uudesta

http://www.mmm.fi/attachments/5guynGgYN/5hRlj4f9D/Files/CurrentFile/Esitys_Manner-Suomen_maaseudun_kehittamisohjelmaksi_3.8.2006.pdf
ympäristöohjelmaa koskevat osiot ovat sivuilla 87 - 128.

En ole kyllä lukenut!

MTK_N edustajan kommentit:

Ohjelmaan tulee kansallista lisärahaa 50 milj. euroa. Sen lisäksi ohjelmaan käytetään ensivuonna noin 30 milj. euroa tältä vuodelta säästyneitä ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen rahoja. Näillä pyritään paikkamaan ohjelman noin 100 milj. euron rahoitusvajetta. Ohjelman rahoitusraamin pienentäminen vähentää jatkossa erityisesti maaseudun kehittämiseen liittyvää rahoitusta nykytasosta. Ohjelmakauden EU:n n. 100 milj. rahoitusvajetta katetaan käytännössä puolet maaseuturahoituksen sisältä ei kansallisella lisärahalla !

Ympäristötukeen lisätoimenpidevaihtoehtoja tulee lisää ja niitä voi valita C -tukialueella enintään kaksi, moni kotieläintila ei vaan voi näillä ehdoilla valita yhtään lisätoimenpidettä. A-B alueella lisätoimenpiteitä on valittavana neljä
Ympäristötukeen ja luonnonhaittakorvaukseen voi liittää vain vuonna 2005 tukikelpoiset alat. Jonotuslistalla olevat ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen ulkopuolella olevat pellot voidaan ottaa ohjelmaan mukaan vain määrärahatilanteen niin salliessa. Rahoitusraami on tehty niin tiukaksi, että jos ohjelmiin sitoudutaan nykylaajuudessa ei jonotuslistalla olevia peltoja saada mukaan ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen piirin vielä seuraavaan viiteen vuoteen. Huomattavaa on, että jo viime vuonna säästyneillä rahoilla olisi voitu jonotuslistaa ryhtyä purkamaan. Ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen ulkopuolella olevat pellot menettävät vuodessa tukea kotieläintilalla keskim. 430 €/ ha ja kasvinviljelytilalla 330 €/ha. Tuotantoantaan kehittävillä tiloilla peltoala on pystytty kasvattamaan monesti vain raivauksen ja viljelemättömien peltojen takaisin viljelyyn otolla. Näiden tilojen tukimenetykset nousevat vuositasolla huomattaviksi ja jos asiaa ei ratkaista nopeasti on tukikelvottomista pelloista tulossa merkittävä asia tilojen elinkelpoisuudelle. Esim. vuodesta 2004 10ha lutu-peltoa viljelyyn ottaneelta kotieläintilalta on jäänyt tähän mennessä tukien maksun ulkopuolelle kolmelta vuodelta yhteensä lähes 13 000 €. Tämä ei voi olla näkymättä näiden tilojen tuloksessa. Pellot on kuitenkin viljeltävä tukiehtojen mukaisesti ja lisäpellot ovat monella tilalla tarpeen rehuntuotannon, lannanlevityksen ja investointitukiehtojen takia. Peltoja vuokratessaan vuonna 2004 viljelijä ei voinut tietää, että pellot eivät tulekkaan tukien piriin. Sama pinaa jatkuu uudessa esityksessä. Monesti lutu- vuokraukset on tehty 10- vuoden mittaiseksi ja sopimuksen purkaminen voi tulla erittäin kalliiksi. On myös huomattava , että jos nämä pellot jäävät pois viljelystä maan omistaja menettää peltojen tukikelpoisuuden ja pellon arvo romahtaa. Peltoa raivainneiden tilojen raivauksen ja salaojituksen aiheuttamien pääomakustannusten maksu keskim. 5000-7000€ €/ha edellyttää myös pelloilta täysien tukien saamista, jotta investointi voidaan maksaa. Nyt on uhkana, että peltoa raivanneille tiloille raivioista tuleekin todella kallis taloudellinen taakka pitäksi aikaa, jos tukikelpoisuus asiaa ei ratkaista.

Ympäristöohjelma lisää kotieläintilojen lannanlevitysalojen tarvetta, sillä fosforista luetaan käyttökelpoiseksi jatkossa 85 % nykyisen 75 % sijaan. Kotieläintilojen on vaikea löytää kannattavaa lisätoimenpidettä uudesta ohjelmasta, mikä johtaa käytännössä kotieläintilojen ympäristötuentason laskuun nykyisestä ja kustannusten nousuun lannanlevitysalojen kasvamisen johdosta. Lannanlevitysalan kasvu on muutosten johdosta 13 % . Ympäristötuen kannustin osa häviää uudessa esityksessä kotieläintiloilta olemattomiin. Osalla tiloista syntyy tilanne, että ympäristötukiohjelmaan ei enää ole taloudellisia mahdollisuuksia sitoutua. Valitettavaa ohjelman valmistelussa on ollut, että viljeljöiden esityksiä ei ole juurikaan huomioitu ohjelmassa.

Pääosa maatilojen investointituista toteutetaan kansallisin varoin ja ne eivät ole suoraan tässä EU- ohjelmassa. Makeran rahan riittävyys on investointirahoituksessa tärkeää.

Joku MMM:n powerpoint-esitys on kanssa olemassa, muttei taida löytyä netistä.

Maaseudun Tulevaisuus lehdessä 25.8 aiheesta kirjoitus.