kirjallisuustiede

Hei! Täällä olisis otinen kiinnostunut,
Voisitko kertoa kaikkea mahdollista kirjallisuustieteen opiskelusta?

kirjallisuustiede kirjoitti:

Hei! Täällä olisis otinen kiinnostunut,
Voisitko kertoa kaikkea mahdollista kirjallisuustieteen opiskelusta?

Kirjallisuustieteen opiskelijalla on urakkana kolme eri aluetta: kirjallisuushistoriat, kaunokirjallisuus (ja ongelmalliset "sukulaislajit" kuten dokumentaariset kertomukset, sarjakuvat, elämäkerrat jne.) ja kirjallisuuden teoriat. Yhteensä näistä koostuu luettavaa paljon, mutta ihme kyllä tunne omasta tietämättömyydestä vain kasvaa opintojen edetessä.

Kaunokirjallisuuden lukeminen tuskin tulee kenellekään yllätyksenä. Samoin kirjallisuudenhistoria on tuttua jo yläasteen ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilta. Lönnrotia ei pääse pakoon yliopistossakaan! Sen sijaan kirjallisuuden teoriat ovat uusi, hieman mutkikaskin asia. Joka on tutustunut filosofiaan, tuntee ehkä selviävänsä helpommin myös kirjallisuuden teorioiden opiskelusta. Nämä teoriat tarjoavat vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: mitä kaunokirjallisuus on, miten merkitys sanataideteoksessa syntyy, mikä on sanataideteoksen tai yleisemmin kirjallisuuden ja maailman suhde, miten teoksia tulkitaan ja miten tulkintoja perustellaan, mikä on kaunokirjallisuuden kielen erityislaatu, jne.

Kirjallisuustieteen opiskelija joutuu usein seikkailemaan myös esimerkiksi yleisen historian, kulttuuri- ja taidehistorian, kielitieteen, estetiikan ja filosofian alueilla, yhteiskuntatieteellisiksi luettavia aineita unohtamatta. Opetus on ymmärtääkseni kaikissa Suomen yliopistoissa sikäli korkeatasoista, että tämä laaja-alainen lähestymistapa tulee tutuksi ja luontevaksi osaksi opiskelua jo heti alussa. Lisäksi kírjallisuustieteen opiskelu on hyvin vapaata; opiskelijalla on mahdollisuus syventyä juuri siihen kaunokirjallisuuteen ja teoriakenttään, joka häntä eniten kiinnostaa.

Suosittelen lämpimästi!