Aattelimpa kirjoittaa tälle foorumille tai johonkin kai tän joku lukee.
Oon juuri 18v täyttäny nuorimies ja pitäs olla iloinen kun Joulukin ja loma on alkanut
Niin...no moni iloitseekin vanhempien, sisarusten ja ystäviensä kans, minulla se ilo jää kuiteski kokematta
suurelta osin ( täs vaihees pahoittelen kirjoitusvirheistä ).
Olen pienen ikäni salaillu olevani homo näihin päiviin saakka ja varmaan olisin pitempääkin jos vaa olisin voinnu.
Olen ujo, iloinen ja tuun juttuun hyvin kavereiden kans ja niitä minulla onkin, enemmistö kuitenkin heteroita
Olin pari kuukautta sit risteilemässä vanhempien ja siskojen kans..oli kivaa ja mielellää muistelenkin risteilyä sillä tapasin siellä kivan kundin jonka kanssa aikaa vietinkin melkei koko risteilyn ajan. Se oli minuu vuoden vanhempi
hoppari...tosin se nyt on muisto siltä risteilyltä.
Nuorempi siskoni vaan huomasi meidät molemmat siel useaan otteeseen ja alko multa sit kotona kyselee, epäili kai.
Kuukaus sit olin kavereiden kanssa kotipileissä ja siellä tuli sit humalluttuu aika reippaasti. Kotiin pääsin kuitenkin ja sit se helvetti kai alkoi ( ei humalani takia) vaan siinä sit juteltiin siskon kans ja se otti puheeks sen risteilyn ja sen hoppari kaverin. No mä kerroin sille sit totuuhden et olen homo ja tykkään kundeista. Oon kyllä katunut sitä siintä päivasta asti ku kerroin. Vaikka se lupas pitää asian omanaan.
Viikko sit oltiin hirveessä riidassa siskon kaa ja se sano kertovansa kaikille mun kavereille ja vanhemmille et mä olen homo ja sillä oli muutama kuva siintä risteilystä mis näkyy se hoppari ja mä.
Mä opiskelen Tampereella ja asun Kotkassa ja kotii ei hirveesti tee mieli sillä olen kuullu et sisko on kertoillu KAIKILLE !
Kavereista ei ole kuulunut mitää muutamaa lukuun ottamatta.
Oon todella masentunu ja tuntuu kauhealta se kynnys mennä jouluks kotiin ja nähdä kavereita niiden reaktiota, mä en jumalauta kestä tätä tilannetta
Miks mun rakas sisko teki mulle näin ilkeen ja häpeällisen tempun.....täll hetkel vihaan ja inhoan itseäni..miks vitussa musta tuli sellanen?
Viikko on ollu mulle yhtä tuskaa en ole saanu kunnolla nukuttuu ja en paljo muutakaan aikaiseksi sanomatta et oisin lahjoja ostellu..kaikki on jääny tekemättä..
Mutsi ei ole soitellu ja faija onneks on kuollu nii ei sen tarvi kärsii...no se ehkä olis ymmärtäny, ikävöin isää valtavasti, sekin kai lisää tätä masennustilaa
Eihän tää elämä mitää herkkua ole varmaan muillekkaan...Joulu vaa pitäs olla ilonjuhla meillekkin homoille...minulle se tulee kuitenkin olemaan täyttä tuskaa ja tosi yksinäistä.
Anteeks ne jotka tänkin joskus lukee et sain kirjoituksellani tedänkin fiilikset laskemaan. HYVÄÄ JOULUA TEILLE.
T. Henri
Oon juuri 18v täyttäny nuorimies ja pitäs olla iloinen kun Joulukin ja loma on alkanut
Niin...no moni iloitseekin vanhempien, sisarusten ja ystäviensä kans, minulla se ilo jää kuiteski kokematta
suurelta osin ( täs vaihees pahoittelen kirjoitusvirheistä ).
Olen pienen ikäni salaillu olevani homo näihin päiviin saakka ja varmaan olisin pitempääkin jos vaa olisin voinnu.
Olen ujo, iloinen ja tuun juttuun hyvin kavereiden kans ja niitä minulla onkin, enemmistö kuitenkin heteroita
Olin pari kuukautta sit risteilemässä vanhempien ja siskojen kans..oli kivaa ja mielellää muistelenkin risteilyä sillä tapasin siellä kivan kundin jonka kanssa aikaa vietinkin melkei koko risteilyn ajan. Se oli minuu vuoden vanhempi
hoppari...tosin se nyt on muisto siltä risteilyltä.
Nuorempi siskoni vaan huomasi meidät molemmat siel useaan otteeseen ja alko multa sit kotona kyselee, epäili kai.
