veri / tulehdus

Veri
1. Kuinka suuri on aikuisen ihmisen verimäärä?

Veritilavuus vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan, mutta on yleensä
7 – 8 % kehon painosta. 70 kg painavan henkilön veritilavuus on
siis noin 5 litraa. (58 kg 4,06 – 4,64 litraa)


2. a) Mikä on hematokriitti eli Hkr?

= verisolujen tilavuusosuus koko verestä.


Etymology:
hemat- Greek krit Es 'judge', from krinein 'to judge'
-- more at CERTAIN
1 : an instrument for determining usually by centrifugation the relative amounts of plasma
and corpuscles in blood
2 : the ratio of the volume of packed red blood cells to the volume of whole blood
as determined by a hematocrit

Hematokriittiarvo ilmaisee punasolujen tilavuusosuuden
prosentteina koko verimäärästä.

Hematokriitti määritetään sentrifugioimalla
(=keskipakokiihtyvyyteen perustuva erotuslaite)
verinäyte ohuessa putkessa.

Punasolupatsaan suhteellinen osuus koko kapillaaripatsaan
korkeudesta sentrifugoinnin jälkeen edustaa verisolujen osuutta.

Nykyään se mitataan automaattisella solulaskijalla, joka mittaa
solujen tilavuuden ja johtaa siitä hematokriittiarvon (hkr)

b) Mikä on sen normaali arvo naisilla ja miehillä?

Normaaliarvo naisilla on 42 % ja miehillä 47 %.
Arvo on usein pienentynyt anemian yhteydessä

Hematocrit
Hematocrit (Virtual Lab)
Hematocrit (LifeSpan)


3. Luettele punasolujen tehtävät.

Punasolujen tehtävät:
kuljettaa happea keuhkoista elimistön soluihin hemoglobiinin avulla
osallistua hiilidioksidin kuljetukseen päinvastaiseen suuntaan (soluista keuhkoihin)

4. a) Kuinka punasolut (=erytrosyytit, ’erythrocyte’) muodostuvat?

Uusia punasoluja muodostuu kantasolujen jakautuessa.
Syntymän jälkeen punasolutuotanto tapahtuu punaisessa luuytimessä.
Murrosiän jälkeen punasoluja muodostavaa luuydintä on lähinnä litteissä
luissa.

Ks. FLASH

b) Mitä ovat retikulosyytit?

Retikulosyytit ovat nuoria, luuytimestä vapautuneita erytrosyyttejä ja niiden määrä kuvastaa punasolumuodostuksen aktiivisuutta.

Epäkypsiä, tumattomia punasoluja.

KUVA


Retikulosyytit kypsyvät valmiiksi punasoluiksi 1 – 2 vuorokaudessa.
Sekä retikulosyytit että kypsät punasolut poistuvat luuytimestä vereen
hiussuonien endoteelisolujen välissä olevien suurten aukkojen kautta.

Veressä on normaalisti vain noin yksi retikulosyytti 100 kypsää punasolua kohti.
Kun punasolujen uudismuodostus vilkastuu, myös retikulosyyttien prosentuaalinen osuus veressä suurenee. Tätä esiintyy esim. suurehkojen verenvuotojen jälkeen.
Veren retikulosyyttipitoisuuden määritysten avulla
voidaan seurata luuytimen punasolutuotantoa.



c) Kuinka suuri on hemoglobiinin osuus kypsän punasolun massasta?

Punasolujen valkuaisaineista noin 95 % ja painosta noin 34 % on hemoglobiinia.

Hemoglobiini (HyväTerveys)

Etymology:
short for earlier hematoglobulin
1 : an iron-containing respiratory pigment of vertebrate red blood cells that consists of a globin
composed of four subunits each of which is linked to a heme molecule, that functions in oxygen
transport to the tissues after conversion to oxygenated form in the gills or lungs, and that assists
in carbon dioxide transport back to the gills or lungs after surrender of its oxygen
2 : any of numerous iron-containing respiratory pigments of invertebrates and some plants (as yeasts)

d) Kuinka elimistö säätelee punasolujen tuotantoa?

