tiili- vai vuolukivitakka

Ei ole kahta sanaa silloin kun verrataan tiiltä ja vuolukiveä takassa. Tiili on ominaisuuksiltaan ylivoimainen takassa. Varaavat ominaisuudet ovat eriluokkaa vuolukiven kanssa.
Tiilestä voit tehdä omanmaun mukaisen takan, mutta ota ammatti muurari tekemään se.

Kokemuksia on molemmista.

t:Jamo

Jamo kirjoitti:

Ei ole kahta sanaa silloin kun verrataan tiiltä ja vuolukiveä takassa. Tiili on ominaisuuksiltaan ylivoimainen takassa. Varaavat ominaisuudet ovat eriluokkaa vuolukiven kanssa.
Tiilestä voit tehdä omanmaun mukaisen takan, mutta ota ammatti muurari tekemään se.

Kokemuksia on molemmista.

t:Jamo

Lue lisää

Ja jos haluaa vuolukivisen pinnan, kun tykkää niin hautakivestä olohuoneessa, niin sekin onnnistuu. Tiilitakka vain pinnoitetaan vuolukivilaatoilla. Näin saa ihan vuolukiven näköisen takan, jossa on lisäksi tiilitakan hyvät puolet.

kotitarvekäristäjä kirjoitti:

Ja jos haluaa vuolukivisen pinnan, kun tykkää niin hautakivestä olohuoneessa, niin sekin onnnistuu. Tiilitakka vain pinnoitetaan vuolukivilaatoilla. Näin saa ihan vuolukiven näköisen takan, jossa on lisäksi tiilitakan hyvät puolet.

Lue lisää

rahaa niin sinäkin saat aidon vuolukivitakan, eikä tartte tollasta halpaa kopiota viritellä.
Ne on noi tiilen ylivoimaset ominaisuudet se halvempi hinta ja muuten kaikki puhuukin sitten vuolukiven puolesta.

Siis Keramansaven kaakeliuuni. Onpa hyvä, kun ei tarvitse pelätä, että pienimmät polttaa sormensa kylkeen. Toki luukku kuumuu, mutta niinpä se on kaikissa:o)
Antaa tasaisen miellyttävän lämmön:oD

kaakelista kirjoitti:

Siis Keramansaven kaakeliuuni. Onpa hyvä, kun ei tarvitse pelätä, että pienimmät polttaa sormensa kylkeen. Toki luukku kuumuu, mutta niinpä se on kaikissa:o)
Antaa tasaisen miellyttävän lämmön:oD

Lue lisää

vinkistä!;)

lapsiperhe kirjoitti:

vinkistä!;)

Olen myös ehdottomasti tiilen kannalla.

Kaikkea ei kannata uskoa mitä täällä "asiantuntijat" kirjoittaa. Jos puhutaan tiilestä tai vuolukivestä, niin varauskyky on massaan nähden lähes sama. Tiili on hieman kevyempää kuin kivi, jolloin saman kokoinen takka vuolukivisenä hieman pienempi. Vuolukivi lämpenee nopeammin kuin tiili ja jäähtyy myös nopeammin kuin tiili, koska vuolukiven lämmönjohtavuus on suurempi. Samoin pintalämpötila vuolukivellä suurempi kuin tiilellä.
Jos takka hankitaan tasalämpöiseen taloon, niin tiilitakka toimii lisälämmönlähteenä paremmin luovuttaen lämmön huonetilaan pitkään ja tasaisesti.

Pauli 67 kirjoitti:

Kaikkea ei kannata uskoa mitä täällä "asiantuntijat" kirjoittaa. Jos puhutaan tiilestä tai vuolukivestä, niin varauskyky on massaan nähden lähes sama. Tiili on hieman kevyempää kuin kivi, jolloin saman kokoinen takka vuolukivisenä hieman pienempi. Vuolukivi lämpenee nopeammin kuin tiili ja jäähtyy myös nopeammin kuin tiili, koska vuolukiven lämmönjohtavuus on suurempi. Samoin pintalämpötila vuolukivellä suurempi kuin tiilellä.
Jos takka hankitaan tasalämpöiseen taloon, niin tiilitakka toimii lisälämmönlähteenä paremmin luovuttaen lämmön huonetilaan pitkään ja tasaisesti.

