Vaaditaanko arkkitehdinopintojen aloittamiseen pitkän matematiikan suorittamista lukiossa vielä nykyäänkin? Vai riittaakö, että ottaa esim. lyhyen matematiikan ja esim. syvrntäviä tai suorittaa pitkän matematiikan oppimäärään niin että lukee lukiossa lyhyttä ja suorittaa ne pitkän matematiikan kurssit vaikka aikuislukiossa?
Kuulostaa jotenkin oudolta, sillä käsittääksenihän arkkitehdit eivät nykyään juuri laske, ja luulisi, että esimerkiksi rakennusalan tutkinnon suorittaneella olisi vähintään yhtä loistavat edellytykset ruveta arkkitehdiksi kuin lukion käyneellä?
Kiitos vastauksista :)
Kuulostaa jotenkin oudolta, sillä käsittääksenihän arkkitehdit eivät nykyään juuri laske, ja luulisi, että esimerkiksi rakennusalan tutkinnon suorittaneella olisi vähintään yhtä loistavat edellytykset ruveta arkkitehdiksi kuin lukion käyneellä?
Kiitos vastauksista :)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Pitkän matematiikan suorittamista ei vaadita. Pääsykokeissa tulee kuitenkin osata pitkää matikkaa (lyhyen matikan tiedoilla voi siis mennä pääsykokeeseen... mutta kokeen läpäisy onkin eri juttu). Käytännössä sitä ei kuitenkaan tarvita opinnoissa. Se vaan on sellainen kynnys, joka täytyy ylittää pääsykokeissa.
Kiitos tosiaan hirveän paljon, selvensi hirveästi näitä juttuja :)
Tosi outoa, että peruskoulussa ei mainita tuollaisia juttuja, kun kysytään, että onko tuosta pitkästä matikasta jotain konkreettista hyötyä, vai saako siitä vaan vähän paremman yleissivistyksen ja lähtöpisteitä yliopistoon haettaessa.
Ehkäpä nyt sitten jään miettimään sitä aikuislukiota, saanko muuten kysyä että opiskeletko itse arkkitehdiksi vai...? :)
Ei vaadita enkä tiedä onko koskaan vaadittukaan.
Vastauksia näinkin yksinkertaisiin kysymyksiin ei ylipäätään kannata kysellä foorumeilta, vaan kaivaa tieto itse esiin esim. asianomaisten tahojen internet-sivuilta. Tässä tapauksessa oikea osoite on www.dia.fi
Jos haluat tietää jotakin arkkitehtiopinnoista, mitä et virallisista oppaista löydä, voin kyllä kertoa oman näkökulmani asioista.
Keskustelua arkkitehtiopintoihin pyrkimisestä löydät osoitteesta http://www.yle.fi/opinportti/keskustelu/ valitsemalla pääsykoepalstalta arkkitehtuuri-keskustelun.
PS. Sillä matikan osaamisella ei ole hitonkaan väliä. Vanhoja koetehtäviä laskemalla huomaat sen kyllä...
Siis tämän tiedon että pitkää matikkaa tarvitsee sain Opoltani, ja luettuani muutamia pääsykokeisiin valmentautumista tarjoavia sivuja sain sen käsityksen, että näin on. Ja siis Oponi mukaan näin oli vielä ainakin muutama vuosi sitten.
Opiskelet siis itse arkkitehdiksi? Olisi kyllä tosi mukava, jos voisit kertoa että tarjoavatko opinnot oikeasti mahdollisuuden ilmaista itseään, vai vaaditaanko nykyään sitä hiton Aalto-linjaa?
Missä muuten opiskelet? Espoossa? Oulussa? Tampereella? (Voiko muualla Suomessa opiskella arkkitehdiksi?)
Ja kiitos paljon vastauksesta ja noista linkeistä :)
On totta, että valintakokeiden matematiikan koe sisältää tehtäviä, joiden ratkaisemiseksi pitkää matematiikkaa vastaavat taidot ovat tarpeen. Toisaalta kokeesta pääsee aivan hävyttömän pienillä pisteillä läpi (suurin osa hakijoista kun ei matikasta taida paljoa perustaa). Mitään haittaa matemaattisesta osaamisesta nyt ei ainakaan ole, joten innolla vaan pitkää matikkaa opiskelemaan. Se pitää tarvittaessa muitakin ovia avoinna - puhumattakaan sen ajattelua laajentavasta puolesta.
Otaniemessä opiskelen ja veikkaisin arkkitehtiopintojen kaikissa kolmessa mahdollisessa yliopistossa olevan varsin samanlaisia; itseään voi ilmaista, mutta Aalto-linjaa kyllä vaalitaan muttei ehkä sentään vaadita. On tämän kuuluisan keskinkertaisen huonekalusuunnittelijan kädenjälki kuitenkin varsin vahva kotimaisessa arkkitehtuurikäsityksessä.
