Varoitus: Sisältää piilomainontaa.
Pelkokerroin 2
Ridge soitti hyvälle kaverilleen Koikkaraiselle, joka oli työskennellyt jo kolme viikkoa stunttina. Koikkarainen oli ammatiltaan putkimies, mutta koska Kaukaisessa Maassa työtilanne oli putkimiehillä kovin kehno, hän oli jäänyt työttömäksi heti valmistuttuaan, ja päättänyt toteuttaa lapsuuden unelmansa, stunttien tekemisen James Bond elokuviin. Koikkarainen ei ollut siis kovin kokenut, mutta Ridge luotti häneen, ja antoi hänelle tehtäväksi kehittää kolme stunttia, joilla kilpailijat karsittaisiin.
Kuusi kilpailijaa, jotka olivat enää jäljellä, olivat kaikki hyvin erilaisia.
Martti oli entinen presidentti maasta nimeltä Suomi (Ridge ei ollut koskaan kuullut tällaisesta maasta, joten hän merkitsi Martin Epäilyttäväksi Tyypiksi), Brad Pitt oli näyttelijä Yhdysvalloista, Matti Nykänen väitti myös olevansa maasta nimeltä Suomi (joten hänetkin merkittiin Epäilyttäväksi Tyypiksi), Yrjö oli englantilainen aatelinen, Osama oli muslimi Arabimaista ja Viinanen oli alkoholisoitunut yksityisyrittäjä Virosta. Ridge ihmetteli sitä, että kukaan kilpailijoista ei ollut varsinaisesti Kaukaisesta Maasta, mutta asialle ei voitu tehdä enää mitään, sillä muut kilpailijat oli ammuttu.
Prinsessat odottivat hyvin paljon tulevia kisoja, olihan kyse heidän tulevista aviomiehistään. He tilasivat H&M:n postimyyntiluettelosta kaikki uudet bikinit ja valkoiset housut, sillä niistä sai 10% alen jos tilasi 10 päivän sisällä. He tilasivat myöskin Ostos TV:stä SlimFastin sillä sillä kuulemma saa nopeita tuloksia aikaan, ja sitä voi käyttää missä vain. Prinsessat olivat hyvin laatutietoisia kuluttajia, sillä he olivat oppineet yhtä sun toista Demi, Girls ja Regina lehdistä.
Koikkarainen oli saanut valmiiksi suunniteltua kolme stunttia. He päättivät pitää yhden per päivä. Kilpailijat kutsuttiin koolle, ja heille annettiin ohjelmat, jotka oli painettu valkoiselle kopiokonepaperille (Ridge sai tästä myöhemmin moitteita).
Kaukaisen Maan kansa oli ilmaissut halunsa seurata kisoja televisiosta, joten paikalle kutsuttiin kuvausryhmä. Palkka maksettiin Reilun kaupan banaaneina, sillä kuvaajat olivat rahan puutteen takia simpansseja (joille ei mitkään riistobanaanit kelpaa).
Day 1
Aamulla kuvattiin kilpailijoita kävelemässä kallioisella meren rannalla vähissä vaatteissa. Pitihän saada hyvä aloitus tv-ohjelmalle. Martti ei olisi oikein halunnut -hän kun ei omasta mielestään näytä kovin hyvältä ilman toppaliiviä ja villahousuja- joten hänet korvattiin pahvinukella Janna Frozenista (paikallinen malli).
Ensimmäiseksi kilpailijoiden oli määrä lentää lentokoneella päin kuninkaan linnaa.
Brad oli ensimmäinen. Näyttääkseen muille, että hän ei pelännyt ollenkaan, hän repi paitansa ja karjui. Tämä ei tosin ollut kovin järkevää, sillä myöhemmin monta vihaista tätiä soitti TV-kanavan palautepuhelimeen, ja valitti Bradin käytöksestä. Hän ei kestänyt tätä ja hankki silikonirinnat (miten se tähän liittyy, en tiedä).
Brad nousi lentokoneeseen, mutta hän ei saanut sitä nousemaan ilmaan, vaikka painoin monta kertaa suuresta punaisesta napista, jossa luki ”press here”. Brad putosi pelistä, ja sai mennä pelaamaan pullonpyöritystä prinsessojen kanssa todella hienolla smurffilimsapullolla.