Lue lisää

Joo kaikkia asiantuntijoita ei tosiaan kannata uskoa!

Varauskyky on lähes sama (vuolukivi 8,5 kj/kgK ja tiili noin 8 kj/kgK).

Aivan oikein edellinen kirjoittaa, että massa se ratkaisee!

Mutta tiili on "tosiaan" hieman kevyempää!!!!! Nimittäin (täys)tiili painaa 1860 kg/m3 ja vuolukivi 2990 kg/m3.
Eli miettikääpä mikä ero! Ja minkälaisen (kuinka suuren) kukakin haluaa olohuoneeseen!

Kun poltetaan 10 kg puita takassa, vapautuu lähes sama määrä lämpöenergiaa takan rakennusmateriaalista riippumatta, mutta eri asia on miten sitä pystytään varaamaan --> massa tärkein tekijä!
Ja jos samaan massaan halutaan päästä (vuolukiven/tiili), tulee tiilestä tehdä huomattavasti isompi!

haluat kirjoitti:

Joo kaikkia asiantuntijoita ei tosiaan kannata uskoa!

Varauskyky on lähes sama (vuolukivi 8,5 kj/kgK ja tiili noin 8 kj/kgK).

Aivan oikein edellinen kirjoittaa, että massa se ratkaisee!

Mutta tiili on "tosiaan" hieman kevyempää!!!!! Nimittäin (täys)tiili painaa 1860 kg/m3 ja vuolukivi 2990 kg/m3.
Eli miettikääpä mikä ero! Ja minkälaisen (kuinka suuren) kukakin haluaa olohuoneeseen!

Kun poltetaan 10 kg puita takassa, vapautuu lähes sama määrä lämpöenergiaa takan rakennusmateriaalista riippumatta, mutta eri asia on miten sitä pystytään varaamaan --> massa tärkein tekijä!
Ja jos samaan massaan halutaan päästä (vuolukiven/tiili), tulee tiilestä tehdä huomattavasti isompi!

Lue lisää

Eli jos päädyn tiilitakkaan, johon olemme ihastuneet pelkän ulkonäön vuoksi, niin minkä kokoinen sen pitää olla, että lämmittää 120 neliöistä taloa ähkön ohella? Riittääkö 1800kg vai meneekö polttopuihin jo tuo sähkönhinta?

messi kirjoitti:

Eli jos päädyn tiilitakkaan, johon olemme ihastuneet pelkän ulkonäön vuoksi, niin minkä kokoinen sen pitää olla, että lämmittää 120 neliöistä taloa ähkön ohella? Riittääkö 1800kg vai meneekö polttopuihin jo tuo sähkönhinta?

Lue lisää

Tuollainen 1800kg on jo kelpo massa. Minä suosisin vieläkin painavampaa. Itselläni on n.3,5t painoinen takka. Siinä riittää varaavuutta jo pitkäksi aikaa.

Oleelisinta on sydämen paino sillä siihen lämpö varautuu. Sydämeen voi varata parisataa astetta lämpöä kun kuori taas ei lämpene kuin parikymmentä astetta. On selvää että 200 astetta lämmennyt 1000kg köntti(sydän) sisältää huomattavasti enemmän lämpöä kuin 2000kg köntti(kuori) joka on lämmennyt 20 astetta. Mieluiten siis niin että sydän olisi painavampi ja kuoren massalla ei niin väliä.

Polttopuut ovat ostettunakin halvempia kuin sähkö. Takantyypistä riippumatta(poislukien avotakat) saa puista lähes saman lämpömäärän. Ainoa ero syntyy siitä kuinka tulisja luovuttaa lämpöään.

