Iltalehti
Suomesta on tullut rikkaampi ja julmempi
24.8.2006 17:45
Kela herättelee kansaa Suomen sosiaalipolitiikan vääryyksiä summaavalla kirjalla.
Vääryyskirja suomii yhteiskuntaa mm. syrjäytyneiden jättämisestä vähälle huomiolle. (KARI PEKONEN)
Oppositio: hallitus kyykyttää köyhiä
Suomalainen sosiaalipolitiikka on muuttunut Kelan tutkijoiden mukaan perusteellisesti parin viime vuosikymmenen aikana. Suomesta on tullut aiempaa rikkaampi ja julmempi maa.
Toimeentuloturvaa ja sosiaalipalveluja heikennettiin laman aikana eli juuri silloin, kun olisi tarvittu enemmän tukea. Nyt lama on kaukana takana ja Suomi kilpailee kansainvälisissä kilpailuvertailussa ykkössijasta. Kuitenkin hyvinvoiva kansantalous tuottaa heikosti hyvinvointia kansalaisille. Talouspolitiikka ollut vauhdikasta, mutta sosiaalipolitiikka kitsasta.
Tutkijat ihmettelevät kansan vaikenemista
Kelan tutkijat Tuula Helne ja Markku Laatu ihmettelevät, miksi monien mielestä epätyydyttävä nykymeno ei herätä kansaa, poliitikkoja ja yhteiskuntatieteilijöitä voimakkaampiin mielenilmauksiin. He pyysivätkin joukkoa yhteiskuntatieteilijöitä osallistumaan vaihtoehtoisia näkökulmia tarjoavan kirjan tekoon. Heidän piti kuvata suomalaisen sosiaalipolitiikan suuria vääryyksiä ja pohtia, mitä niiden poistamiseksi voitaisiin tehdä.
Kirjassa nostetaan esiin mm. syrjivä sosiaalityö, päihdehuollon ja alkoholipolitiikan "ilkeät" ongelmat, kotinsa vankeina asuvat vanhukset sekä vankien ja heidän läheistensä elämään liittyvät vaikeudet. Myös kotiäitiyden ongelmat, kiistanalaiset huostaanottopäätökset ja maatalouden rakennemuutoksen unohdetut sosiaaliset seuraukset nousevat esiin.
Eriarvoisuudesta on tullut hyväksytympää
Politiikka lupaa kansalaisille vauraampaa ja kilpailukykyisempää elämää. Vastineeksi ihmisiltä odotetaan yhä suurempia henkilökohtaisia ja sosiaalisia uhrauksia. Suomesta on tullut tutkijoiden mukaan rikkaampi ja julmempi maa, jossa ihmisistä otetaan enemmän irti ja jossa väestöryhmien välisestä eriarvoisuudesta on tullut aiempaa hyväksytympi, jopa tavoiteltava asia.
Tuottamattomista huono-osaisista on tullut tutkijoiden mukaan entistä niukemman tuen ja tiukemman kontrollin kohteita. Hyvinvointivaltion katsotaan aiheuttavan kannustinloukkuja, riippuvuutta, tehottomuutta ja liikaa kuluja.
Akatemiatutkija Raija Julkunen toteaa universaalin sosiaalipolitiikan murentuneen ja muuttuneen hiipien köyhyyspolitiikaksi, jossa jaetaan niukkoja köyhyyspaketteja. Hänen mielestään köyhyyden vastaista politiikkaa tarvitaan, mutta se ei voi olla vain tarveharkintaista tukea, vaan sen ytimenä on oltava perusturvaetuuksien riittävä taso.
Syrjäytyneimpien vaikeinta saada palveluja
Professori Mikko Mäntysaari on havainnut, että suomalaisessa yhteiskunnassa syrjäytyneimpien ihmisten on kaikkein vaikeinta saada sosiaalipalveluita. Sosiaalityöntekijät ovat saaneet paljon uudenlaisia, hyvää palvelua vaativia keskiluokkaisia asiakkaita, joilla on tukenaan juristeja ja muita asiantuntijoita. Samalla köyhät asiakkaat jäävät vähemmälle huomiolle.
