on melkein -vai onko tällä hetkellä jo yli (200) erilaista?.
Miksi Linux distroja ...
Valinnan vaikeus!!. =(
161106
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kuvittele jo niitä olisi 1.
Hyvä esimerkki miksi distroja on hyvä olla:
Gentoo - Saat virittää kaiken itse
*buntu - Paljon softia mukana, vie levytilaa, mutta helppo aloittelijalle.
noin 350. Ihan siksi että olisi kaikille jotain ja kun systeemi on avoin, voi sitä kehitää jokainen vai tehä vaikka oman version
lwn.net luettelee tällä hetkellä 515 jakelua. Osaa tosin ei enää ylläpidetä.
http://lwn.net/Distributions/
Aika helposti ja joka finninaamalle, joka ei mikään kova koodari ole, tarjoutuu mahdollisuus päteä. Saada mainetta ja kunniaa (käyttäjien kustannuksella tietenkin...).
Haluaisin huomauttaa että kaikkien distrojen, siis jakeluiden pohjana on yksi ja sama linux, siis kernel eli se varsinainen käyttis.
Jakeluversiot, eli distrot, niitä on erilaisia siksi että jos joku haluaa paketoida tietynlaisia softia mukaan, huom! ne softat on 3.osapuolen tekemiä eikä kuulu itse linuxiin vakiona.
Toki asennusohjelmassa täytyy vähän koodailla mutta se itse linuxin koodaus on ja pysyy Linusin hanskassa (tai sitten jonkun Linusin valtuuttaman joukon hanskassa).
"tarjoutuu mahdollisuus päteä."
Käyttäjien tarpeet ovat erilaisia. Koska Linux-jakeluja on muokattavissa kunkin tarpeita vastaaviksi, ovat toiset tehneet omia tarpeitaan parhaiten vastaavan jakelun. He myös tarjoavat muille mahdollisuuden käyttää kokoamaansa jakelua.
HÖPÖHÖPÖ½
Monet jakeluista toki on hyvin samanlaisia keskenään, mutta on myös paljon jakeluita jotka on kasattu erityistarpeita huomioonottaen.
Esimerkiksi on olemassa jakeluita jotka keskittyy nimenomaan joidenkin tiettyjen verkkopalveluiden tarjoamiseen: esim reititin, palomuuri ja muut turvapalvelut, VOIP ja lankapuhelinkeskus, viranomaisten tarvitsemat tiukemmat turvapalvelut jne.
Osa jakeluista on suunnattu multimediakioskien ja multimediakeskusten/kotiteattereiden pystyttämiseen. Osa jakeluista taas on suunnattu muusikoille.
Osa jakeluista on suunnattu kouluille ja yleensä opetuskäyttöön.
Osa jakeluista on suunniteltu käyttämään uusimpia paketteja vakaudenkin kustannuksella, osa taas käyttämään vakaata testattua softaa.
Osa jakeluista pyörii kunnolla vain uudemmilla koneilla, osa taas on suunnitetu käytettävksi myös vanhemmalla raudalla.
Että suurin osa jakeluista on sellaisia että erot ovat hyvin minimaalisia. Samaan tapaan kuin Windowsia jaeltaisiin eri distroidana: Toimistowindows, jonka mukana tulee office. Tiedewindows jonka mukana tulee tiettyjä tieteellisiä ohjelmia tai Peliwindows, jonka mukana tulee pelejä. Ja sitten erilainen taustakuva työpöydälle ja eriväriset "ikkunankarmit", niin siinä meille kolme uutta Windows-distroa.
Tämä on yksi linux-maailman ikävistä piirteistä, niin hyvä kun se muuten onkin.
"että erot ovat hyvin minimaalisia."
Näkemyksesi eri jakeluista on aika pinnallinen.
Yleensä eri jakeluilla on hyvinkin erilainen konfigurointi ja konfigurointityökalut. Myös jakelujen lähtökohdat voivat poiketa suuresti.
Esim. Debian/Ubuntu: Debian pyrkii vakauteen ja soveltumaan erinomaisesti mm. palvelimiin, kun taas Ubuntu pyrkii soveltumaan työpöydille tarjoten Debiania tuoreempia versioita ohjelmista. Myös Debian/Ubuntussa on erilaisia toisistaan poikkeavia työkaluja. Ja vielä tuo mainittu ero sudo-ohjelman käytöstä.