Jos tulisija on kevyt (esim.500kg) ei siinä voi polttaa kovin paljon kerrallaan muuten tulee kuuma. Kun tuli sitten sammuu niin loppuu lämmön tuotto lähes välittömästi. Jos tällaisella tulisijalla aikoo taloaan merkittävästi lämmittää pitää jakaa perheelle kipinävuorot jotta on joku laittamassa tulet parin kolmen tunnin välein(yölläkin) pesään.

Hieman painavammassa takassa(yli 1000kg) voi polttaa jo hieman enemmän ilman että huone kuumenee. Tällöin takka varaa lämmön massaansa. Kun tuli on sammunut niin lämpöä tulee kohtuullisesti vielä 8-12 tuntia. Minulla oli edellisessä asunnossa tällainen takka. Sillä voi tuottaa melko suuren osan lämmöstä mutta pakkasilla piti tulta laitella aamuin illoin.

Kun Lämmitetään painavaa tulisijaa(yli 2500kg) ei huoneen lämpötila juurikaan nouse polton aikana vaan lämpöä alkaa tulla vasta parin tunnin kuluttua ja lämmitys jatkuu tasaisena vielä vuorokauden(sen jälkeen alkaa teho laskea). Tällaisessa tulisijassa voi poltella suuren määrän puita kerrallaan ja kerran päivässä tai kahdessa riittää. On siis käytössä vaivattomampi.

Katso tuosta sivulta 13 niin se hieman selventää asiaa:
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/92e4618677c78947b116b77870e71583/COMBI tulokset 23.12.2002.pdf#search="combi tulokset tulisija"

kotitarvekäristäjä kirjoitti:

Tuollainen 1800kg on jo kelpo massa. Minä suosisin vieläkin painavampaa. Itselläni on n.3,5t painoinen takka. Siinä riittää varaavuutta jo pitkäksi aikaa.

Oleelisinta on sydämen paino sillä siihen lämpö varautuu. Sydämeen voi varata parisataa astetta lämpöä kun kuori taas ei lämpene kuin parikymmentä astetta. On selvää että 200 astetta lämmennyt 1000kg köntti(sydän) sisältää huomattavasti enemmän lämpöä kuin 2000kg köntti(kuori) joka on lämmennyt 20 astetta. Mieluiten siis niin että sydän olisi painavampi ja kuoren massalla ei niin väliä.

Polttopuut ovat ostettunakin halvempia kuin sähkö. Takantyypistä riippumatta(poislukien avotakat) saa puista lähes saman lämpömäärän. Ainoa ero syntyy siitä kuinka tulisja luovuttaa lämpöään.

Jos tulisija on kevyt (esim.500kg) ei siinä voi polttaa kovin paljon kerrallaan muuten tulee kuuma. Kun tuli sitten sammuu niin loppuu lämmön tuotto lähes välittömästi. Jos tällaisella tulisijalla aikoo taloaan merkittävästi lämmittää pitää jakaa perheelle kipinävuorot jotta on joku laittamassa tulet parin kolmen tunnin välein(yölläkin) pesään.

Hieman painavammassa takassa(yli 1000kg) voi polttaa jo hieman enemmän ilman että huone kuumenee. Tällöin takka varaa lämmön massaansa. Kun tuli on sammunut niin lämpöä tulee kohtuullisesti vielä 8-12 tuntia. Minulla oli edellisessä asunnossa tällainen takka. Sillä voi tuottaa melko suuren osan lämmöstä mutta pakkasilla piti tulta laitella aamuin illoin.

Kun Lämmitetään painavaa tulisijaa(yli 2500kg) ei huoneen lämpötila juurikaan nouse polton aikana vaan lämpöä alkaa tulla vasta parin tunnin kuluttua ja lämmitys jatkuu tasaisena vielä vuorokauden(sen jälkeen alkaa teho laskea). Tällaisessa tulisijassa voi poltella suuren määrän puita kerrallaan ja kerran päivässä tai kahdessa riittää. On siis käytössä vaivattomampi.

