Kuinka olette talon eristäneet? Mulla talo suunnitteilla ja mietin et haluun eristää talon todella hyvin.. Miten se kannattaisi toteuttaa? Talo on 1,5 krs puutalo.
Eristeet
Jallu
7926
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Juttele rakennesuunnittelijasi kanssa asiasta. Jos teet oikean ilmanvaihtojärjestelmän LTO:lla, voit tehdä myös höyrynsulun muovilla eli tiiviin talon. (Hirveä kirskunta kuuluu sadalta kanavalta mutta yritetään kestää).
Siis Paroc-villaa 200 mm ja muovi huolellisesti höyrysuluksi (ei perhana tuo huuto estää selväkielisen ajattelun. Tiedetään, tiedetään ei hengitä ei, mutta kysehän on siitä JOS asennetaan oikea ilmastointi hoitamaan hengityksen).
...Outoa hiljaisuutta...
...
Siis jatketaan.
200 mm Paroc-eristevillaa seiniin ja hyvä höyrynsulkumuovi. Ulkopintaan asentaisin vielä tuulileijonan vähintään. Tai sen paksumman version. Nimenomaan Tuulileijonan enkä kipsilevyä. En luota kipsilevyyn, vaikka minulla sellainen onkin. Kun villatyö tehdään huolella ja höyrysulku teipataan virallisilla teipeillä eikä tehdä älyttömiä ristiviiltoja joka paikkaan, tuleekin U-arvoksi laskennallisesti 0,18 (pitäisi tarkistaa), mutta käytännössä saattaa tulla 0,15. Jos työ on huolellista.
Tuon paremman U-arvon kanssa ovat epäsuhdassa jo hyvätkin ikkunat ja ovet. Ei siis kannata liikaa eristettä paksuntaa.
Niistä ristiviilloista höyrysulkuun. Rakennusalan ammattilaiset vihaavat muovia, kun se hidastaa työtä. Viidakkoveitsellä kun huitoo, niin reiät syntyvät urakkatahtiin. Mutta jonkun sähkörasian reiän voi tehdä myös tiiviisti. Tapettiveitsellä viilletään rasian sisäpintaa pitkin reikä eikä ulkopintaa pitkin. Tulee tiivis kun painaa muovin rasian päälle. Varsinainen immenkalvo sanoisin.
Entä tuplarasia? Viilletään molemmista rasioista tarkasti sisäpuolelta EIKÄ katkaista syntyvää kannasta muovista. Siihen jää sitkeä sentin kannas, joka saa olla siinä rasioitten välimaastossa. Se ei haittaa yhtään mitään sähkökojeita asennettaessa, mutta kalvot pysyvät tiukasti tuplarasioitten ympärillä. Sama pätee useampiosaisiin.
Että semmoista lämmön eristämistä. Jos "rasioista vetää" talvella on villat poies ulkopintaan asti ja kalvoissa ristiviilto. Näin on ja vetää varmasti. Ja kaikki hyväksi luultu työ on mennyt hukkaan. Jos ulkoseinässä olevat putket jäätyvät on kyse samasta asiasta. Hanakulman maastossa on pakin mentävät ristiviillot. Villan läpi tuleekin korvausilmaa taloon hanakulman luota. Jäätyy varmasti.
runko 150 mm sitten höyrysulku saumat hyvin teipaten (jotkut törötimpurit eivät osaa tai halua teipata saumoja hyvin)sitten vaakakoolaus 50mm villa(tähän tilaan saat sähköt ilman immenkalvon teippausta).rungon ulkopintaan 50mm runkokarhulevy.yläpohjaan 400mm villaa.
Kastellitaloissa taitaa olla tuo tapa käytössä, eikä kondenssiongelmaa liene ilmaantunut, vaikka höyrysulku on lämmöneristeen sisässä.
150mm 50 mm runkokarhulevy on 200 mm. Ja sisään vielä 50 mm. Siis 250 mm lämmöneristettä ja höyrysulku. Kyllä riittää uusilla tulevilla normeillakin. Ja seuraavillakin.
Kannattaa ostaa ikkunat parhailla selektiiveillä, niin on jutut tasapainossa. Älä pilaa tasapainoa rossilattialla.
olen minäkin yleensä naulaillut, mutta se kun kostuessaan tahtoo käyristellä, ja tällöin jää villan ja levyn väliin hujurako.
Itselle laitoin kipsiä.
Rossilattia aina maavaraisen lattian voittaa, pitkässä juoksussa. Tiedäthän kaikki rossilattian edut ?
t. V. 1937 rakennetussa talossa asuva, jossa on kunnon rossipohja (maavaraisena tämäkin olisi jo purettu, kuten naapurin vuonna 1947 rakennettu maavarainen...ihan mätä)
Mutta kun tämä aikoo tehdä energiapihiä jo eristämisestä asti. Rossipohja on kuin ulkoseinää lämpötilaeroiltaan. Ja vastoin kaikkia tapoja rossipohjaa kannattaa varsinkin talvella tuulettaa, kun todelliset kosteudet ovat pakkasilmassa luonnostaan sadasosa kesäisistä. Talvipakkasilla kannattaa sahatavarakin kuivata eikä kesällä.
Minä olen kuullut että rossilattia hyvintehtynä onlämmin.. Eikä olis ainekaan kylmä betoni viilentämässä lattiaa.