Slackwareen perustuvat ZenWalk tarjoaa oman paketinhallintasoftansa, ja pyrkii tuomaan uusimmat versiot tarjoamistaan ohjelmista. Vastaavasti mm. Vector-Linuxissa on oma vlapt:insa paketinhallintaa. Slackwaren saa itse konfiguroida haluamallaan tavalla, mutta sekä ZenWalk että Vector tarjoavat oletuksena valmiin työpöytäversion käyttäjien tarpeisiin.
RedHatista aikanaan omille teilleen lähtenyt Mandriva on oma esimerkkinsä jakeluista, joilla on ollut joskus yhteinen pohja. Nyt ne (Mandriva/Fedora) ovat selkeästi toisistaan erityineet omat jakelunsa.
Mandrivan ja PCLinuxOS:n eroihin en enempää edes viittaa.
"Tämä on yksi linux-maailman ikävistä piirteistä,"
Ei kai nyt sentään. Uudet ratkaisut ovat aina tervetulleita - sitä kutsutaan kehitykseksi. Jotkin näistä innovatiivisista, hyviksi todetuista ominaisuuksista sitten tavalla tai toisella kopioidaan kaikkiin jakeluihin. Yksi tällainenhan on paketinhallinta nykyisin lähes kaikissa jakeluissa, oli se sitten yum/apt/yast/netpkg jne. jne.
Tällä tarpeiden erilaisuudella tarkoitetaan sitä, että eri distroissa on valmiina erilainen setti eri ohjelmia ja vaikka vielä keskittyneenä eri ohjelmakategorioihin, joista sitten valitaan se distro, jossa on valmiina ohjelmia oman tarpeen mukaan kategoriasta x.
Mikään ei tietenkään estä asentamasta ohjelmaa y distroon z.
"Debian pyrkii vakauteen ja soveltumaan erinomaisesti mm. palvelimiin, kun taas Ubuntu pyrkii soveltumaan työpöydille"
Muuten olen samaa mieltä, mutta kun miettii kuinka ison harppauksen eteenpäin Etch on ottanut, niin ei siitä ole mitään epäilystä, että Debian pyrkii olemaan myös erittäin vakaa työpöytäkäyttis niille, jotka arvostaa enempi vakautta kuin sitä että kokoajan tulee ohjelmista uusi versio. Ei mulla tosin ollut Sargen kanssakaaan mitään ongelmia käyttää sitä työpöydällä, hyvin se siihen sopi vaikka loppuvaiheessa alkokin ohjelmat olla hiukan vanhoja. Mutta Etch on kyllä paljon paljon parempi kuin Sarge.
Vielä kun otetaan huomioon se, että Debian on pyrkimässä lyhentämään julkasuväliä tiputtamaalla osan tuetuista alustoista pois niin..
Kiinnostavaa lukea hieman selvennystä Linux-distroihin, näin "oman" jakelun valintaa vasta harkitsevalle, mutta...
Please, kappalejako tekisi tekstin lukemisesta mukavamman ;-)
Kirjoitin.
"Että suurin osa jakeluista on sellaisia että erot ovat hyvin minimaalisia."
Siis suurin osa. Mutta sinä pikku mulkero menit lainauksellasi vääristämään asian.
"Ei kai nyt sentään. Uudet ratkaisut ovat aina tervetulleita - sitä kutsutaan kehitykseksi."
Kukaan täysjärkinen ei väitä, että projektin balkanisoituminen on kehitystä. Ei todellakaan ole kehitystä se, että joku asia tehdään hiukan eri tavalla, koska se voidaan eri tavalla tehdä.
Rauhoitu.
"Kukaan täysjärkinen ei väitä, että projektin balkanisoituminen on kehitystä. Ei todellakaan ole kehitystä se, että joku asia tehdään hiukan eri tavalla, koska se voidaan eri tavalla tehdä."
Niin tuota kyllähän se on kehitystä _johonkin_ suuntaan. Ei ehkä mikään mullistava keksintö, mutta kehitystä kuitenkin.
Niinpä niin. Kehitystä huonompaan suuntaan. Edistyksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.