
Sitten tosta rekisteröimättömyydestä... Suosittelen että otat rekisteröidyn! Miksikö? No, silloin tiedät mitä koirasi "takana" on. Tutki, että otat pennun terveistä vanhemmistä (ota selvää myös mikä on PEVISA). USEIN pentueisiin syntyy värivirheellisiä (esim. tuo vaaleanpun. nenä) joita saa halvemmalla. Myös muita kuten kivesvikoja esiintyy. Rekisteröidynkin saa halvalla. Saatat tosiaan myöhemmin kiinnostua harrastamaan koiran kanssa jotain kuten tokoa tai jälkeä.. Silloin kiität itseäsi kun otit rekatun. Näihin muihin harrastuksiin kuin näyttelyihin ei vaikuta noi ulkomuotovirheet.
JOS päätät ettet halua rekisteröityä koiraa, ota aikuinen rekisteröimätön. Älä tue rekisteröimättömien pentujen tekoa. ELLET sitten löydä semmoista yhdistelmää (koiran vanhemmat) joilta molemmilta on kuvattu luustoa ja silmiä. Että saat todennäköisimmin terveen pennun. Rekisteröimättömien pentujen tekoa on vaikea valvoa, et voi esim. tietää monetko pennut narttu on tehnyt. Monilla sivuilla puhutaan paljon pentutehtailusta, lue. Ole kriittinen ja mieti. Kaikkea ei tarvitse uskoa kuitenkaan.
Itse en ole varsinaisesti rekisteröimättömiä pentueita vastaan jos asianmukaiset hommelit on kunnossa. Eli terveystarkastukset ja luonnetestit vanhemmilla ehdottomasti kunnossa.
Tutki paljon nettiä! Monen kuukauden (vuosien) tutkinta ei koskaan ole pahasta!
Onnea oman ystävän etsintään!
collie olis kans yks hyvä vaihtoehto .. ku oon näitä selaillut ja tutuilta kysellyt niin oon vähän viisastunu ja kiitos teille teidän hyvistä vastauksista ! :) kun näitä pentuilmoituksia olen katsellut niin monessa on ollut että pentu on madotettu, sirutettu, rekisteröity ja eläinlääkärin tarkistama.. eli sellainen on ok ? että sen enempää ei tarvitse tietää, vai ?
se että on madotettu,sirutettu (tai tatuoitu) rekisteröity ja terveystarkastettu on erittäin hyvä lähtökohta alkaa harkitsemaan pentua tältä kasvattajalta.
Lisäksi hanki tiedot kyseisen rodun terveysvaatimuksista, esim. collieilla lonkat ja silmät on tärkeitä. Vanhemmilla tulisi olla terveet silmät (ei cdr tai cea missään silmässä) ja lonkat a:ta tai b:tä. collie ja kultsukannat on esim niin laajoja, että löydät VARMASTI noilla kriteereillä hyvän yhdistelmän. Kultsuilla olen huomannut vähän huonompia lonkkia käytettävän kuin collieilla, mutta jos toisen vanhemman lonkat on c, niin toisella EHDOTTOMASTI a:t!
Collieyhdistyksen sivuille mars, jos rotu kiinnostaa ;) painotan edelleen rotujärjestöjen keskustelufoorumeita, sieltä saat tietoa "yksinkertaisiinkin" kysymyksiin selkokielellä. Ja kun luet keskusteluita saat hyvän kuvan luonteesta sekä arjesta. Koulutuksesta ynnä muusta tärkeästä. Keskusteluista saat myös tietoa mitä et ehkä tarkasti hae, jolloin rotutietämyksesi kasvaa huimasti.
Siellä tutustut myös pentuajan ruokintaan (mikä erityisen tärkeää) ja muuhun mielenkiintoiseen :)
siis collieilla ei crd:tä... ei se cdr:ää.... x))) pieni kirjoitusmoka.
Kannattaisi tutustua näihin lempparirotujesi rotumääritelmiin. Eli lainaa kirjastosta (tai osta kirjakaupasta) koirakirjoja ja selaile niitä läpi. Niistä sinulle selviää, mikä rotu sinulle parhaiten sopii.
Ja tuosta ruokintajutskasta, että se kyllä riippuu kokonaan koirasta. (Toki Berhandilaiset tarvitsevat enemmän ruokaa kuin Chihuahuat tai Shipperket)
Itselläni on tällähetkellä kolme koiruutta, kaksi seropia ja yksi suomenajokoira. Päässä kyllä pyörii neljännen koiran hankinta. ^^
Onnea sinulle!
Jos aiot lähteä opiskelemaan, mieti vielä koiran hankintaa. Opiskelijaelämä luonnistuu kyllä koirallisenakin, mutta on huomattavasti iisimpää ja tehokkaampaa pänttäillä ilman koiraa (koirakin voipi kärsiä aikapulastasi).
Jos taas olet aloittamassa auvoisan aikuisarjen, siitä vain koiraa hankkimaan. Jos mielessäsi on tiettyjä rotuja, etsi rotuyhdistyksen tai Kennelliiton kautta lähin kasvattaja, jonka luokse voit mennä tutustumaan rotuun lähemmin. Saat taatusti roppakaupalla tietoa ja pääset hypistelemään koiria livenä. Löytökoira/sekarotuinen on myös kelpo vaihtoehto, jos et raatsi pistää koiraan isoa läjää satasia. Kasvattajana suhtaudun epäluuloisesti "alennuspentuja" kyseleviin, enkä usko että olen ainoa.
Entä jos asian esittää niin, että on etsimässä kotikoiraa jonka ei tarvitse olla näyttelykelpoinen? eikö toisaalta ole hyvä että on ihmisiä joille "kelpaa" vähän virheellisetkin koirat? jolloin he jotka taas haluavat koiran esim näyttelyihin voivat keskittyä niihin.
Ymmärrän kyllä kantasi oikein hyvin, en kyllä itse esim värivirheellistä koiraa etsiessä esittäisi asiaa kasvattajalle niin että kysyisin onko pentueen joukossa yhtään halvempaa.
Luonteeseenkin täytyy tuossa tilanteessa kiinnittää huomiota, aivan niinkuin "tavallistenkin" pentujen kanssa. Eli kriiteerit tärkeysjärjestykseen.