Kulutan aikaani kirjoittelemalla kovin kehnoja kirjoituksia, kun ei muutakaan tekemistä tällä hetkellä tunnu olevan. Arvostelkaa, olkaa niin hyviä. Seuraava olisi ihan "perinteinen" satu, jostain kumman syystä sellaisen kirjoitin.
Pelkokerroin
Olipa kerran (viime vuosituhannella) kaukaisessa maassa, vuorten, merien ja metsien takana linna, jossa asusti mahtava (ainakin kooltaan) kuningas tyttärineen. Kuningas oli oikeudenmukainen ja pidetty hallitsija, koskaan ei oltu kuultu hänestä pahaa sanaa ja kaikki tämän kaukaisen maan asukkaat rakastivat häntä (ainakin näin Kuninkaallinen Tietotoimisto väitti).
Mutta kuningas oli jo vanha, hänen luitaan särki ja sydän oli kävi päivä päivältä heikommaksi, joten häntä painoin kovin huoli valtakuntansa ja ennen kaikkea tyttäriensä tulevaisuudesta. Tyttäret kuuntelivat kuninkaan mielestä kovin epähienoa musiikkia ja heidät huhuttiin jopa polttavan sikareita, kun taas valtakunnassa ihmiset käyttivät liikaa kopiokonepaperia, joka tiettävästi on katoava luonnonvara. Kuningas tiesi päivänsä olevan lasketut, joten hän päätti viimeisenä tekonaan taata valtakuntansa onnen, valitsemalla itselleen parhaan mahdollisen seuraajan.
Annettiin kuuluttaa suositulla PopFM-radiokanavalla kaikelle kansalle, että kuninkaan tyttäret odottaisivat kosijoita ja valtakunta hallitsijaa. Niinpä tämän kaukaisen maan kaukaisimmastakin kolkasta tulvi nuoria miehiä, täynnä voitontahtoa ja itsevarmuutta. Kuninkaan tila paheni, hän ei enää jaksanut kävellä, ja hovineidot joutuivat jopa syöttämään hänelle jokapäiväisen kaviaarin ja leivokset, joten hän palkkasi linnan ympärillä sijaitsevasta kylästä miehen hoitamaan karsinnat, oikean tulevan hallitsijan ja tulevan kuningattaren puolison löytämiseksi. Kuninkaan kuudesta tyttärestä voittaja saisi valita mieluisimman, loput viisi tytärtä saisivat valita itse puolisonsa jäljelle jääneistä ehdokkaista. Lohdutuksena siitä, että he eivät saisi olla kuningattaria, kuningas lupasi viidelle ei-kuningatar tyttärelleen kumiveneet ja sormuskellot, nämä kun olivat IN sillä hetkellä.
Tätä kylän miestä kutsuttiin Ridgeksi, hän kun näytti aivan eräältä Kauniiden ja Rohkeiden hahmolta. Ridge oli hyvin otettu saamastaan huomionosoituksesta, ja niin olivat myöskin kylän naiset. Ennen kuin hän huomasikaan, oli hänen mökkinsä takana kirkuva fanijoukko, sillä tuossa kylässä ei ollut oikein mitään sen erikoisempaa tehtävää, kuin kirkua ja juosta ympäriinsä. Mutta Ridge oli tottunut tähän, olihan hän viime viikolla kokenut saman, kun hän oli voittanut paikalliset lannan heitto kisat (kakkosena oli muuten Pena, edellisvuosien voittaja).
Ridge mietti kauan ja hartaasti miten voisi valita varmasti oikean miehen tuhansien joukosta, ja päätyi siihen, että hän asettaisi miehet riviin ja sitten antaisi kaverinsa Ison Arskan ampua konekiväärillään suurimman osan, ja näin hänen työnsä helpottuisi huomattavasti.
Näin tehtiin, ja koska Ison Arskan oli usein hyvin vaikea hallita itseään, jäljelle jäi vain kuusi kilpailijaa.
Ridge oli katsonut edellispäivänä telkkarista Pelkokerrointa, ja koska se oli ollut hänen mielestään kerrassaan hupaisa ohjelma, päätti hän järjestää itse samantapaisen kilpailun.
No, tämä voisi jatkua. En tiedä jatkuuko. Tuskin kukaan haluaa.
Pelkokerroin
Olipa kerran (viime vuosituhannella) kaukaisessa maassa, vuorten, merien ja metsien takana linna, jossa asusti mahtava (ainakin kooltaan) kuningas tyttärineen. Kuningas oli oikeudenmukainen ja pidetty hallitsija, koskaan ei oltu kuultu hänestä pahaa sanaa ja kaikki tämän kaukaisen maan asukkaat rakastivat häntä (ainakin näin Kuninkaallinen Tietotoimisto väitti).