Luuytimen punasolutuotanto pyritään pitämään sellaisella tasolla,
että veren hapenkuljetuskyky vastaa elimistön hapentarvetta.

Sitä ohjaa munuaisissa muodostuva hormoni, erytropoietiini.

Jos munuaisten hapensaanti vähenee, ne lisäävät erytropoietiinin tuotantoa.
Erytropoietiini kiertää veren mukana ja kiihdyttää punasolujen esiasteiden
jakautumista luuytimessä niin, että hapenkuljetus palautuu normaaliksi.

Esim. verenvuodon jälkeen, suurissa korkeuksissa hapen osapaineen laskiessa keuhkorakkuloissa (urheilijoiden vuoristoharjoittelu)

Munuaissyöpä
Munuaisten vajaatoiminta


e) Mikä vitamiini on välttämätön punasolujen muodostumisessa?

B-vitamiini.

Punasolujen normaalituotanto edellyttää,
että ravinnosta saadaan riittävästi valkuaisaineita, rautaa, kuparia,
B2-vitamiinia, B6-vitamiiinia, B12-vitamiinia ja foolihappoa.

Foolihappoa ja B12-vitamiinia tarvitaan DNA-synteesiin
ja siis solun perimän siirtämiseen tytärsoluille solun jakautuessa.
Niiden puutos vaikuttaa kaikkien solujen jakautumiseen.
Punasolujen muodostus on erityisen altis häiriöille, koska se on niin nopeaa.



5. a) Kuvaile hemoglobiinin rakenne pääpiirteittäin.

Molekyylissä on kaksi osaa:
GLOBIINI, joka muodostuu neljästä polypeptidiketjusta:
ketjuista kaksi on aina keskenään samanlaisia
NELJÄ HEMIRYHMÄÄ, joista jokaisessa on keskellä rauta-atomi
ja kukin niistä on sitoutunut yhteen peptidiketjuun.

KUVA



b) Miten sikiön hemoglobiini poikkeaa poikkeaa aikuisen hemoglobiinista?

Sikiön hemoglobiinin (fetaalihemoglobiini)
kahdessa peptidiketjussa on hiukan erilainen aminohappokoostumus
kuin aikuisen hemoglobiinissa.

Fetal hemoglobin


c) Mikä merkitys tällä erolla on?

Sikiön hemoglobiini sitoo happea tehokkaammin kuin aikuisen hemoglobiini.

6. a) Kuinka pitkä on punasolun elinikä?

120 vuorokautta.

b) Mitä vanhoille punasoluille tapahtuu?

Kun punasolut ovat noin 120 päivän ikäisiä,
niiden solukalvo on menettänyt kimmoisuuttaan siinä määrin,
että solut vaurioituvat helposti kulkiessaan hiussuonien läpi.

Maksan, pernan ja luuytimen makrofagit ottavat sisäänsä
ja pilkkovat tuhoutuneet punasolut.



Liika bilirubiini näkyy silmistä
Vastasyntyneen keltaisuus


c) Mitä hemoglobiinille tapahtuu, kun punasolut hajoavat?

Makrofagit pilkkovat hemoglobiinimolekyylin.

Suurin osa hemoglobiinin raudasta käytetään uudelleen
punasolujen uudismuodostuksessa.

Makrofagien entsyymit muuttavat hemin useiden vaiheiden kautta
väriltään keltaiseksi myrkylliseksi, bilirubiiniksi.

Maksasolut erittävät bilirubiinin sappeen.

Suolistossa bakteerien entsyymit pilkkovat bilirubiinin muiksi väriaineiksi,
jotka antavat ulosteelle sen tyypillisen ruskean värin.

Osa imeytyy hajoamistuotteista suolistosta ja kulkeutuu maksaan,
josta sappeen, pieni osa erittyy virtsaan ja värjää sen keltaiseksi.


7. Luettele viisi valkosolutyyppiä.

Neutrofiilit granulosyytit, eosinofiilit granulosyytit, basofiilit granulosyytit, monosyytit ja lymfosyytit


8. Kuinka paljon punasoluja ja valkosoluja on veressä
tilavuusyksikköä kohti?

Punasoluja n. 5 x 10^12/litra
Valkosoluja n. 7 – 10 x 10^9/litra


9. Missä eri valkosolutyypit muodostuvat?

Punaisessa luuytimessä.