Katso tuosta sivulta 13 niin se hieman selventää asiaa:
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/92e4618677c78947b116b77870e71583/COMBI tulokset 23.12.2002.pdf#search="combi tulokset tulisija"

Lue lisää

Tottahan tämä on. Varaavuutta takkaan ei saada muulla kuin massalla. Massiivinen takka on taas vapaa-ajan asunnoissa huono vaihtoehto, jos kämppä on kylmillään ja tarvitaan nopeasti lämpöä.
Vuolukivi kaverille tiedoksi että tiiliäkin on monen painoisia.

kotitarvekäristäjä kirjoitti:

Tuollainen 1800kg on jo kelpo massa. Minä suosisin vieläkin painavampaa. Itselläni on n.3,5t painoinen takka. Siinä riittää varaavuutta jo pitkäksi aikaa.

Oleelisinta on sydämen paino sillä siihen lämpö varautuu. Sydämeen voi varata parisataa astetta lämpöä kun kuori taas ei lämpene kuin parikymmentä astetta. On selvää että 200 astetta lämmennyt 1000kg köntti(sydän) sisältää huomattavasti enemmän lämpöä kuin 2000kg köntti(kuori) joka on lämmennyt 20 astetta. Mieluiten siis niin että sydän olisi painavampi ja kuoren massalla ei niin väliä.

Polttopuut ovat ostettunakin halvempia kuin sähkö. Takantyypistä riippumatta(poislukien avotakat) saa puista lähes saman lämpömäärän. Ainoa ero syntyy siitä kuinka tulisja luovuttaa lämpöään.

Jos tulisija on kevyt (esim.500kg) ei siinä voi polttaa kovin paljon kerrallaan muuten tulee kuuma. Kun tuli sitten sammuu niin loppuu lämmön tuotto lähes välittömästi. Jos tällaisella tulisijalla aikoo taloaan merkittävästi lämmittää pitää jakaa perheelle kipinävuorot jotta on joku laittamassa tulet parin kolmen tunnin välein(yölläkin) pesään.

Hieman painavammassa takassa(yli 1000kg) voi polttaa jo hieman enemmän ilman että huone kuumenee. Tällöin takka varaa lämmön massaansa. Kun tuli on sammunut niin lämpöä tulee kohtuullisesti vielä 8-12 tuntia. Minulla oli edellisessä asunnossa tällainen takka. Sillä voi tuottaa melko suuren osan lämmöstä mutta pakkasilla piti tulta laitella aamuin illoin.

Kun Lämmitetään painavaa tulisijaa(yli 2500kg) ei huoneen lämpötila juurikaan nouse polton aikana vaan lämpöä alkaa tulla vasta parin tunnin kuluttua ja lämmitys jatkuu tasaisena vielä vuorokauden(sen jälkeen alkaa teho laskea). Tällaisessa tulisijassa voi poltella suuren määrän puita kerrallaan ja kerran päivässä tai kahdessa riittää. On siis käytössä vaivattomampi.

Katso tuosta sivulta 13 niin se hieman selventää asiaa:
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/92e4618677c78947b116b77870e71583/COMBI tulokset 23.12.2002.pdf#search="combi tulokset tulisija"

Lue lisää

Suosittelisin isompaa, jos et halua "aina" olla takkaa lämmittämässä ja kuitenkin hyvän hyödyn saada.

Itselläni on noin 2000 kg tiilestä tehty ja se vaatii etenkin talvella lämmittämistä kaksi kertaa päivässä. Esim. lämmitys illalla ja aamulla, mikä vaatii pitemmän päälle jo harrasteneisuutta tulen, puiden ym. tekoon. Toisaalta kysehän on siitä, kuinka paljon haluaa säästää sähkössä, sen mukaan niitä tuliakin tekee.
Ja aivan kuten Kotitarvekäristäjä mainitsi, että kun tekee massiivisen, sitä ei tarvitse olla jokapäivä lämmittämässä.

