Nyt nörtit ovat keksineet alkaa pitämään julkista päiväkirjaa, eli blogia. Annan mun kaikki kestää, siinä on vielä tulevina vuosikymmeninä kestämistä kun jostain netin syövereistä kaivetaan teinipäiväkirjan parhaimmat palat.
Blogeille käy samoin kuin omille kotisivuillekin. Jossain vaiheessa blogaajat viisastuvat ja huomaavat ettei ehkä sittenkään ole viisasta kertoa kaikkein intiimimpiäkin yksityisasioitaan kaikelle maailmalle. Moni entinen kotisivun pitäjä kiroaa vieläkin joka päivä raskaasti hölmöyttään roskapostiaan lajitellessaan.
Blogeille käy samoin kuin omille kotisivuillekin. Jossain vaiheessa blogaajat viisastuvat ja huomaavat ettei ehkä sittenkään ole viisasta kertoa kaikkein intiimimpiäkin yksityisasioitaan kaikelle maailmalle. Moni entinen kotisivun pitäjä kiroaa vieläkin joka päivä raskaasti hölmöyttään roskapostiaan lajitellessaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Annan mun kaikki kestää, siinä on vielä tulevina vuosikymmeninä kestämistä kun jostain netin syövereistä kaivetaan teinipäiväkirjan parhaimmat palat."
Entä sitten? Jos ihminen häpeää itseään ja omaa menneisyyttään, ongelma on ihan jossain muualla kuin siinä että on sattunut julkista päiväkirjaa pitämään. Ja tuollaiset itsetunto-ongelmat kannattaa (ainakin yrittää) hoitaa kuntoon vaikka ammattiauttajan kanssa, koska elämä on paljon mukavampaa kun voi olla häpeämättä oma itsensä.
"Jos ihminen häpeää itseään ja omaa menneisyyttään, ongelma on ihan jossain muualla kuin siinä että on sattunut julkista päiväkirjaa pitämään."
Kyllä. Julkisen päiväkirjan pitäminen on usein ainoastaan pintaan nouseva oire huomattavasti syvemmistä itsetunnon ja persoonallisuuden ongelmasta. Nimittäin narsistisesta persoonallisuudesta.
"Ja tuollaiset itsetunto-ongelmat kannattaa (ainakin yrittää) hoitaa kuntoon vaikka ammattiauttajan kanssa"
Tässä on vaan se ongelma, että narsisti harvoin hakeutuu hoitoon, koska sairaudentunto puuttuu ja toisaalta narsismin -- niinkuin persoonallisuushäiriöiden yleensä -- hoidosta saadut tulokset eivät ole kovin rohkaisevia.
En sano toki että kaikki blogin pitäjät ovat narsisteja. Joillakin julkisuuden hallinta kuuluu työhön ja silloin blogin pitäminen voi olla osa työtä.
No jopas! Ei jok'ikinen bloggaaja kirjoita itsestään. Itseasiassa tavallinen päiväkirja, omista tekemisistä ja tunnoista ei ole edes varsinainen blogi, vaan päiväkirja. Blogi käsitteenä vain on räjähtänyt kattamaan kaikenlaiset logit
Narsistisella persoonallisuushäiriöllä (eli sairaudella) ei ole mitään tekemistä narsismiksi kutsumasi ilmiön kanssa. Narsistien uhrien sivuilta: "Tunnetasolla tällainen ihminen on pinnallinen, impulsiivinen, kateellinen, toisia omiin tarpeisiinsa käyttävä, ihailua vaativa, itsestään ja ominaisuuksistaan suuria kuvitteleva, vastuuton, ei koe syyllisyyden tuntoa ja lisäksi hänellä on empatian puute. Hän ei ota riittävästi huomioon muita ihmisiä tai heidän tarpeitaan ja oikeuksiaan, vaan käyttäytyy ylimielisesti ja röyhkeästi. Hänellä ei ole kykyä tai halua myötäeläytyä toisen tilanteisiin tai tunteisiin. Narsismin avulla hän suojautuu pienuutta, avuttomuutta, keinottomuutta, kateutta ja riippuvuutta vastaan."
Tämä narsismiksi kutsumasi ilmiö ei kuitenkaan ole narsismia. Kyse on yhteisöllisyydestä, jota et ilmeisestikään edes kykene ymmärtämään.
Eivät ne ole pelkästään teinien päiväkirjoja.
Blogeja käytetään myös firmamaailmassa projekteista tiedottamiseen, ideoiden jakamiseen, keskusteluun kollegoiden kanssa. Toimitusjohtajat kertovat alaisille blogien välityksellä, missä mennään. Kai tiedät että työelämä on muutoksessa, ihmiset hajautuneina kuka minnekin.
Toiseksi, blogit eivät ole enää vuosiin olleet mitään nörttiasiaa, ne ovat viestintää ja mediaa.