Mutta kuningas oli jo vanha, hänen luitaan särki ja sydän oli kävi päivä päivältä heikommaksi, joten häntä painoin kovin huoli valtakuntansa ja ennen kaikkea tyttäriensä tulevaisuudesta. Tyttäret kuuntelivat kuninkaan mielestä kovin epähienoa musiikkia ja heidät huhuttiin jopa polttavan sikareita, kun taas valtakunnassa ihmiset käyttivät liikaa kopiokonepaperia, joka tiettävästi on katoava luonnonvara. Kuningas tiesi päivänsä olevan lasketut, joten hän päätti viimeisenä tekonaan taata valtakuntansa onnen, valitsemalla itselleen parhaan mahdollisen seuraajan.
Annettiin kuuluttaa suositulla PopFM-radiokanavalla kaikelle kansalle, että kuninkaan tyttäret odottaisivat kosijoita ja valtakunta hallitsijaa. Niinpä tämän kaukaisen maan kaukaisimmastakin kolkasta tulvi nuoria miehiä, täynnä voitontahtoa ja itsevarmuutta. Kuninkaan tila paheni, hän ei enää jaksanut kävellä, ja hovineidot joutuivat jopa syöttämään hänelle jokapäiväisen kaviaarin ja leivokset, joten hän palkkasi linnan ympärillä sijaitsevasta kylästä miehen hoitamaan karsinnat, oikean tulevan hallitsijan ja tulevan kuningattaren puolison löytämiseksi. Kuninkaan kuudesta tyttärestä voittaja saisi valita mieluisimman, loput viisi tytärtä saisivat valita itse puolisonsa jäljelle jääneistä ehdokkaista. Lohdutuksena siitä, että he eivät saisi olla kuningattaria, kuningas lupasi viidelle ei-kuningatar tyttärelleen kumiveneet ja sormuskellot, nämä kun olivat IN sillä hetkellä.
Tätä kylän miestä kutsuttiin Ridgeksi, hän kun näytti aivan eräältä Kauniiden ja Rohkeiden hahmolta. Ridge oli hyvin otettu saamastaan huomionosoituksesta, ja niin olivat myöskin kylän naiset. Ennen kuin hän huomasikaan, oli hänen mökkinsä takana kirkuva fanijoukko, sillä tuossa kylässä ei ollut oikein mitään sen erikoisempaa tehtävää, kuin kirkua ja juosta ympäriinsä. Mutta Ridge oli tottunut tähän, olihan hän viime viikolla kokenut saman, kun hän oli voittanut paikalliset lannan heitto kisat (kakkosena oli muuten Pena, edellisvuosien voittaja).
Ridge mietti kauan ja hartaasti miten voisi valita varmasti oikean miehen tuhansien joukosta, ja päätyi siihen, että hän asettaisi miehet riviin ja sitten antaisi kaverinsa Ison Arskan ampua konekiväärillään suurimman osan, ja näin hänen työnsä helpottuisi huomattavasti.
Näin tehtiin, ja koska Ison Arskan oli usein hyvin vaikea hallita itseään, jäljelle jäi vain kuusi kilpailijaa.
Ridge oli katsonut edellispäivänä telkkarista Pelkokerrointa, ja koska se oli ollut hänen mielestään kerrassaan hupaisa ohjelma, päätti hän järjestää itse samantapaisen kilpailun.
No, tämä voisi jatkua. En tiedä jatkuuko. Tuskin kukaan haluaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
jatkahan ihmeessä, hupaisaa kevennystä tänne vakavien novellien sekaan!=)
jatka haluun tietää mitä tapahtuu..
tarina on aika kummalinen ja pomppiva..
mutta, se on tältä aikakaudelta niin myös ehkä joltain muinaiselta aika kaudelta.
No joka tapauksessa haluan ja vaadin että jatkat jatko voi olla parempaa..
Olipa siinä satu. Kopiopaperia... Oikein hauska, sai minut hyvälle tuulelle. Huomaan, että osaat kyllä sommitella lauseita. Lopussa tuo konekiväärillä aseistettu Iso Arska kyllä yllätti -varsin brutaali kohtaus-, vaikutelmaan tuli pieni hutaisun maku minun mielestäni. Riemullista yhtä kaikki. Ei kun jatkoa vaan.
Jees, loppu oli hutaistu, sillä halusin päästä eroon suurimmasta osasta kilpailijoista ja saada "sadun" nopeasti jonkinlaiseen hyvään kohtaan lopettaa.