Sitten oli Martin vuoro. Hän viisaana miehenä tajusi, että lentokonetta ei oltu tankattu. Hän kävi hakemassa läheiseltä Shell-huoltoasemalta bensaa, tankkasi koneen, nousi ohjaamoon ja nosti koneen ilmaan. Martti liiteli koneella kohti kuninkaan linnaa, mutta hänen harmiksensa hanhiparvi (54 lintua) lensi konetta päin. Martin lentokone oli kovin heiveröinen –tuskin pystyi pitämään vankkatekoista miestä ilmassa- eikä se kestänyt viidenkymmenenneljän hanhen törmäystä, vaan putosi.
Martti selvisi kuitenkin hengissä, ja yhtyi Bradin ja prinsessojen iloiseen pullonpyöritykseen, jossa siis käytettiin todella hienoa smurffilimsapulloa.
Ridge ei ollut kovin kärsivällistä sorttia, joten hän ei jaksanut odottaa, että kaikki koittaisivat ensimmäistä temppua, vaan päätti vetää pitkää tikkua siitä, kuka pääsisi toiselle kierrokselle. Matti Nykäsellä kävi huono tuuri, ja hän sai liittyä taustakuoroon laulamaan ikivihreitä. Osama, Yrjö ja Viinanen jatkoivat.
No, mitä olitte mieltä? Olisi pitänyt kirjoittaa tämä juttu loppuun silloin yhdellä kertaa, ei ollut oikein fiiliksiä jatkaa enää. Olisihan tässä jäljellä vielä Day 2 ja Day 3 mutta... jos vaikka sitten myöhemmin kirjoitan ne?
Pelkokerroin 2
Ridge soitti hyvälle kaverilleen Koikkaraiselle, joka oli työskennellyt jo kolme viikkoa stunttina. Koikkarainen oli ammatiltaan putkimies, mutta koska Kaukaisessa Maassa työtilanne oli putkimiehillä kovin kehno, hän oli jäänyt työttömäksi heti valmistuttuaan, ja päättänyt toteuttaa lapsuuden unelmansa, stunttien tekemisen James Bond elokuviin. Koikkarainen ei ollut siis kovin kokenut, mutta Ridge luotti häneen, ja antoi hänelle tehtäväksi kehittää kolme stunttia, joilla kilpailijat karsittaisiin.
Kuusi kilpailijaa, jotka olivat enää jäljellä, olivat kaikki hyvin erilaisia.
Martti oli entinen presidentti maasta nimeltä Suomi (Ridge ei ollut koskaan kuullut tällaisesta maasta, joten hän merkitsi Martin Epäilyttäväksi Tyypiksi), Brad Pitt oli näyttelijä Yhdysvalloista, Matti Nykänen väitti myös olevansa maasta nimeltä Suomi (joten hänetkin merkittiin Epäilyttäväksi Tyypiksi), Yrjö oli englantilainen aatelinen, Osama oli muslimi Arabimaista ja Viinanen oli alkoholisoitunut yksityisyrittäjä Virosta. Ridge ihmetteli sitä, että kukaan kilpailijoista ei ollut varsinaisesti Kaukaisesta Maasta, mutta asialle ei voitu tehdä enää mitään, sillä muut kilpailijat oli ammuttu.
Prinsessat odottivat hyvin paljon tulevia kisoja, olihan kyse heidän tulevista aviomiehistään. He tilasivat H&M:n postimyyntiluettelosta kaikki uudet bikinit ja valkoiset housut, sillä niistä sai 10% alen jos tilasi 10 päivän sisällä. He tilasivat myöskin Ostos TV:stä SlimFastin sillä sillä kuulemma saa nopeita tuloksia aikaan, ja sitä voi käyttää missä vain. Prinsessat olivat hyvin laatutietoisia kuluttajia, sillä he olivat oppineet yhtä sun toista Demi, Girls ja Regina lehdistä.
Koikkarainen oli saanut valmiiksi suunniteltua kolme stunttia. He päättivät pitää yhden per päivä. Kilpailijat kutsuttiin koolle, ja heille annettiin ohjelmat, jotka oli painettu valkoiselle kopiokonepaperille (Ridge sai tästä myöhemmin moitteita).
Kaukaisen Maan kansa oli ilmaissut halunsa seurata kisoja televisiosta, joten paikalle kutsuttiin kuvausryhmä. Palkka maksettiin Reilun kaupan banaaneina, sillä kuvaajat olivat rahan puutteen takia simpansseja (joille ei mitkään riistobanaanit kelpaa).
