Herätyskello soi. Venla nousee vaivalloisesti sängystä ja menee suihkuun. Viileä vesi saa hänet virkeämmäksi. Venla alkaa miettimään tulevaa päivää ja muistaa, että heille tulee tänään uusi kuvaamataidon opettaja, sillä edellinen opettaja jäi eläkkeelle. Suihkusta tultuaan Venlalla on jo kiire kouluun.Hän pukee nopeasti lempi farkkunsa ja valkoisen tiukan topin päälleen ja lähtee.
Luokan edessä ei ole ketään. Voi ei! Taas hän on myöhästynyt ja muu ryhmä on lähteny varmaankin ulos. Venla käy kysymässä kanslistilta tietääkö tämä missä muut ovat.
-Ai sen uuden opettajan ryhmä? kanslisti kysyy iloisena.
-Ööh,niin. Tulin myöhässä eikä siellä ollut ketään.Ajattelin jos te tietäisitte mihin he menivät,sillä mun olisi vähän pakko olla siellä,koska jos olen tunninkin vielä pois niin en saa kurssia suoritettua! Venla selittää hermostuneesti.
-Hmm..Tosiaankin se opettaja taisi sanoa heidän menevän rantaan ottamaan kuvia.Käy katsomassa sieltä, kanslisti neuvoi.
Venla lähtee kävelemään kohti rantaa, mutta siellä ei ole ketään. Hän kiertelee vielä vähän aikaa ympäri koulunpihoja, mutta turhaan.Venla menee takaisin sisälle ja päättää käydä juttelemassa uudelle opettajalle välitunnilla.
Henriikka,Venlan paras ystävä tulee Venlaa vastaan käytävällä.
-Moi! Mikset ollu kuviksen tunneilla? Siis sä et usko miten syötävän sulonen se uus opettaja on!Henriikka kiljuu päin Venlan kasvoja.
-Joo,tota mä vähän myöhästyin.Täytyy käydä jutteleen sen maikan kanssa kohta, Venla selittää.
-Älä sit iske sitä namupalaa itelles,mä haluun sen! Henriikka heittää naama virneessä.
Venla koputtaa opettajien huoneen oveen ja kysyy Mika Lehtistä.Se on kuulemma sen "namupalan" nimi.Hän joutuu odottamaan hetken,mutta sitten tumma,pitkä,hyvävartaloinen ehkä noin kolmekymppinen komistus tulee Venlan luokse.Henriikka oli oikeassa.
-Olet varmaankin Venla Koskinen? Minä olen Mika Lehtinen. Ja hän kättelee Venlaa.
-Joo..Venla sopertaa.
-Et ollut tänään tunneilla ja mitä katsoin noita papereita,niin sinulla ei olisi saannut olla enään yhtäkään poissaoloa tai reputat koko kurssin.Niinkö? Mika kysyy ja katsoo suoraan Venlan silmiin.
-Niin,mutta kun myöhästyin vain vähän tänään, enkä enää löytänyt teitä,kun olitte lähteneet kuvaamaan jonnekin. Venla yrittää puolustella.
-noh..jos kerta asia on noin,niin voin poikkeuksellisesti antaa sinulle uuden mahdollisuuden. Monelta sinulla loppuu koulu tänään? Mika kysyy ja tuijottaa koko ajan Venlaa silmiin.
-Kolmelta.Tulenko silloin kuvaamataidon luokkaan,vai? Venla kysyy.
-Tule suoraan tuonne rantaan.Katsotaan siellä sitten mihin päin lähdetään kuvaamaan, Mika sanoo.
Seuraavat tunnit kuluvat nopeasti ja ruokatunnilla Venla kertoo Henriikalle tulevasta tukiopetuksestaan.Henriikka näyttää jotenkin katkeralta,vaikka Venlahan on vain menossa valokuvaamaan Mikan kanssa.
-Hei! Mulla ei oikeesti oo mitään taka-ajatuksia tässä!Vaikka Mika onkin todella komee niin mä en halua alkaa pelleileen vanhojen miesten kanssa! Sitä paitsi sehän on varmaan naimisissa tai kyllä sillä varmasti ainakin nainen on,Venla selventää.
-Niin..kaippa sit niin,Henriikka mumisee hiljaa.
Venla kävelee kohti rantaa.Hän näkee Mikan olevan jo siellä.Mikalla on pieni kamera mukanaan ja jokin pieni lehtiö. Mika tähyilee järvelle ja näyttää olevan ihan omissa mailmoissaan.
-Moi..Mä tulin nyt sit,Venla sanoo ja huomaa miten Mika säpsähtää.
-Ai,hei.No niin..Haluaisitko lähteä tuonne yhdelle niitylle kuvaamaan? Näimme sen paikan tänään aamulla ja ajattelin,että se olisi aika upea paikka.Käykö?Mika kyselee katse taas suunnattuna Venlan silmiin.