Itsensä ilmaisemisesta vielä sen verran, että arkkitehtuuri ei ole alan harrastajien villeimpiä visioita lukuun ottamatta mikään vapaa taidesuunta, joten luovuuden käytössä on aina iso joukko ympäröiviä rajoitteita. Näistä päällimmäisenä aina ja ikuisesti raha - etenkin maassa, jossa kiinteistönvälittäjä tienaa talosta enemmän kuin sen suunnittelija.
sitä pitkää matikkaa, mutta yläasteella lapsellisesti kuvittelin, että en ikinä suuntautuisi sellaiselle alalle, missä matikkaa kauheasti tarvitsisi, enkä aineeseen kauheasti panostanut. Tai no niin no olen saanut sen kuvan, että arkkitehdit eivät nykyään enää kauheasti laske, mutta jostain syystä pitkää matikkaa olisi hyvä osata silti pääsykokeissa.
Enivei, nykyään matematiikan taitoni ovat sitä luokkaa, että niillä ei kauheasti pitkää matikkaa lueta. Harmittaa kauheasti, koska minulla on muuten oikeasti ihan hyvä todistus, mutta matikka on ainut heikko kohtani.
Täytyy kyllä sanoa, että olen ehkä rahvaanomainen, mutta en ymmärrä, miksi Aalto on niin arvostettu arkkitehti. Ovat ne Aallon joskus 20-luvulla suunnittelemat talot vielä melkein siedettävän näköisiä, mutta muuten ukon rakennuksistahan puuttuvat molemmat rakennuksen keskeisimmistä asioista: kauneus ja käytännöllisyys. Katsokaa vaikka Finladia-taloa, talo on hiton ruma, eikä akustiikkakaan ole kuulema kovin kehuttava. Ja silti sitä tunnutaan pidettävän yhtenä Aallon hienoimmista luomuksista. Ei mahdu minun päähäni, miksi rötisköä vielä pidetään niinkin keskeisellä paikalla kuin Töölönlahden ranta (huh, sainpa purkaa agressioni.
Joo sen kuvan minäkin olen saanut, että Suomessa ei kauheasti rakentamiseen panosteta. Harmittaa kuitenkin, että taloissa ei aina viitsitä edes elementtisaumoja peittää tai käyttää taloissa yhtään värejä. Vantaan Kartanonkoski on hieno poikkeus, ja senkin suunnittelemiseen tarvittiin ruotsalaisia arkkitehteja. Ikävä sanoa, mutta taas saataisiin ottaa naapurimaasta mallia -niin matalan kuin korkeankin arkkitehtuurin suhteen.
"Näistä päällimmäisenä aina ja ikuisesti raha - etenkin maassa, jossa kiinteistönvälittäjä tienaa talosta enemmän kuin sen suunnittelija."
Niinpä. Vaikka toisaalta itse suunnittelisin taloja vaikka työttömyyspäivärahalla, jos vain siihen rakentamisen laatuun viitsittäisiin panostaa :)
Täytyy nyt tosiaan vielä miettiä tätä matikkaa. Onneksi koulussa on tosi mukava ja auttavainen (Joka tosin on varmaan jo ihan väsynyt muhun :D) opo.
"Niinpä. Vaikka toisaalta itse suunnittelisin taloja vaikka työttömyyspäivärahalla, jos vain siihen rakentamisen laatuun viitsittäisiin panostaa :) "
Ei se näin mene.
Suunnittelijan täytyy haluta hyvää laatu ja vaatia sitä. Suunnittelijan tärkein ominaisuus ei ole päätähuimaavien visioitten pyörittely. Eräs kuuluisa arkkitehti on sanonut, että hyvä arkkitehti on sellainen, joka jaksaa viedä (ja saa vietyä) suunnitelman kaiken pyöristävän rakentamisen koneiston lävitse niin, että suunnitelmasta on jotakin jäljellä.
Ja mitä persaukisempi suunnittelija sen vähemmän sillä on resursseja viedä suunnitelmansa sisältöä eteenpäin -> epäonnistuu takuuvarmasti.
Enkä viitsi väittää, että paljon rakentamisen eri vaiheista tietäisin, kun en kerran oiekastaan juurikaan tiedä, mutta minusta on kyllä aika surullista, jos arkkitehdin rahallisella tilanteella on jotain tekemistä sen kanssa, kuinka laadukkaasti suunnittelijan suunnitelma toteutuu.
"Suunnittelijan täytyy haluta hyvää laatu ja vaatia sitä."
Tätä juuri haen takaa. Sen vain pitäisi olla itsestäänselvyys, että kun talo rakennetaan, se rakennetaan niin hyvin, että se kestää pienin korjauksin siinä paikallaan ainakin seuraavat 300 vuotta, ja että rakennusta ei aleta kaikenmaailman kustannussyistä muuttelemaan arkkitehdin suunnitelmista poikkeavaksi.
Tottakai tietty välillä on tehtävä putkiremontteja ja kaikenmaailman julkisivuremontteja, mutta minua oikeasti ihmetyttää suuresti, miten esimerkiksi A-lehtien pääkonttorista puhuttaessa (josta tuli käsittääkseni loppujen lopuksi hyvinkin erilainen kuin arkkitehtien alkuperäisissä suunnitelmissa) sanottiin että se on siinä seuraavat 100 vuotta, aivan kuin se 100 vuotta olisi jotenkin pitkä aika.