Granulosyyttejä ja monosyyttejä muodostuu ainoastaan punaisessa luuytimessä.

Imusolut eli lymfosyytit - nimensä mukaisesti ne syntyvät imukudoksessa ja osallistuvat hyvin monimutkaisin mekanismein kehon immuunipuolustuksen rakentamiseen.


10. a) Kuinka kauan granulosyytit ovat veressä?

Granulosyytit kiertävät veressä 4-8 tuntia.

b) Kuinka pitkä niiden elinikä on? 4- 5 vrk

c) Luettele ne neutrofiilien ominaisuudet,
jotka ovat erityisen tärkeitä niiden toiminnan kannalta?

Neutrofiilit granulosyytit ovat erittäin aktiivisia taistellessaan
bakteerien aiheuttamia tulehduksia vastaan.
Ne fagosytoivat elimistöön tunkeutuneita bakteereja.
Ne kuolevat kuitenkin myös itse hyvin nopeasti tässä tehtävässä.

NEUTROFIILIEN OMINAISUUDET:

Ameebamainen liikkuminen
(neutrofiilit pääsevät hiussuonien seinämien läpi,
vaikka ne ovat paljon suurempia kuin hiussuonien seinämien aukot
= diapedeesi)

Kemotaksis
(Bakteerimyrkyt ja tuhoutuneista kudoksista vapautuvat aineet
vetävät neutrofiilejä puoleensa)

Fagosytoosi
(Solujen syöminen – neutrofiilien tärkein tehtävä


11. a) Mikä on makrofagi?

makrofagi macrophagusiso
syöjäsolu, jollaisia esiintyy mm. löyhässä sidekudoksessa
(veren makrofageja nimitetään monosyyteiksi)
Kudoksessa suurennut monosyytti.

b) Miksi (tärkein syy) makrofagit pystyvät
tuhoamaan useampia bakteereja kuin neutrofiilit?

Makrofagit elävät jopa useita vuosia.
Niiden pitkä elinikä perustuu ennen kaikkea siihen, että ne poistavat sisältään fagosytoosin aikana muodostuvat tuotteet ja suojelevat näin itseään.
Neutrofiilit fagosytoivat yleensä 5 – 25 bakteeria ennen kuin ne itse tuhoutuvat.


12. Selosta bakteerien aiheuttaman tulehdusreaktion vaiheet.

Tulehdus on elimistön paikallinen reaktio infektioon tai vaurioon.
Tulehdusreaktio on hyvin samanlainen riippumatta siitä,
onko sen aiheuttanut elimistöön tunkeutunut bakteeri, mekaaninen vaurio
tai muu ärsyke. Tulehdus ja infektio eivät siis ole sama asia.

Tulehdusreaktion tarkoituksena on houkutella fagosytoivia soluja ja muita plasman aineosia infektoituneelle alueelle, jossa nämä:
TUHOAVAT tai INAKTIVOIVAT VIERAAT MIKROBIT
POISTAVAT ALUEELTA VAURIOITUNEIDEN SOLUJEN JÄÄNNÖKSET
LUOVAT EDELLYTYKSET PARANEMISELLE

1. PUOLUSTUSLINJA (1. tunti) :
Makrofagit hyökkäävät kimppuun

2. PUOLUSTUSLINJA (tunnin kuluttua) :
Neutrofiilit granulosyytit saapuvat.

3. PUOLUSTUSLINJA :
Monosyyttejä virtaa yhdessä neutrofiilien kanssa verestä tulehdusalueelle.
Monosyyttien tuotanto luuytimessä kiihtyy> tulehdusalueen makrofagimäärä lisääntyy.

Muutaman päivän tai viikon kuluttua fagosytoosista vastaavat pääasiassa makrofagit.


13. Mikä mekanismi saa aikaan makrofagien ja neutrofiilien
lisääntymisen tulehduksen aikana?

Tulehdusalueen verisuonten laajeneminen.
Alueelle pääsee näin virtaamaan enemmän verta ja sen mukana
runsaammin fagosytoivia soluja ja plasman valkuaisaineita.