Kuukaus sit olin kavereiden kanssa kotipileissä ja siellä tuli sit humalluttuu aika reippaasti. Kotiin pääsin kuitenkin ja sit se helvetti kai alkoi ( ei humalani takia) vaan siinä sit juteltiin siskon kans ja se otti puheeks sen risteilyn ja sen hoppari kaverin. No mä kerroin sille sit totuuhden et olen homo ja tykkään kundeista. Oon kyllä katunut sitä siintä päivasta asti ku kerroin. Vaikka se lupas pitää asian omanaan.
Viikko sit oltiin hirveessä riidassa siskon kaa ja se sano kertovansa kaikille mun kavereille ja vanhemmille et mä olen homo ja sillä oli muutama kuva siintä risteilystä mis näkyy se hoppari ja mä.
Mä opiskelen Tampereella ja asun Kotkassa ja kotii ei hirveesti tee mieli sillä olen kuullu et sisko on kertoillu KAIKILLE !
Kavereista ei ole kuulunut mitää muutamaa lukuun ottamatta.
Oon todella masentunu ja tuntuu kauhealta se kynnys mennä jouluks kotiin ja nähdä kavereita niiden reaktiota, mä en jumalauta kestä tätä tilannetta
Miks mun rakas sisko teki mulle näin ilkeen ja häpeällisen tempun.....täll hetkel vihaan ja inhoan itseäni..miks vitussa musta tuli sellanen?
Viikko on ollu mulle yhtä tuskaa en ole saanu kunnolla nukuttuu ja en paljo muutakaan aikaiseksi sanomatta et oisin lahjoja ostellu..kaikki on jääny tekemättä..
Mutsi ei ole soitellu ja faija onneks on kuollu nii ei sen tarvi kärsii...no se ehkä olis ymmärtäny, ikävöin isää valtavasti, sekin kai lisää tätä masennustilaa
Eihän tää elämä mitää herkkua ole varmaan muillekkaan...Joulu vaa pitäs olla ilonjuhla meillekkin homoille...minulle se tulee kuitenkin olemaan täyttä tuskaa ja tosi yksinäistä.
Anteeks ne jotka tänkin joskus lukee et sain kirjoituksellani tedänkin fiilikset laskemaan. HYVÄÄ JOULUA TEILLE.
T. Henri
Vastaukset 8
Vanhimmat
kaikesta kokemastasi huolimatta!
Ehkäpä siskosi kuitenkin tajuaa jossakin vaiheessa oman typeryytensä, ja pyytää anteeksi; mutta kiukuspäissään ihmisillä on paha tapa toimia ja puhua ennenkuin on ehtinyt asiaa ajatella.
Jos siskosi on äidillesi kertonut, kuten olettaa saattaa, voi äidilläsi mennä aikaa ennekuin hän asian ymmärtää ja hyväksyy. Anna aikaa äidillesi. Kyllä äitisi vielä tajuaa että olet se sama lapsi, jonka hän on synnyttänyt, kasvattanut ja rakastanut, ei homoutesi muuta sinua toiseksi ihmiseksi.
Kaverit, jotka eivät homoudestasi kuultuaan, ole halunneet enää sinuun yhteyttä pitää, eivät ole sinun ystävyytesi arvoisia. Todellinen ystävä on se, joka tietää sinusta kaiken, ja siitä huolimatta hyväksyy sinut juuri sellaisena kuin olet.
Meillä kaikilla on oma tapamme käsitellä ja hyväksyä uusia asioita, ja kaikki me käytämme siihen eri määrän aikaa. Ehkäpä osa näistäkin kavereista vielä tajuaa, että et todellakaan ole mikään "kummajainen" vaan se sama Henri, jonka he ovat aiemminkin tunteneet.
Tuntuisiko hirveältä mennä kuitenkin kotiin, ja kertoa siskollesi ja kavereillesi, että sinä et siitä muutu, ja heidän on hyväksyttävä sinut sellaisena kuin olet. Ehkäpä keskustelu äidin ja sisaresi kanssa auttaisi myös asiaa.
Tiedän, että tilanne on sinulle vaikea, mutta kaikesta huolimatta toivon että joulusi olisi onnellinen surkeasta alusta huolimatta!
Ystävyydellä,
Tommi
En paremmin voisi sanoa, kuin mitä tuo "NuuttiPukki" sanoi.
Sen voisin kuitenkin lisätä, että jos he eivät vielä tänä jouluna hyväksy sinun asiaa, niin kuitenkin ensijouluna hyväksyvät sen.
Kaikki asiat vaativat sen oman aikansa, ennenkuin ne menevät perille kaikille ihmisille.
Ei muuta, kuin iloista Joulua sinullekkin.