Olen jälkikäteen itsekin harmitellut, että olisi massiivisemman kannattanut tehdä. Tässä tulee sitten tila/ulkonäkö-kysymys?

Tietääkö pauli67 takkaan sopivaa tiiltä, joka painaa enemmän kuin 2000 kg/m3?

haluat kirjoitti:

Suosittelisin isompaa, jos et halua "aina" olla takkaa lämmittämässä ja kuitenkin hyvän hyödyn saada.

Itselläni on noin 2000 kg tiilestä tehty ja se vaatii etenkin talvella lämmittämistä kaksi kertaa päivässä. Esim. lämmitys illalla ja aamulla, mikä vaatii pitemmän päälle jo harrasteneisuutta tulen, puiden ym. tekoon. Toisaalta kysehän on siitä, kuinka paljon haluaa säästää sähkössä, sen mukaan niitä tuliakin tekee.
Ja aivan kuten Kotitarvekäristäjä mainitsi, että kun tekee massiivisen, sitä ei tarvitse olla jokapäivä lämmittämässä.

Olen jälkikäteen itsekin harmitellut, että olisi massiivisemman kannattanut tehdä. Tässä tulee sitten tila/ulkonäkö-kysymys?

Tietääkö pauli67 takkaan sopivaa tiiltä, joka painaa enemmän kuin 2000 kg/m3?

Lue lisää

Tiilen tiheys on mainitsemasi 2000kg/m3. Vuolukiven tiheys on noin 2600kg/m2 ja betonin n. 2400kg/m3. Tulenkestävä valumassa on yhtä painavaa kuin betoni mutta kestää valmistajan(vetonit/maxit) mukaan 1300C lämpötilan.

Minulla on takan sydän valettu valumassalla. Sydän muodostuu muutamasta lohkareesta jotka on paikalla valettu käyttäen vaneria muotteina. Sydämessä on n. 1000kg valumassaa ja n.500kg umpitiiliä ja vielä jokin määrä laastia. Sydämmen paino on varmaankin alle 2000kg. Kuori on rapattu ja muuraukseen on käytetty 13cm leveitä reikätiiliä joten siitä syntyy paljon massaa(hyödytöntä?) ja kokoa. Kuoren paksuudella ei varmaankaa ole paljoa merkitystä ja sen olisi voinut varmaankin muurata myös umpitiilistä tiilet reunalleen jolloin kuoren paksuus olisi n. 6cm. Tämä ei näy rappauksen alta tai pintaan voi käyttää vuolukiveä, kiviä, rappausta, kaakeleita tai vaikka kaikkia sekaisin. Puhtaaksi muuratussa voisi käyttää myös 8,5cm julkisivutiiliä.

kotitarvekäristäjä kirjoitti:

Tiilen tiheys on mainitsemasi 2000kg/m3. Vuolukiven tiheys on noin 2600kg/m2 ja betonin n. 2400kg/m3. Tulenkestävä valumassa on yhtä painavaa kuin betoni mutta kestää valmistajan(vetonit/maxit) mukaan 1300C lämpötilan.

Minulla on takan sydän valettu valumassalla. Sydän muodostuu muutamasta lohkareesta jotka on paikalla valettu käyttäen vaneria muotteina. Sydämessä on n. 1000kg valumassaa ja n.500kg umpitiiliä ja vielä jokin määrä laastia. Sydämmen paino on varmaankin alle 2000kg. Kuori on rapattu ja muuraukseen on käytetty 13cm leveitä reikätiiliä joten siitä syntyy paljon massaa(hyödytöntä?) ja kokoa. Kuoren paksuudella ei varmaankaa ole paljoa merkitystä ja sen olisi voinut varmaankin muurata myös umpitiilistä tiilet reunalleen jolloin kuoren paksuus olisi n. 6cm. Tämä ei näy rappauksen alta tai pintaan voi käyttää vuolukiveä, kiviä, rappausta, kaakeleita tai vaikka kaikkia sekaisin. Puhtaaksi muuratussa voisi käyttää myös 8,5cm julkisivutiiliä.