Sosiaalityön professori Leena Eräsaari pohtii, miten julkinen valta saataisiin vastuuseen palvelujen puuttumisesta. Kunnat eivät välitä häpeästä, jota eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnot niille tuottavat. Merkittävin julkisia palveluja koskeva vaatimus on oikeuksien valvominen. Jos palveluja ei saa, pitää kunnan ja valtion joutua vastuuseen.
Sosiaalipolitiikan professori J. P. Roosin mielestä eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille valittaminenkin on hyödytöntä. Virkamiesten toimet on hyvin suojattu ja väärän kohtelun oikaisu on hidasta ja hankalaa. Kun asiat menevät Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, ne tulevat ainakin näkyviksi.
Suomesta on tullut rikkaampi ja julmempi
24.8.2006 17:45
Kela herättelee kansaa Suomen sosiaalipolitiikan vääryyksiä summaavalla kirjalla.
Vääryyskirja suomii yhteiskuntaa mm. syrjäytyneiden jättämisestä vähälle huomiolle. (KARI PEKONEN)
Oppositio: hallitus kyykyttää köyhiä
Suomalainen sosiaalipolitiikka on muuttunut Kelan tutkijoiden mukaan perusteellisesti parin viime vuosikymmenen aikana. Suomesta on tullut aiempaa rikkaampi ja julmempi maa.
Toimeentuloturvaa ja sosiaalipalveluja heikennettiin laman aikana eli juuri silloin, kun olisi tarvittu enemmän tukea. Nyt lama on kaukana takana ja Suomi kilpailee kansainvälisissä kilpailuvertailussa ykkössijasta. Kuitenkin hyvinvoiva kansantalous tuottaa heikosti hyvinvointia kansalaisille. Talouspolitiikka ollut vauhdikasta, mutta sosiaalipolitiikka kitsasta.
Tutkijat ihmettelevät kansan vaikenemista
Kelan tutkijat Tuula Helne ja Markku Laatu ihmettelevät, miksi monien mielestä epätyydyttävä nykymeno ei herätä kansaa, poliitikkoja ja yhteiskuntatieteilijöitä voimakkaampiin mielenilmauksiin. He pyysivätkin joukkoa yhteiskuntatieteilijöitä osallistumaan vaihtoehtoisia näkökulmia tarjoavan kirjan tekoon. Heidän piti kuvata suomalaisen sosiaalipolitiikan suuria vääryyksiä ja pohtia, mitä niiden poistamiseksi voitaisiin tehdä.
Kirjassa nostetaan esiin mm. syrjivä sosiaalityö, päihdehuollon ja alkoholipolitiikan "ilkeät" ongelmat, kotinsa vankeina asuvat vanhukset sekä vankien ja heidän läheistensä elämään liittyvät vaikeudet. Myös kotiäitiyden ongelmat, kiistanalaiset huostaanottopäätökset ja maatalouden rakennemuutoksen unohdetut sosiaaliset seuraukset nousevat esiin.
Eriarvoisuudesta on tullut hyväksytympää
Politiikka lupaa kansalaisille vauraampaa ja kilpailukykyisempää elämää. Vastineeksi ihmisiltä odotetaan yhä suurempia henkilökohtaisia ja sosiaalisia uhrauksia. Suomesta on tullut tutkijoiden mukaan rikkaampi ja julmempi maa, jossa ihmisistä otetaan enemmän irti ja jossa väestöryhmien välisestä eriarvoisuudesta on tullut aiempaa hyväksytympi, jopa tavoiteltava asia.
Tuottamattomista huono-osaisista on tullut tutkijoiden mukaan entistä niukemman tuen ja tiukemman kontrollin kohteita. Hyvinvointivaltion katsotaan aiheuttavan kannustinloukkuja, riippuvuutta, tehottomuutta ja liikaa kuluja.