Luin koko viestisi ja täytyy sanoa yhden asian että siskosi teki virheen kertoen muille sinun homoudestasi. Ei ole hyvä kuulla siskoltaan että veljeni on homo, jokaisella on oma asiansa kertoa ystävälle, vanhemille, sisarukselle homoudesta, bi:sta ja lesboudesta.
Minä en menisi kotiin kun sisko kertoi kaikille.. mutta annan sinulle hyvä ohje. Ota ihmeessä vanhempiisi yhteyttä ja keskustele heidän kanssa.
Tai juttele siskosi kanssa onko hän kertonut siitä heille vai ei. Kenen kautta kuulit siskosi kertoneen siitä?
En voinut usko että siskosi voi tehdä sillä tavalla.
Uskon että vanhempasi ja kaverisi suhtautuvat asiaan, kunhan annat heille aikaa kypsyä tätä asiaa.
Jos otit vanhempaasi yhteyttä ja keskustellut heidän kanssa ja sen jälkeen ehkä voit mennä kaikessa rauhassa joulun viettoon perheesi kanssa, voi olla elämäsi muuttuu sen jälkeen kun vanhempasi ja kaverisi tietävät sinusta.
Toivottavasti elät vapautuneena :)
Minäkin kerroin isoveljelleni homoudestani kännipäissä, veljeni suhtautui siihen hyvin ja halasi minua :) vaikka ikääni on kertynyt 32 vuotta.
Kunpa tätä tapahtuisi hyvin jokaiselle :) (paitsi humaltuneena kertoa)
Älä vaivu epätoivoon, minä pyydän. Jokaiselle ei voi mitää kun on syntynyt tämmöisenä. Pitää elää sen kanssa ja olla oma itsensä kanssa.
Toivon sinulle rauhallista joulua ja haluaisin lähettää sulle sähköpostissa erästä tiedostoa pienestä jouluenkeleistä :)
Aika ikävän jutun olet kokenut. Kaikki eivät
pysty välttämättä pitämään salaisuuksia sisällään vaan vuotavat niistä eteenpäin.
Noh nyt asia on kuitenkin kerrottu tutuille.
Kannattaa tiedustella jossain välissä tutuilta haluavatko he edelleen liikkua kanssasi. Yllättävän moni kuitenkin haluaa olla kaverisi tästäkin eteenpäin asiasta toivuttuaan.
terv: Tonic
Itse en tiedä ketään, joka ois hylänny kaverin, koska kaveri ei ollu hetero. Eräs ystäväni lähetti minulle vain tekstiviestin, jossa kertoi että hänellä oli samaa sukupuolta oleva kumppani. Kyllähän siinä vähän henki salpaantui ja tuli kysymyksiä päähän, mutta totuin asiaan 5 min.
Ihme juttu kyllä siskosi. Eikös se ole ihan jokaisen itse päätettävissä, kenelle itsestään kertoo. Sen vaan sanon, että mitä nopeammin riidat sovitaan, sen helpompaa. Jos ei pidä mitään yhteyttä ja sovi asiaa, se vain kasvaa koko ajan suuremmaksi.
Onnea nyt kuitenkin.
-1000-
Sisaresi ei toivottavasti ole typerä, hän ei vain ymmärrä. Toivon, että jaksat. Kumpa voisin auttaa sinua. Pojat tässä edellä ovat sanoneet kaiken oleellisen. Syy tai vika ei ole sinussa. Sinä olet OK. Pysy vahvana, niin me muutkin.
Tää on ehkä vähän myöhästä, mutta stooris koskettaa... Älä unohda sitä kundia sieltä laivalta!!! Jos tuntuu, että se saattais olla se oikee, go for it!!! Never let him go!! Jos millään pystyt ottaa yhteyttä siihen!! Kaikkea hyvää Henri ja pää pystyyn, kaikki järjestyy.
Todella ikävä tilanne sulla..voimia!mutta toi mitä siskosi sulle teki ei kyllä todellaakaan ollut mielestäni oikeutettua,se lupasi pitää sen omana asianaan , mut jos joku asia ei sen mielen mukaan menny niin heti kerto arkaluontosen asian!välittääköhän se susta yhtään vaikka oot sen veli? Mutta suosittelisin että keräisit rohkeutesi ja menisit moikkailemaan , nyt kun pystyt olemaan oma itses , ilman salailua!se pitäisi olla mahtavaa , mutta ymmärrän että vaikeaa se on ainakin aluks ja varsinkin jos vanhemmat yms.ei tiettävästikään hyväksy homo ja yms.mut kyllä mä uskon että sun äitis rakastaa sua ja hyväksyy sut sellasena ku oon..mun vanhemmat on hyväksyny mun homouden ja myös ystävät! joten voimia ja tsemppiä..koita pärjäillä!pidetään lippu korkealla.. -homojäbä-