-Mikä ettei,Venla vastaa nopeasti.
He kulkevat ensin pientä tietä pitkin josta lähtee pienen matkan päästä polku.Polku on kapea ja Venla kävelee edellä.Hän tuntee olonsa jotenkin vaivautuneeksi,sillä hänestä tuntuu että Mika tuijottaa häntä.Mika puhelee koko ajan kaikenlaista. Hän on muuttanut kaksi viikkoa sitten Jyväskylään eikä tunne vielä oikein paikkoja.Hän asuu yksiössä aivan keskustassa koiransa kanssa. Eli hän ehkä onkin sinkku,Venla miettii,mutta on edelleen sitä mieltä että ei ala pelaamaan mitään peliä opettajansa kanssa. Hänestä se on jotenkin vastenmielistä,eikä halua edes ajatella koko asiaa enempää.
Lopulta he saapuvat niitylle.Paikka on todella kaunis,mutta Venla tuntee olonsa todella epämukavaksi. Mika katselee häntä aivan uudella tavalla,alhaalta ylös ja ylhäältä alas.Venla huomaa kuinka Mika jää tuijottamaan hänen rintojaan hetkeksi....
Nyt haluisin jotain palautetta että kannattaako enää jatkaa!?? Jos haluatte jatkan kyllä..:)
Luokan edessä ei ole ketään. Voi ei! Taas hän on myöhästynyt ja muu ryhmä on lähteny varmaankin ulos. Venla käy kysymässä kanslistilta tietääkö tämä missä muut ovat.
-Ai sen uuden opettajan ryhmä? kanslisti kysyy iloisena.
-Ööh,niin. Tulin myöhässä eikä siellä ollut ketään.Ajattelin jos te tietäisitte mihin he menivät,sillä mun olisi vähän pakko olla siellä,koska jos olen tunninkin vielä pois niin en saa kurssia suoritettua! Venla selittää hermostuneesti.
-Hmm..Tosiaankin se opettaja taisi sanoa heidän menevän rantaan ottamaan kuvia.Käy katsomassa sieltä, kanslisti neuvoi.
Venla lähtee kävelemään kohti rantaa, mutta siellä ei ole ketään. Hän kiertelee vielä vähän aikaa ympäri koulunpihoja, mutta turhaan.Venla menee takaisin sisälle ja päättää käydä juttelemassa uudelle opettajalle välitunnilla.
Henriikka,Venlan paras ystävä tulee Venlaa vastaan käytävällä.
-Moi! Mikset ollu kuviksen tunneilla? Siis sä et usko miten syötävän sulonen se uus opettaja on!Henriikka kiljuu päin Venlan kasvoja.
-Joo,tota mä vähän myöhästyin.Täytyy käydä jutteleen sen maikan kanssa kohta, Venla selittää.
-Älä sit iske sitä namupalaa itelles,mä haluun sen! Henriikka heittää naama virneessä.
Venla koputtaa opettajien huoneen oveen ja kysyy Mika Lehtistä.Se on kuulemma sen "namupalan" nimi.Hän joutuu odottamaan hetken,mutta sitten tumma,pitkä,hyvävartaloinen ehkä noin kolmekymppinen komistus tulee Venlan luokse.Henriikka oli oikeassa.
-Olet varmaankin Venla Koskinen? Minä olen Mika Lehtinen. Ja hän kättelee Venlaa.
-Joo..Venla sopertaa.
-Et ollut tänään tunneilla ja mitä katsoin noita papereita,niin sinulla ei olisi saannut olla enään yhtäkään poissaoloa tai reputat koko kurssin.Niinkö? Mika kysyy ja katsoo suoraan Venlan silmiin.
-Niin,mutta kun myöhästyin vain vähän tänään, enkä enää löytänyt teitä,kun olitte lähteneet kuvaamaan jonnekin. Venla yrittää puolustella.
-noh..jos kerta asia on noin,niin voin poikkeuksellisesti antaa sinulle uuden mahdollisuuden. Monelta sinulla loppuu koulu tänään? Mika kysyy ja tuijottaa koko ajan Venlaa silmiin.
-Kolmelta.Tulenko silloin kuvaamataidon luokkaan,vai? Venla kysyy.
-Tule suoraan tuonne rantaan.Katsotaan siellä sitten mihin päin lähdetään kuvaamaan, Mika sanoo.
Seuraavat tunnit kuluvat nopeasti ja ruokatunnilla Venla kertoo Henriikalle tulevasta tukiopetuksestaan.Henriikka näyttää jotenkin katkeralta,vaikka Venlahan on vain menossa valokuvaamaan Mikan kanssa.