14. a) Mitä tarkoittaa hemostaasi?

verenvuodon tyrehdyttäminen tai tyrehtyminen;
verenkierron pysähtyminen

b) Mikä on trombosyyttitulppa?

Verihiutaleiden muodostama tulppa.
Ne muodostavat vauriokohtaan tulpan,
joka pysäyttää verenvuodon mekaanisesti.

Kun endoteeli vaurioituu,
verihiutaleiden pinnan reseptorit sitoutuvat sen alta
paljastuviin kollageenisyihin.
Tämän jälkeen verihiutaleet alkavat turvota
ja muodostaa mustekalan lonkeroita muistuttavia valejalkoja.
Verihiutaleiden pinta muuttuu tahmeaksi ja ne tarttuvat toisiinsa.

KUVA


c) Mikä estää sen leviämisen verisuonen vaurioitumattomille alueille?

Ehjissä endoteelisoluissa on entsyymiä, joka muodostaa
arakidonihaposta prostasykliiniksi kutsuttua prostaglandiinia.

d) Mitä on seerumi?

Veriheraa.

veriseerumi serum sanguinis
verihera , seerumiveri josta puuttuvat solut,
fibrinogeeni ja eräät muut hyytymistekijät


15. Hyytymisreaktion aikana liukoinen fibrogeeni
muuttuu liukenemattomaksi fibriiniksi.

a) Mikä entsyymi katalysoi fibrinogeenin muuttumisen fibriiniksi?

trombiinientsyymi

b) Kuinka trombiini muodostuu?

Veressä on trombiinin inaktiivista esiastetta protrombiinia,
joka verisuonen vaurioituessa muuttuu trombiiniksi, jotta se
puolestaan voi muuttaa fibrinogeenin liukenemattomaksi fibriiniksi.

c) Mikä on perusero veren hyytymisen
sisäisen ja ulkoisen aktivaatiotien välillä?

d) Kuinka ulkoinen aktivaatiotie aktivoituu?

Kun verisuonen seinämän vaurioituneista soluista tai verisuonta ympäröivistä kudoksista vapautuu tiettyä kudostekijää. Mitä suurempi verisuoni- ja kudosvaurio on, sitä tehokkaammin tämä mekanismi aktivoi veren hyytymistä.

e) Kuinka sisäinen aktivaatiotie aktivoituu?

Saa alkunsa veren joutuessa kosketuksiin
vaurioituneen suonen kollageenisyiden kanssa.


16. Miksi K-vitamiini on tärkeä veren hyytymisessä?

Protrombiinin ja monien muiden hyytymistekijöiden tuotanto maksassa
vaatii K-vitamiinia. (Jos K-vitamiinipuutetta – verenvuotoalttiutta)

17. a) Mitä on kemotaksis?

Ilmiö, jossa sopivan liukoisen aineen väkevyysero
saa aikaan solun liikkeen kohti korkeampaa pitoisuutta, tai siitä poispäin.

b) Mitä on fagosytoosi?

Solujen syöminen. Toimintaa jossa solu ottaa sisäänsä endosytoosissa vieraita hiukkasia ja kudosten tai solujen jäänteitä ja hajottaa ne.

c) Mitkä solutyypit voivat toimia fagosyytteinä?

Fagosyyteistä merkittävimpiä ovat neutrofiilit ja makrofaagit.
Klassisiin fagosyyttisoluihin kuuluvat neutrofiiliset ja eosinofiiliset granulosyytit sekä makrofagit.

d) Mikä tehtävä on opsoniineilla?