Day 1
Aamulla kuvattiin kilpailijoita kävelemässä kallioisella meren rannalla vähissä vaatteissa. Pitihän saada hyvä aloitus tv-ohjelmalle. Martti ei olisi oikein halunnut -hän kun ei omasta mielestään näytä kovin hyvältä ilman toppaliiviä ja villahousuja- joten hänet korvattiin pahvinukella Janna Frozenista (paikallinen malli).
Ensimmäiseksi kilpailijoiden oli määrä lentää lentokoneella päin kuninkaan linnaa.
Brad oli ensimmäinen. Näyttääkseen muille, että hän ei pelännyt ollenkaan, hän repi paitansa ja karjui. Tämä ei tosin ollut kovin järkevää, sillä myöhemmin monta vihaista tätiä soitti TV-kanavan palautepuhelimeen, ja valitti Bradin käytöksestä. Hän ei kestänyt tätä ja hankki silikonirinnat (miten se tähän liittyy, en tiedä).
Brad nousi lentokoneeseen, mutta hän ei saanut sitä nousemaan ilmaan, vaikka painoin monta kertaa suuresta punaisesta napista, jossa luki ”press here”. Brad putosi pelistä, ja sai mennä pelaamaan pullonpyöritystä prinsessojen kanssa todella hienolla smurffilimsapullolla.
Sitten oli Martin vuoro. Hän viisaana miehenä tajusi, että lentokonetta ei oltu tankattu. Hän kävi hakemassa läheiseltä Shell-huoltoasemalta bensaa, tankkasi koneen, nousi ohjaamoon ja nosti koneen ilmaan. Martti liiteli koneella kohti kuninkaan linnaa, mutta hänen harmiksensa hanhiparvi (54 lintua) lensi konetta päin. Martin lentokone oli kovin heiveröinen –tuskin pystyi pitämään vankkatekoista miestä ilmassa- eikä se kestänyt viidenkymmenenneljän hanhen törmäystä, vaan putosi.
Martti selvisi kuitenkin hengissä, ja yhtyi Bradin ja prinsessojen iloiseen pullonpyöritykseen, jossa siis käytettiin todella hienoa smurffilimsapulloa.
Ridge ei ollut kovin kärsivällistä sorttia, joten hän ei jaksanut odottaa, että kaikki koittaisivat ensimmäistä temppua, vaan päätti vetää pitkää tikkua siitä, kuka pääsisi toiselle kierrokselle. Matti Nykäsellä kävi huono tuuri, ja hän sai liittyä taustakuoroon laulamaan ikivihreitä. Osama, Yrjö ja Viinanen jatkoivat.
No, mitä olitte mieltä? Olisi pitänyt kirjoittaa tämä juttu loppuun silloin yhdellä kertaa, ei ollut oikein fiiliksiä jatkaa enää. Olisihan tässä jäljellä vielä Day 2 ja Day 3 mutta... jos vaikka sitten myöhemmin kirjoitan ne?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jatkoa vaan. Tämä on aivan hulvatonta.
Pelkokerroin 3
Day 2
Yöllä oli satanut kaatamalla. Koikkarainen oli valvonut koko yön metsästäen kastematoja seuraavan päivän koitosta varten. Saaliina oli 468 matoa. Hän oli keksinyt syöttää kilpailijoille kastematoja, sillä niiden kanta oli päässyt kasvamaan rajusti parin viime vuoden aikana, näin ollen Metsästys Ministeriö oli myöntänyt ennätysmäärän kastematojenmetsästyslupia tänä vuonna. Kastematojen metsästys ei ole mitään aivan yksinkertaista hommaa, tiedät sen jos olet joskus yrittänyt ampua niitä haulikolla (kuka nyt ei olisi?). Kaukaisessa Maassa jopa on sodittu aikojen alussa kastematoja vastaan. Kastemadot voittivat. Mutta kun Koikkarainen laitetaan asialle, niin siinä kaikista rambomaisinkin mato kalpenee.
Osama, Yrjö ja Viinanen eivät jännittäneet tulevaa päivää laisinkaan, sillä he olivat tosi kovia jätkiä. Äidille kyllä kaikki soittivat, mutta vain koska mikroaaltouuni oli jäänyt päälle.