-Hei! Mulla ei oikeesti oo mitään taka-ajatuksia tässä!Vaikka Mika onkin todella komee niin mä en halua alkaa pelleileen vanhojen miesten kanssa! Sitä paitsi sehän on varmaan naimisissa tai kyllä sillä varmasti ainakin nainen on,Venla selventää.
-Niin..kaippa sit niin,Henriikka mumisee hiljaa.
Venla kävelee kohti rantaa.Hän näkee Mikan olevan jo siellä.Mikalla on pieni kamera mukanaan ja jokin pieni lehtiö. Mika tähyilee järvelle ja näyttää olevan ihan omissa mailmoissaan.
-Moi..Mä tulin nyt sit,Venla sanoo ja huomaa miten Mika säpsähtää.
-Ai,hei.No niin..Haluaisitko lähteä tuonne yhdelle niitylle kuvaamaan? Näimme sen paikan tänään aamulla ja ajattelin,että se olisi aika upea paikka.Käykö?Mika kyselee katse taas suunnattuna Venlan silmiin.
-Mikä ettei,Venla vastaa nopeasti.
He kulkevat ensin pientä tietä pitkin josta lähtee pienen matkan päästä polku.Polku on kapea ja Venla kävelee edellä.Hän tuntee olonsa jotenkin vaivautuneeksi,sillä hänestä tuntuu että Mika tuijottaa häntä.Mika puhelee koko ajan kaikenlaista. Hän on muuttanut kaksi viikkoa sitten Jyväskylään eikä tunne vielä oikein paikkoja.Hän asuu yksiössä aivan keskustassa koiransa kanssa. Eli hän ehkä onkin sinkku,Venla miettii,mutta on edelleen sitä mieltä että ei ala pelaamaan mitään peliä opettajansa kanssa. Hänestä se on jotenkin vastenmielistä,eikä halua edes ajatella koko asiaa enempää.
Lopulta he saapuvat niitylle.Paikka on todella kaunis,mutta Venla tuntee olonsa todella epämukavaksi. Mika katselee häntä aivan uudella tavalla,alhaalta ylös ja ylhäältä alas.Venla huomaa kuinka Mika jää tuijottamaan hänen rintojaan hetkeksi....
Nyt haluisin jotain palautetta että kannattaako enää jatkaa!?? Jos haluatte jatkan kyllä..:)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tarinahan luistaa. Jatkoa vaan. Sinänsä minusta tuosta aiheesta on kirjoitettu suhteellisen paljon, mutta jos tähän toisi jotain uutta näkökulmaa..
Ai tästä aiheesta on jo kirjotettu? no höh! No jospa yritän silti.:) Kun itse en ole pahemmin näitä novelleja lukenut täällä..
ihmeessä, hyvä alku ja olis myös hauska tietää miten se jatkuu ja lopulta miten se loppuu:)
Varsinaisesti en viitannut tämän foorumin novelleihin, vaan aiheen käsittelyyn yleisemmin. Nuoren tytön ja suunnileen parikymmentä vuotta vanhemman miekkosen (varsin usein opettajan tms.) rakkauselämän kukkaan puhkeamisesta maailmankirjallisuus tuntee lukuisia, enemmän tai vähemmän tasokkaita tarinoita. Alkaen Vladimir Nabokovin klassikosta Lolita. Eikö Ykkönen esittänyt jonkin kotimaisen tv-elokuvan, jossa oli juuri kyse teini-ikäisen tytön ja tämän miespuolisen opettajan romanssista? Ja löytyyhän noita, eikä tietenkään pelkästään fiktion puolelta.
Tarkoitan tällä sanoa vain, ettei aihe sinänsä ole uusi, en millään tavoin teilata sinua. Mutta laita jatkoa!
jatka ihmeessä...=)
Toi oli jotenki silleen tosi kivaa luettavaa..eikä ollu ees kirjotusvirheit...mitkä voi jossain tapauksessa haitata lukemista...(tai siis mä en ainakaa huomannu mitää..=)
No on täällä varmasti niitä, jotka haluu sinun jatkavan... Harjottelua kaipaat, ja sitä saat kirjoittamalla, että kirjoita vaan tyttönen niin kehityt pikku hiljaa parempaan suuntaan.
Itse en pitänyt tästä, sillä jotenkin tuntui, että joka toinen sana olisi Venla (inhoan sitä nimeä) ja tämän opettajan kuvaus ei tuntunut lainkaan realistiselta.
Tuo kieltämättä tuo mieleen sen tv:ssä näytetyn elokuvantapaisen, vai mikä nyt olikaan. Hetken ehdin katsella.
Muuten jotenkin vastenmielinen aihe. Siitäkin huolimatta, että sitäkin on usein käsitelty. Elokuvassa juttu kuivui siististi kasaan, mutta saamme nähdä, kuinka sinä asian hoidat? *hymy*