Opsoniinit edistävät bakteerien ja muiden hiukkasten fagosytoosia.
Esim. streptokokkeja ympäröi paksu hiilihydraattipitoinen kapseli, tarttuu huonosti syöjäsolujen pintaan ilman opsoniinia

Opsoniinit = bakteerien pintaan kiinnittyttä kuorrutusta mikä kiihottaa fagosyyttien ruokahalua



18. a) Kuvaile komplementtijärjestelmän vaikutuksia.

komplementtijärjestelmä = paristakymmenestä toinen toistaan aktivoivasta
proteiinista koostuva normaalin veriplasman osa


Jotkut komplementtiproteiinit lisäävät hiussuonien läpäisevyyttä
stimuloimalla histamiinin vapautumista syöttösoluista,
jotkut vaikuttavat kemotaktisesti ja houkuttelevat neutrofiilejä ja makrofageja
tulehdusalueelle,
yksi komplementtiproteiini toimii opsoniinina,
viisi aktivoitunutta komplementtiproteiinia muodostaa yhdisteen,
joka tunkeutuu bakteerien solukalvoon ja tekee siihen reikiä, jolloin bakteeri hajoaa.


b) Mitkä ovat tulehduksen kliiniset merkit?

Kliinisesti todetaan klassiset tulehduksen merkit: rubor, tumor, calor, dolor ja functio laesa.
(punoitus, turvotus, kuumotus ja kipu)


c) Mikä tehtävä on interferonilla?

interferoni - eräs solujen tuottama viruksien kasvua ehkäisevä aine

KUVA

Interferonit ovat ryhmä valkuaisaineita,
joita muodostuu viruksen infektoimissa soluissa.
Ne sitoutuvat terveisiin soluihin ja estävät virustartunnan leviämisen.

19. Mitä tarkoitetaan antigeenillä?

antigeeni - aine, joka saa elimistön valmistamaan vasta-aineita
tai aiheuttaa soluvälitteisen immuniteetin


20. a) Kuinka kehittyy immuunijärjestelmän luonnollinen toleranssi?

Luonnollinen toleranssi ei määräydy geneettisesti,
vaan kehittyy lymfosyyttien kypsyessä sikiökaudella
ja ensimmäisten elinkuukausien aikana.

b) Mitä tehtäviä muistisoluilla on?

Muistisolut ja niiden jälkeläiset pystyvät käynnistämään vasta-ainetuotannon nopeasti.

21. Mikä on pääasiallinen ero ABO-järjestelmän
ja Rh-järjestelmän välillä vasta-aineiden esiintymisen osalta?

Veriryhmät ovat veren punasolujen ominaisuuksiin ja seerumin vasta-aineisiin perustuvia verityyppien ryhmittelyjä (esim. ABO-veriryhmäjärjestelmä ja reesusveriryhmäjärjestelmä).

Erot veriryhmien välillä perustuvat sellaiseen ominaisuuteen, joka voi aiheuttaa vasta-aineenmuodostuksen niissä yksilöissä, joilta tämä ominaisuus puuttuu.

Veriryhmävasta-aineet ovat seerumin valkuaisaineita.
Ne aiheuttavat sellaisten punasolujen yhteen liimautumista,
joissa on niitä vastaava veriryhmäominaisuus (antigeeni).
Tällä on merkitystä mm. verensiirrossa.

ABO-järjestelmässä erotetaan neljä veriryhmää.
Antigeeneja on kaksi: A-punasolujen pinnassa on A-antigeenia,
B-punasolujen pinnassa B-antigeenia, AB-punasolujen pinnassa molempia
ja O-punasolujen pinnassa ei ole kumpaakaan.

Yksilön seerumissa on luonnostaan vasta-aineita niitä antigeeneja vastaan,
joita hänen omissa punasoluissaan ei ole.

Suomalaisista kuuluu
A-ryhmään 44 %,
B-ryhmään 17 %,
AB-ryhmään 8 %
ja O-ryhmään 31 %.

Esim. A-ryhmän henkilölle ei verensiirrossa saa antaa B-verta eikä päinvastoin.
AB-veressä ei ole vasta-aineita, joten AB-henkilölle voidaan antaa mitä verta hyvänsä.

O-verta voidaan antaa kenelle hyvänsä, koska siinä ei ole antigeeneja.

Toinen tärkeä ryhmittely on reesusveriryhmäjärjestelmä
eli Rh-veriryhmäjärjestelmä.
Suomalaisista 88 % on Rh-positiivisia ja 12 % Rh-negatiivisia.

Toisin kuin ABO-järjestelmässä,
RH-negatiivisilla ihmisillä ei ole luonnollisia vasta-aineita D-antigeenia vastaan


http://marjoteitto.blogspot.com/2005/05/veri.html