Joo, nykymaailmassa taitaa olla lapsellista haaveilla tuollaisesta, mutta kai sitä unelmoida saa...:)
"on surullista jos arkkitehdin rahallisella tilanteella on jotakin tekemistä sen kanssa, kuinka laadukkaasti suunnitelma toteutuu"?
Arkkitehdit ovat töissä yrityksissä. Yritykset tekevät projekteja ja niissä asioita pitää ajaa eteenpäin. Yrityksillä joko on rahaa tai ei ole rahaa. Rahalla saa ostettua esimerkiksi erikoisasintuntijan työtä projektiin avuksi.
Miten sinä aikoisit saada suunnitelmasi läpi persaukisena työttömyysrahalla piirustelijana, jos suunitelmasi perusteluiksi ja tilaajaan vakuuttamiseksi tarvittaisiin erilaisia tietokoneanimaatioita, isokokoinen malli, kalliita valokuvatulosteita jne. jne?
Tekisit ne tyhjistä wc-paperirullista vai?
(Eikö meillä ole tosiaankaan parempaa tekemistä kuin istua tuijottamassa näyttöpäätettä? ;))
Totta kai tajuan sen, että arkkitehdit ovat töissä yrityksissä, ja on tärkeää, että yrityksellä on "fyffee", mutta viittasin tässä lähinnä omaan palkkaani. On surullista huomata, että jotkut ihmiset opiskelevat itsensä arkkitehdeiksi lähinnä rahan takia (vaikka arkkitehdin palkka onkin käsittääkseni laskenut melko paljon?) ja siksi, että kyseessä on suhteellisen arvostettu ammatti, joka kuulostaa "ihan kivalta", vaikka eivät suoraan sanottuna välitä juuri *askan vertaa siitä, miltä ympäristö jossa elämme näyttää. Mielestäni kuitenkin arkkitehdin ammatti on sellainen, mitä ei tehdä rahan takia, vaan siihen pitäisi oikeasti ryhtyä tosi suurella sydämellä ja haluta tosissaan vaikuttaa siihen, minkälaista tönöä tänne nousee. Vaikka nykyajan toiminta kyllä näyttää olevan sitä, että arkkitehdille enemmänkin kerrotaan, että suunnittele tällanen rakennus ja se saa maksaa korkeintaan tämän verran. Taitaa jäädä se innovatiivinen luominen vähän vähemmälle?
"On surullista huomata, että jotkut ihmiset opiskelevat itsensä arkkitehdeiksi lähinnä rahan takia (vaikka arkkitehdin palkka onkin käsittääkseni laskenut melko paljon?) ja siksi, että kyseessä on suhteellisen arvostettu ammatti, joka kuulostaa "ihan kivalta", vaikka eivät suoraan sanottuna välitä juuri *askan vertaa siitä, miltä ympäristö jossa elämme näyttää."
Haluaisinpa tavata yhdenkin tällaisen.
Arkkitehdiksi ei kukaan tervejärkinen ala rahan takia.
"Mielestäni kuitenkin arkkitehdin ammatti on sellainen, mitä ei tehdä rahan takia, vaan siihen pitäisi oikeasti ryhtyä tosi suurella sydämellä ja haluta tosissaan vaikuttaa siihen, minkälaista tönöä tänne nousee."
Jos kuvittelet, että myymällä ammattitaitosi vitosella pääset tosissaan vaikuttamaan siihen millaisia tönöjä tänne nousee olet väärässä. Viitosella ostettu ammattitaito on ostajalle viitosen arvoista - sen voi heittää roskikseen ja ostaa uuden joltakin muulta viitosella. Viidenkymmentuhannen ammattaitaito onkin jo eri juttu. Sitä ei niin vain roskiin raski heittääkään.
"Vaikka nykyajan toiminta kyllä näyttää olevan sitä, että arkkitehdille enemmänkin kerrotaan, että suunnittele tällanen rakennus ja se saa maksaa korkeintaan tämän verran. Taitaa jäädä se innovatiivinen luominen vähän vähemmälle?"
Arkkitehdin rooli on kaventunut - juuri sellaisten tyyppien kuin sinä vuoksi. Ei ole haluttu olla asiantuntijoita ja huolehtia teknisistä, taloudellisista ja rakentamisen prosessiin kuuluvista asioista - on vain haluttu taiteilla -suurella sydämellä. Arkktiehtisuunnittelussa innovatiivista luomista on vähän. Suuri osa on - kuten aikaisemmin kirjoitin - sitä, että yrittää saada suunnitelman sisällön säilymään.
"Eikö meillä ole tosiaankaan parempaa tekemistä kuin istua tuijottamassa näyttöpäätettä? ;)" Sinäpä sen sanoit. Lisäksi: tee palvelus arkkitehdeille ja lähde opiskelemaan jotakin muuta ammattia.