Lieksa-nimen alkuperä

"Tämä luettelo sisältää kaikkien Akateemisen Karjala-Seuran v. 1934 toimittamaan ja Kustannusosakeyhtiö Otavan v. 1941 useina uusintapainoksina julkaisemaan Itä-Karjalan karttaan (mittakaava 1:1000000) merkittyjen paikkojen nimet, lukuunottamatta Suomen vanhojen rajojen sisäpuolella olevia.

Niinkuin luettelon ensimmäisessä painoksessa on huomautettu, kartan nimien oikeinkirjoitusasu perustuu kansan ääntämykseen, mikäli se on ollut tunnettu. Kukin nimi on muutettu, milloin niin on helposti voitu tehdä, Suomen yleiskielen mukaiseksi, mutta muutettaessa on koetettu kansankielen äänneasu säilyttää mahdollisimman tarkoin."

Leksa, ks. Lieksa
Lieksa (Leksa)
Lieksajärvi
Lieksimojärvi (Lekšmojärvi)

http://www.genealogia.fi/hakem/itakarjala.htm

Tässä vielä alkuperäinen teksti kokonaisuudessaan:

Itä-Karjalan paikannimien luettelo

Akateemisen Karjala-Seuran
toimittaman Itä-Karjalan kartan
aakkosellinen nimienluettelo
ja hakemisto

Tämä luettelo sisältää kaikkien Akateemisen Karjala-Seuran v. 1934 toimittamaan ja Kustannusosakeyhtiö Otavan v. 1941 useina uusintapainoksina julkaisemaan Itä-Karjalan karttaan (mittakaava 1:1000000) merkittyjen paikkojen nimet, lukuunottamatta Suomen vanhojen rajojen sisäpuolella olevia.

Niinkuin luettelon ensimmäisessä painoksessa on huomautettu, kartan nimien oikeinkirjoitusasu perustuu kansan ääntämykseen, mikäli se on ollut tunnettu. Kukin nimi on muutettu, milloin niin on helposti voitu tehdä, Suomen yleiskielen mukaiseksi, mutta muutettaessa on koetettu kansankielen äänneasu säilyttää mahdollisimman tarkoin. Tämän takia nimistö paikoin poikkeaa aikaisemmissa Suomessa julkaistuissa Itä-Karjalan kartoissa käytetystä sekä osittain myös Neuvosto-Karjalan virallisesta nimistöstä; näin esiintyy esim. aikaisempi Kantalahti tässä kartassa asussa Kannanlahti, koska sen kansankielinen asu on Kannanlakši, Kaklalahti (pro aikaisempi Kaulalahti) jne. Milloin nimi ei ole ollut helposti muutettavissa suomen kielen mukaiseksi, on siksi otettu kansan ääntämyksen mukainen asu (esim. Vuohtjärvi, Nolkamajärvi jne.). Jo vakiintuneeksi katsottavat nimet, kuten Säämäjärvi, Porajärvi ym., on tähänkin karttaan otettu semmoisinaan, vaikka niiden kansankielinen asu (Seämärvi, Porarvi) ei ehdottomasti edellytä mainitunlaista suomenkielistä asua.

Nimistön kansankielisen asun määräämiseksi on ollut käytettävissä karjalaisilta saatujen suullisten tietojen lisäksi mm. seuraavat painetut lähteet: Elias Lönnrotin matkat (ilmestyi Helsingissä 1902), Suomen kansan vanhat runot, I (1-4) ja II osa (H:ki 1908-1927), I. K. Inha: Kalevalan laulumailta (2. painos, H:ki 1921), Th. Homén ym.: Itä-Karjala ja Kuollan Lappi (karttoineen; H:ki 1918), A. V. Ervasti: Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa (2. p., H:ki 1918) ja Väkiluvun seikoista Venäjän Karjalassa (H:ki 1889), Iivo Härkönen: Itäinen vartio (H:ki 1920), Suomen suku II osa (H:ki 1928) sekä Neuvosto-Karjalan tilastohallinnon julkaisu "Karjalan A.S.N.T:n asuttujen paikkojen luettelo" (vuoden 1926 väenlaskun ainehiston mukaan; Petroskoi 1928).

Kartassa samoinkin tämän luettelon aikaisemmissa painoksissa on venäläisten suhuäänteiden vastineina käytetty seuraavia kirjainmerkkejä: ш = š, җ = ž, ч = tš ja щ = štš. Venäjän ы on korvattu y:llä.

Luettelon uusin painos on pääasiallisesti samanlainen kuin sen edelliset painokset. Vähäisiä korjauksia on kuitenkin tehty. Ensinnäkin on jätetty kokonaan pois edellisessä painoksissa oleva toinen nimisarake, johon on ollut merkittynä nimien tarkka murreasu. Toiseksi on luetteloon lisätty eräitä uusia suomenkielisiä, jotka on sijoitettu asianomaisille kohdille aakkosluetteloon. Jokaisen samaa paikkaa tarkoittavan nimen perään on lisätty viittaus toisiin nimimuotoihin; esim. Petroskoi, ks. Äänislinna - Äänislinna (Petroskoi). Jotta luettelosta selviäisi, mikä eri nimimuodoista on tarkoitettu käytäntöön otettavaksi, on kaikki hylättäviksi aiotut nimimuodot painettu kursiivilla, esiintyvätpä ne sitten kartassa tai ei.

Luettelossa on lyhennyksillä, joiden selitykset alempana, osoitettu nimen laatu (kylä, järvi, joki tms.). Oikeanpuoleisella laitapalstalla on kartan asteverkoston ruutuun viittaavalla lyhennyksellä määrätty nimen likimääräinen paikka kartalla. -Ne nimet, jotka on merkitty tähtösellä (*), eivät sisälly karttaan, vaan niiden paikalla on kartassa numero, joka viittaa B-hakemistoon [Huom! B-hakemistoa ei julkaista Internetissä.]. Numeroilla on korvattu ainoastaan pienimpien kylien nimet; täten on karttaan saatu sijoitetuksi alueen tiheimmin asuttuihin seutuihin (ruutuihin F5 - F8 ja G5 - G7) kyliä huomattavasti enemmän kuin mihinkään aikaisempaan samaan mittakaavaan piirrettyyn Itä-Karjalan karttaan. Numeroiden avulla löytää paikannimen hakemistosta helposti, koska nimet, jotka A-hakemistossa ovat aakkosjärjestyksessä, ovat B-hakemistossa ruuduittain numerojärjestyksessä.

Paikannimen (asutuksen tms.) laatu on luettelossa osoitettu seuraavilla lyhennyksillä:
as = rautatieasema l = Lahti
J = järvi lst = luostari
j = joki n = niemi
k = kylä tms. asutus pkk = piirin keskuskylä, s.o.
kk = keskus- tai kirkonkylä hallinnollinen keskus
kp = kauppala, taajaväkinen s = saari
yhdyskunta slm = salmi
kpk = kaupunki

Helsingissä maaliskuussa 1942.

AKATEEMINEN KARJALA-SEURA.