Mikä merkitys kodilla, koululla ja kavereilla on nuoren itsetunnolle?
Vaikuttaminen..
tyttö vain
6508
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mistä muualta voisit saada vaikutteita?
Miten ne pystyy vaikuttamaan?
Kaikki kolme voi vaikuttaa negatiivisesti tai posiitivisesti.
Onko tämä joku koulutehtävä vai? ;)
Olihan se ;D
Koti= Riippuu vanhemmista, kannustaako tukee tai laiminlyö lapsiaan.
Koulu= Esim. koulumenestys, joka taas voi riippua osaksi koti sektorista, opettajat mukavia tai ei.
Kaverit= Tietenkin hyvät kaverit auttaa koko elämän läpi ja jos ei ole kavereita se varmasti heikentää nuoren itsetuntoa jos ei ole täysinäinen erakko.
Koti = Kun lasta kasvatetaan posittivisella tavalla eri kannustavasti ja rakastavasti, itsetunnosta kehittyy vahva ja luja. Lapsi oppii, että hän on arvokas, tärkeä ja hänestä pidetään. Mutta jos kasvatus on negatiivista, laiminlyöntiä, välinpitämättömyyttä ja mielenkiinnottomuutta lasta kohtaan, lapsi oppii että hänestä ei pidetä ja hän ei ole tärkeä. Tämä aiheuttaa sen että lapsi ei opi tärkeitä sosiaalisia taitoja kuten toisten huomioon ottamista, koska lasta ei itseään koskaan otettu huomioon. Huonot sosiaaliset taidot aiheuttavat huonon itsetunnon, koska ihmisen itsetunto ei kasva ihmisestä itsestään, vaan ymärillä olevien asioiden vaikutuksesta. Myös itsetuhoisuutta voi seurata.
Koulu = Lapselle koulu on yhteisö, uusi maailma joka on räikeän erilainen kuin tuttu koti ja perhe. Omanikäisten seuran ja huomion saaminen kasvattaa sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa. Kiusaaminen, ulkopuoliseksi jättäminen ja välinpitämättömyys taas heikentävät lapsen turvallisuuden ja perusturvan tunnetta.
Kaverit = Ihminen on sosiaalinen olento, joka tarvitsee laumaa. Kaikilla ihmisillä on luontainen tarve tähän, koska ilman kanssakäymistaitoja olisi ollut (ja on yhä) mahdotonta lisääntyä, hankkia ruokaa ja olla suojassa, elämän perustarpeita. Lasten ja nuorten kaveripiirit muodostavat "pienoisheimoja" joissa opetellaan yhteiset pelisäännöt ja "laumaelämää" Jos ketään kavereita ei kuitenkaan ole, itsetunto ei pääse kehittymään välttämättä oikeaan suuntaan kun nämä sosiaaliset, aikuisten maailmaan valmistavat kanssakäymistaidot puuttuvat (poikkeuksia tosin löytyy, ja seuraa voi saada muunkin ikäisistä, vaikka aikuisista. Se ei kuitenkaan vastaa omanikäisten seuraa koska tällöin aina tiedostetaan alitajuntaisesti että lapsi on nuorempi ja "alempi" kuin vanhempi ihminen, ei samalla viivalla).