Akatemiatutkija Raija Julkunen toteaa universaalin sosiaalipolitiikan murentuneen ja muuttuneen hiipien köyhyyspolitiikaksi, jossa jaetaan niukkoja köyhyyspaketteja. Hänen mielestään köyhyyden vastaista politiikkaa tarvitaan, mutta se ei voi olla vain tarveharkintaista tukea, vaan sen ytimenä on oltava perusturvaetuuksien riittävä taso.
Syrjäytyneimpien vaikeinta saada palveluja
Professori Mikko Mäntysaari on havainnut, että suomalaisessa yhteiskunnassa syrjäytyneimpien ihmisten on kaikkein vaikeinta saada sosiaalipalveluita. Sosiaalityöntekijät ovat saaneet paljon uudenlaisia, hyvää palvelua vaativia keskiluokkaisia asiakkaita, joilla on tukenaan juristeja ja muita asiantuntijoita. Samalla köyhät asiakkaat jäävät vähemmälle huomiolle.
Sosiaalityön professori Leena Eräsaari pohtii, miten julkinen valta saataisiin vastuuseen palvelujen puuttumisesta. Kunnat eivät välitä häpeästä, jota eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnot niille tuottavat. Merkittävin julkisia palveluja koskeva vaatimus on oikeuksien valvominen. Jos palveluja ei saa, pitää kunnan ja valtion joutua vastuuseen.
Sosiaalipolitiikan professori J. P. Roosin mielestä eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille valittaminenkin on hyödytöntä. Virkamiesten toimet on hyvin suojattu ja väärän kohtelun oikaisu on hidasta ja hankalaa. Kun asiat menevät Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, ne tulevat ainakin näkyviksi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
"järkyttävää" luettavaa tavallisen kansalaisen kannalta.
Ettei kukaan todellakaan pidä
heikompiosaisten asioista huolta
eikä pidä missään poliittisessa "osastossa" todellakaan heidän asioitaan
mitenkään esillä
tai ottaisi edes heikompiosaisten
asioiden eteenpäin viemisen asiakkseen.
Järkyttävää.
Sehän on päivänselvää
etteivät maan hiljaiset
jaksa itse asioitaan esille tuoda
eikä heillä ole siihen medioitakaan käyttää !!!!!
Mutta ettei kenellääkään puolueella.... ,
no jokainenhan haluaa vain
ahnehtia ja rikastua.....hinnalla millä hyvänsä,
sehän on Suomessa sallittua ja hyväksyttyäkin....
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200608245035975_uu.shtml
"Sehän on päivänselvää
etteivät maan hiljaiset
jaksa itse asioitaan esille tuoda
eikä heillä ole siihen medioitakaan käyttää !!!!!"
Siinäpä se:
http://www.iltalehti.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=95121&tstart=0
tuo, että mitä kiistanalaisista huostaanottopäätöksistä on kerrottu. Tuleeko siinä todella esiin viranomaisten harjoittama laittomuus, virkavirheet ja ihmisten ihmisarvon halventaminen. Ja mitä asioiden korjaamiseksi on ehdotettu tehtäväksi.
Entä miten kuvataan syrjivä sosiaalityö?
Eikö tämä ole jo aika kuvaava esitys meistä suomalaisista, että kaikkien vihaaman Kelan pitää herätellä suomalaisia hiljaisuudesta, kaiken hiljaa hyväksymisestä!! Vaikka meitä kohdeltaisiin miten huonosti tahansa, suomalaiset vain hiljaa kärsivät nahoissaan!
Kirjassa todetaan sosiaalipolitiikan murentuneen ja muuttuneen hiipien köyhyyspolitiikaksi, jossa jaetaan niukkoja köyhyyspaketteja. Näinhän me näimme juuri tänään hallituksen toimivan.
Tuottamattomista huono-osaisista on tullut tutkijoiden mukaan entistä niukemman tuen ja tiukemman kontrollin kohteita.
Syrjäytyneimpien vaikeinta saada palveluja
Siis miten tosiaan julkinen valta saataisiin vastuuseen palvelujen puuttumisesta, kuten professori Leena Eräsaari pohtii.
