Vanhin isoista koiristamme menehtyi leikkauksen jälkeen hieman yli viikko sitten. Kiinalainen sekä toinen isoista koirista eivät ole reagoineet mitenkään kaverin menetykseen. Mutta, minun narttuni on aivan alamaissa. Nyhjää mamman kainalossa, huokailee ja on alkanut nukkua mitä omituisimmissa paikoissa. Löytyi aamulla sänkyni vierestä nukkumasta, mitä ei ole ikinä tapahtunut. Kaveeraa miehen kanssa, mitä sitäkään ei ole pahemmin tapahtunut aikaisemmin. Tämä koira oli päivisin aina menehtyneen kaverina. He olivat pari , kuten kiinalainen ja kolmas iso.
Eli kysymykseni kuuluukin voiko koira masentua kaverin kuolemasta tai masentua yleensä noin dramaattisesti?
Tiedän, että eläimet kyllä voivat olla draamakuningattaria, kuten hevosemme on, mutta koska on syytä huolestua oudosta käytöksestä? Vainoharhaiseksi en haluaisi ryhtyä, mutta huolissani olen.
Eli kysymykseni kuuluukin voiko koira masentua kaverin kuolemasta tai masentua yleensä noin dramaattisesti?
Tiedän, että eläimet kyllä voivat olla draamakuningattaria, kuten hevosemme on, mutta koska on syytä huolestua oudosta käytöksestä? Vainoharhaiseksi en haluaisi ryhtyä, mutta huolissani olen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
jopa niin pahasti että menehtyy,näin voi käydä juuri kun omistaja tai hyvä koirakaveri kuolee.Muutama vuosi sitten naapurilla oli kaksi havanaisia,vanhoja ja toinen kuoli,toinen lopetti syömisen,lenkit ja kaiken,kuoli kuukautta myöhemmin masennukseen ja siitä seuranneeseen aliravitsemukseen.Tämä tietysti nyt oli se pahin vaihtoehto,mutta usein voivat olla pitkään masentuneita vaikkei noin pitkälle homma menekkään.
lauma on hajonnut. Ja koira voi masentua ja itkeä. Edellinen koirani, iso Nallukka (rescue), alkoi purkaa pahaa oloaan noin kuukauden parin meillä olon jälkeen. Tuli iso otus syliini ja syvältä tuli huokauksia ja nyyhkeitä. Puhkesin itsekin kyyneliin. Lämpöä, rakkautta ja rutiinia, kyllä se koiruus sillä tokenee.
että huonosti kävi kuitenkin, vaikka leikkaus meni hyvin. Osanotot koirasi johdosta.
Ja kyllä koira voi masentua, samaa mieltä olen, kuin edellisetkin.
Kokemustakin on vajaan parin vuoden takaa, kun jouduin vanhan urokseni lopettamaan. Meidän tuo mummukoira ei silloin oikeen tiennyt mitä olisi tehnyt. Söi huonosti vaikka normaalisti on ahne kuin mikä ja etsi ja huokaili. Ärhenteli muille ja aina kun ulko ovi aukesi oli auton vieressä norkoomassa, että mennään ny jo hakemaan se pappa kotiin takasin...
Meni siitä kyllä sitten pikkuhiljaa ajallaan ohi.
sitä koira reppanaa, sillä on ikävä kumppaniaan. Älkää jättäkö sitä oman onnensa nojaan vaan pitäkää sille seuraa ja antakaa sen ymmärtää ettei sitä ole yksin jätetty vaikka kaveria ei enää ole. Surullista luopua rakkaastaan, niin eläimen kuin ihmisenkin. Kyllä ne tunteet ja ajatukset niillä eläimilläkin on, miksi ei siis masennustakin eläin tuntisi. Rakastakaa sitä, sitä se tarvitsee. Hellyyttä ja huolenpitoa, aika parantaa senkin haavat. Parasta olisi jos joskus saisi uuden kaverin, olkaa nyt korvikkeina kuitenkin sille sen aikaa, ellei lopun elämääkin.
on vielä kolme koiraa. Eli seuraa silla on, koska nyt se on päivät kiinalaisen kanssa sisällä. Yksi iso lotjake kun viihtyy päivät ulkona;=)
Ja meillä on ihmisiä kotona koko ajan, lukuunottamattta 2-3 päivää viikossa, jolloin on normaali työpäivä joko minulla tai miehellä.