Ridge oli ostanut uuden mustan paidan DressMannista, ja koska hän oli aivan uskomattoman hyvän näköinen mies (huolimatta siitä ristiriidasta että hän muistuttaa erästä Kauniiden ja Rohkeiden hahmoa), häntä, hänen uutta paitaansa ja kahtakymmentä mallia kuvattiin koko aamupäivä, sillä millä muulla tv-sarjaa myytäisiin kuin seksillä! Ridge keksikin aivan loistavan idean; seuraava kilpailu toteutettaisiin uimarannalla, jonne ei-hyvännäköisiltä evättiin pääsy.
Uimarannalla Vinkku (a.k.a Viinanen), Ykä (a.k.a Yrjö) ja Iso O (a.k.a Osama) valmistautuivat kilpailuun pelottelemalla tosiaan venyvällä liman näköisellä muovilla ja kertomalla pelottavia tarinoita Rölli-peikosta. Mutta koska show must go on, heidän piti lopulta aloittaa seuraava erittäin vaarallinen ja päitä huimaavaa temppu. Ne kaksi, jotka söisivät eniten kastematoja, pääsisivät finaaliin.
Jännitys kiinteytyi, tiivistyi, sublimoitui, härmistyi, jäätyi ja kiehui…
Vinkku, Ykä ja Iso O asettiin rinnakkain, ja jokaisen eteen laitettiin saavillinen kastematoja. Ridge ampui lähtölaukauksen (osui muuten vahingossa arapapukaijaan) ja mieletön kastematojen syönti alkoi.
Koikkarainen tajusi vasta vartin päästä, että joku aikarajakin olisi pitänyt keksiä. Hän huusi kolmikolle luvan lopettaa. Ridge kummasteli, miten laskettaisiin, kuka oli syönyt eniten matoja. Koikkarainen oli unohtanut suunnitella senkin, joten vedettiin taas pitkää tikkua. Ykä hävisi, joten hän sai liittyä muitten luuserien joukkoon. Vinkku ja Iso O jatkoivat.
siis tää on MAHTAVA!!!!!!!!
kuka sanoi, että novellissa pitäis olla jotain järkee, tää on mahtavan sekopäistä meininkiä!
ei mitään järkee, siis siinä sen huvittavuus pähkinänkuoressa ISO plussa siitä
kaikki henkilöt on jollain tavalla tuttuja jostain (Osama jossain stunt-jutussa! *nauraa vedet silmissä*
MITEN ihmeessä sulla onkaa noin hyvä mielikuvitus!!!!!!!!!!!
JATKA IHMEESSÄ!
Sitä samaa mieltä olen minäkin.
No kiitos kehuista. :)
Pelkokerroin 4
Day 3
Kolmantena päivänä pitäisi viimeiset kaksi kilpailijaa laittaa tekemään jotain aivan ennen näkemättömän vaarallista, uskaliasta ja näyttävää. Enää ei vedettäisi pitkää tikkua, nyt oli aika näyttää todelliset kykynsä.
Koikkarainen oli hautonut pienessä päässään (tilavuus n. 3litraa) varsin suuruuden hullua ajatusta, keinusta hyppäämistä. Kumpi hyppäisi pitemmälle, voittaisi. Hyvin monimutkaista.
Vinkku kertoi taittaneensa jalkansa kerran pienenä poikana kotona Virossa, ja siksi hänellä oli pahanlaatuinen keinukammo. Lievittääkseen pelkoaan meni hän edellisenä iltana paikalliseen baariin Ison O:n kanssa, onneksi tarjoilija puhui viroa, sillä Vinkku ei osannut muita kieliä ja Iso O antoi mieluummin aseiden laulaa kuin kielensä.
-Mida sooviksite? (mitä haluaisitte?)
-Et ohtut pidulikumaks muuta, jooksime sampust. Poolkuiva. (Illal juhlistamiseksi haluasimme sampanjaa. Puolikuivaa.)
-Hasti. –Palun, siin on. Tundke end hästi! (Hyvä on. –tässä näin. Viettäkää hauska ilta!)
-Sinu terviseks! (Terveydeksi)
Ja kaikilla oli niin mukavaa...
Aamulla Iso O ja Vinkku olivat valmiina koitokseen. He istuutuivat keinuihin, kiinnittivät turvavyöt ja Koikkarainen ja Ridge antoivat heille vauhtia. Molemmat hyppäsivät yhtä aikaa. Ison O:n turvavyö oli löysempi kuin Vinkun, joten hän pääsi pitemmälle. Koikkarainen totesi kyllä, että olihan se vähän epäreilua, kun Vinkulla ei ollut edes mitään mahdollisuuksia voittaa, mutta ei sitä enää jaksa uudestaan vauhtia antaa, joten Iso O eli Osama voitti!