Tällä palstalla on monesti kehotettu viranomaisten vääryyden kohteiksi joutuneita tekemään valituksia ja lopettamaan vinkuminen. Iltalehden juttu osoittaa selvästi, että kyllä se vinkuminen on toistaiseksi ainoa asia, joka auttaa, saapahan ainakin pahaa mieltään purkaa johonkin. Virallisesta valituksesta ei ole mitään hyötyä! Kuten artikkelissa sanotaan: edes kunnas eivät välitä häpeästä, jota eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnot niille tuottavat.
mitä ihmiset ovat täälläkin aiheettomista huostaanotoista todenneet:
Edes maan korkeimmille oikeusviranomaisille valittamisesta ei ole mitään hyötyä.
EU-tasolle menosta on se hyöty, että tulee edes kuulluksi.
työstä esim. se, että jos joku kerran elämässään hakee toimeentulotukea, eikä hänelle sitä myönnetä, menee nyt vaikkapa 30 e yli normirajan.
Niin siinä vaiheessa siirrytään pärstäkerroinpolitiikkaan. Jos ei juuri sitä virkailijaa satu hakijan naama miellyttämään, senttiäkään ei tipu. Joltain toiselta virkailijalta sama hakija olisi voinut saada anomansa summan vaikka rikki menneisiin silmälaseihin 100 e.
mittaan totuttu pitämään oikein maailmanlopun byrokraattisena laitoksena ja hekin ihmettelevät asiakkaiden vaikenemista ja alistumista mielivaltaiseen kohteluun.
Barrikaadeille suomalaiset!
Eikä jaksa nousta barrikadeille, kiitos kelan. Mitään eivät saa maksetuksi, esim. puolison työttömyyskorvaukset kun toinen menee töihin, pitää olla tilinauha ensin, mistä sen saa ennen kuin tili maksetaan. Toisen kerran jätetään maksamatta kun toinen odottelee liitonrahoille päätöstä, että kelaa osaa laskea onko tulot nousseet kun jäi työttömäksi, eli nälissään ei jaksa juosta ulkona kylttien kanssa. Itse kyykyttävät kansalaisiaan ja sitten ihmettelevät miksei ne mitään. Samanlaisia saappataita kuin soskut, eli medialle surkutellaan asiakkaiden kohtaloa, muttei kerrota vahingossakaan että ottavat lapsia huostaan, kaikilta muilta paitsi juoppoilta, jos sattuvat työttöminä oleen.
"palstatilaa" eri medioissa.
Eihän kukaan halua lukea kurjuudesta, nälästä tai köyhyydestä.
Mutta se, ettei yksikään hyvnvoinnista puhuva taho tai puolue tee mitään todellisia tekoja ihmisten, perheiden hyvnvoinnin edistämiseksi
on jo ennenkuulumatonta!
Se että KÖYHÄN JA HEIKOMPIOSIAISEN HÄTÄHUUTO!
tulee viranomaisten taholta
on todella huolestuttavaa!
Missä ovat POLIITIKOT
SIIS HEIKOMPIOSAISTEN IHMISTEN ASIOITA AJAVAT POLIITIKOT????
julkistettiin, otin yhteyttä noin sataan eri puolueiden kansanedustajiin sähköpostilla ja kerroin lyhyesti perheemme tilanteesta, sekä tietysti ihmettelin tulossa olevan avun avokätisyyttä, kokonaista 6 euroa!
Ainoastaan oppositiopuolueiden edustajat ovat vastanneet. Hallituspuolueet eivät pidä tarpeellisena kommentointia, teot puhuvat heidän puolestaan, ei siihen enää sanoja tarvita.
Minun kokemukseni valossa kristilliset ja vihreät ovat aktiivisimpia pitämään yhteyttä mahdollisiin äänestäjiinsä.
eivät suuret puolueet välitä muusta kuin omasta navasta.Itse ääneni annan KD:lle!Siis maaliskuussa.