Eli kirjoitin tänne jo kerran, mutta viestini hävisi. Ei siinä mitään, pari päivää sitten uusien viestien määrä oli nolla. Uudestaan siis.
Eli millaisena koette lapsille valehtelemisen? Onko se perusteltu toimenpide kasvatuksen kannalta?
Eli millaisena koette lapsille valehtelemisen? Onko se perusteltu toimenpide kasvatuksen kannalta?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mun mielestä se riippuu ihan tilanteesta. Jos lapsi tulee muistamaan asian lopun ikäänsä niin ei...Mut esim. Että jos lapsi haluaa tehdä jotain tai pelata ja sanot että se on vaikka rikki niin ei siinä mun mielestä mitään...tai muita samanlaisia pikkujuttuja. En oikeen osaa selittää
Vale on vähemmän paha kun sen kertoo lapselle? Entä jos miehesi/vaimosi haluaa pelata tai jotain niin sanotko silloinkin että se on rikki?
Et tainnut ymmärtää--
Hyvä esimerkki.
Olin lapseni kanssa lastenhoitohuoneessa kun hän oli vielä vauva. Minulla oli ovi lukossa. Ulkopuolella oli joku perhe ja lapsi olisi välttämättä halunnut tulla lastenhoitohuoneeseen pissalle koska siellä oli sellainen lasten pikkupönttö.Eivät he tietenkään saaneet sitä ovea auki kun se oli lukossa.Isä sanoikin että siellä on varmaan joku.Lapsi rupesi tosissaan kiukuttelemaan.Isä sitten keksi sanoa että ovi on mennyt rikki,. Lapsi sanoi sitten siihen että no ei sinne sitten varmaan pääse millään.Mennään tuohon aikuisten vessaan pissalle.
Meillä meni vessassa jotain 30minuuttia.Olisiko lapsen pitänyt jäädä siihen kiukuttelemaan siksi aikaa
En minäkään lapselleni tuon isompia asioita valehtelisi.
Riippuu vähän siitä, oletko tosikko ja mikä on mielestäsi valehtelua.
Mielestäni lapselle saa sanoa
- ei sinä et kuole ensi yönä
- minä en kuole vielä pitkään aikaan
- ei, Suomeen ei tule sotaa
Lapselle saa myös kertoa Jumalasta, enkeleistä , joulupukista, tontuista, menninkäisistä yms. Olen omalle 6- vuotiaalleni alkanut puhella em. asioista tyyliin näin monet uskovat ja kertonut sitten miten itse uskon.
Muu valehtelu on perusteetonta. Kyllä lapselle voi kertoa asioiden oikeat syyt, perustella kiellot ja aikuinen voi joskus olla myös perustelematta!!
Minun mielestäni lapsille pitää kertoa ikävätkin asiat rehellisesti, mutta on tietysti hyvä siloitella joitakin asioita, ettei tule turhia pelkoja ym.
Lapsi osaa käsitellä vaikeat asiat, jos ne kerrotaan hänelle. Tietysti pitää muistaa kertoa lapsen kielellä ja korostaen sitä, että kaikki kyllä järjestyy.
Kun lapsia varoitetaan on mielestäni hyvä sanoa esim. "Se nyt on kauhean harvinaista, mutta, jos Sinä sattuisit kohtaamaan sellaisen ja sellaisen, niin silloin olisi hyvä jos osaisit tehdä näin ja näin..."
Riippuu asiasta ja lapsen iästä, voiko hänelle valehdela vai ei. Yleensäottaen olen sitä mieltä, että lapselle ei pidä valehdella. Joitakin asioita voi kaunistella ja joitakin jättääkokonaan kertomatta. Ikä ja ymmärrys ratkaisee miten toimit.
Olemme suurin piirtein samoilla linjoilla täällä. Tuli vaan mieleen että kun olin lapsi (äsken täyttänyt 7) ja vanhemmat valehtelivat että telkkari on rikki eikä sitä voi katsoa niin potutti aivan kohtuuttomasti. Tiesin että minulle valehdellaan, ja motiivina oli puhdas ylimielisyys minua kohtaan.