Osama valitsi vaimokseen Gunillan, sillä hän oli nuorin prinsessoista (13-vuotias) ja Osama tykkäsi pienistä tytöistä. Gunillalla ei ollut sitä mitään vastaan ja näin hän kommentoikin asiaa paikallisissa uutisissa:
"Vittu mä oon kohta 14-vuotias ja mä oon vittu ikäisekseni tosi kehittyny, et turha on muitte vittu tulla vittuillee mulle, sillä mä oon vittu ollu aina kiinnostunu vittu vanhemmista miehistä vittu kun mun ikäset on jotain ihan kakaroita vittu ja leikkii länkkärii vittu ja vaihtaa muijaa vittu joka toinen päivä ja vittu MITÄ TÄÄ TEILLE KUULUU??!!"
Muut prinsessat jakoivat Bradin, Yrjön, Viinasen, Martin ja Nykäsen keskenään ja olivat oikein tyytyväisiä saamistaan sormuskelloista ja kumiveneistä.
Kuningas kuoli luonnollisen tukehtumiskuoleman hämärissä olosuhteissa ja Osama nousi kuninkaaksi. Hän uudisti verotusta nostamalla sitä ja määräsi budjetista 95% käytettäväksi ydinaseiden kehittämiseen. Kaukaisen Maan nimi muutettiin Mäntsäläksi ja kaikki elivät onnellisena loppuun saakka.
Jos olette lukeneet tämän jutun niin sitten jotain kommenttia kiitos! Ei ole paljoa pyydetty?
Aivan uskomaton!
Joltain löytyy mielikuvitusta, ja vähän vähemmän ryppyotsaistakin meininkiä... Loistavaa. Tulee mieleen ihan-liian-myöhään heitetyt yleiset vitsit, mutta hienosti olet koonnut,tyylipuhtaasti. Ja eihän tämä juttu voi olla olematta hauska, vaikka onkin sitä omalla kustannuksellaan.
Tuo teiniprinsessajuttu oli siitäkin huolimatta, että samaa vitsiä on usein väännetty, tämän osion plussa.
Ovatkos nuo muuten oikeita vironkielisiä lauseita?
(Minähän siis en osaa viroa...Enkä sen puoleen latinaakaan kuin pikkuriikkisen)
Kommenttia kun kinuit, niin eipä tuo viimeinen osa ollut yhtä pirteä kuin edelliset (silti tosin hyvin hauska). Taisi alkaa kyllästyttämään loppua kohden?
Vaikka mukana oli paljon vitsejä ja bongauksia tosimaailmasta, jäi silti kismittämään ettei voittajalle lopussa kerrottu ettei hänen pelkokertoimensa ei ollut estänyt häntä (vai miten ne nyt suomentaa sen siinä ohjelmassa, "congratulations, fear was no factor for you").
:)
Kyllä ne lauseet viroa ovat, ainakin melkein. En minäkään viroa osaa, joten kirjoitusvirheitä taitaa olla jo parissa lauseessa.
Auts... Voittajalle olisi pitänyt kertoa tuo "Pelkokertoimesi ei estänyt sinua...". Yksinkertaisesti unohtui! Niin, alkoi se loppua kohden kyllästyttämään, kun tulihan siitä jutusta aika pitkä ja se ei ollut alkuperäinen tarkoitus.
tosi hyva!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
toi viro... onliks se ihan aitoa? jos ei ollut, niin sitten IIIIIIISO plussa hyvasta mielikuvituksesta!
sulla se mielikuvitus laukkaa.
onks sulla jossain muualla muita novelleja, joita vois kayda lukemassa?
NO hyvaa uutta vuotta 2003
No oli se viro ainakin melkein aitoa. :) Siis kirjoitusvirheitä voi olla...
Olen minä pari novellia tässä aikaisemmin kirjoittanut tänne, mutta ainakaan omasta mielestäni ne eivät ole kovin hyviä... Sellaisia hetken mielenjohteesta kirjoitettuja. Aloitin tämän novellien kirjoittamisen vasta vähän aikaa sitten.
Hyvää uutta vuotta sinullekin!