Tänään kävit
ja veit vaatteitasi.
Onneksi niitä jäi.
Voin vielä toivoa.
Ehkä haet loputkin.
Ainakin näen sinut.
Sinun näkemisesi
ei silti parantanut,
sairaus jatkuu.
Pala rinnassani
ei tahdo sulaa
vaikka se palaa.
ja veit vaatteitasi.
Onneksi niitä jäi.
Voin vielä toivoa.
Ehkä haet loputkin.
Ainakin näen sinut.
Sinun näkemisesi
ei silti parantanut,
sairaus jatkuu.
Pala rinnassani
ei tahdo sulaa
vaikka se palaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Poislähtö
Käynti luonasi,
tavaroiden haku -
ei ollut niin helppoa
kuin ehkä luulet.
Käänsin selkäni rakkaudelles,
löin maahan kaiken
mitä olit antanut -
väheksyin.
Koskee
vaikken näytä.
Itken
vaikket näe kyyneleitä.
Anna anteeksi kylmyyteni,
pois käännetty katseeni,
aiheuttamani haavat.
Olet enemmän arvoinen,
olet aito,
en vain ymmärtänyt.
Pala rintasi alla
sulaa,
hiljaisella liekillä
niin kauan kuin käyn,
niin kauan
kuin annan toivoa.
Lekart, todella haikeaa ja satuttavaa tekstiä,
voin kuvitella sisäisen tuskasi, uskoisin.
Luulen myös, että vastausrunossani - tuntematta
ao henkilöä, on silti osa totuutta, jota et
varmaan koskaan kuule, jos olen ymmärtänyt oikein.
Näet hämmästyttävän tarkasti, toisenkin puolesta!