Lue lisää

Niin Käristäjä (kun tunnut tietävän), mitä mieltä olet onko väliä tekeekö kuoren sileästä vai karhea pintaisesta tiilestä.

Ajattelin, että jos tekee sileästä puhtaaksi muurattuna (sileä minun mielestä puhtaana tyylikkäämpi kuin karhea) ja haluaa kuitenkin myöhemmin rapata, niin pysyykö rappaus sileässä?

Kun sinun takan sydän on kerran tehdy valumassalla, niin käytikkö (vetonit/maxit) tuotetta?


Vuolukiven tiheys näyttäisi olevan 2980 kg/m3 (mainitsemaasi luokkaa). Linkki alla:

http://www.finstone.com/kivilajit/tulikiviclassic/

haluat kirjoitti:

Niin Käristäjä (kun tunnut tietävän), mitä mieltä olet onko väliä tekeekö kuoren sileästä vai karhea pintaisesta tiilestä.

Ajattelin, että jos tekee sileästä puhtaaksi muurattuna (sileä minun mielestä puhtaana tyylikkäämpi kuin karhea) ja haluaa kuitenkin myöhemmin rapata, niin pysyykö rappaus sileässä?

Kun sinun takan sydän on kerran tehdy valumassalla, niin käytikkö (vetonit/maxit) tuotetta?


Vuolukiven tiheys näyttäisi olevan 2980 kg/m3 (mainitsemaasi luokkaa). Linkki alla:

http://www.finstone.com/kivilajit/tulikiviclassic/

Lue lisää

Minulla on sileästä muurattu ja päälle rappaus. Satuin saamaan sileitä tiiliä sopivasti. Ei sileäkään ihan lasipinta ole joten rappauslaasti tarttuu siihen ja muuraussaumoihin. En tiedä olisiko harjattussa parempi pito. Voi olla että kolhunkestävyys olisi parempi(vaikkei tuota ole meillä vielä niin kovasti kolhittu että mitään näkyisi). Tämän paremmin en tiedä, muurari sanoi että molemmat käy.

Joo, vetonitin tulenkestävää valumassaa on käytetty.

Vuolukivi sekä lämpenee että jäähtyy roimasti tiiltä nopeammin (koska johtaa jopa 10x paremmin lämpöä), eli lämpö siis ei ole niin tasaista. Toisaalta, lämpöä myös tulee huomattavasti nopeammin. Vuolukivitakan pinta kuumenee paljon enemmän ja paljon nopeammin. Vuolukivi on myös painavampaa, eli sama määrä varaavaa massaa menee pienempään tlaan. Tiilitakka on siis hitaampi ja lämpö on miedompaa, tasaisempaa ja pitkäkestoisempaa. Oikein tehty ja käytetty tiilinen tulisija saattaa olla pitkäikäisempi.

kotitarvekäristäjä kirjoitti:

Tiilen tiheys on mainitsemasi 2000kg/m3. Vuolukiven tiheys on noin 2600kg/m2 ja betonin n. 2400kg/m3. Tulenkestävä valumassa on yhtä painavaa kuin betoni mutta kestää valmistajan(vetonit/maxit) mukaan 1300C lämpötilan.

Minulla on takan sydän valettu valumassalla. Sydän muodostuu muutamasta lohkareesta jotka on paikalla valettu käyttäen vaneria muotteina. Sydämessä on n. 1000kg valumassaa ja n.500kg umpitiiliä ja vielä jokin määrä laastia. Sydämmen paino on varmaankin alle 2000kg. Kuori on rapattu ja muuraukseen on käytetty 13cm leveitä reikätiiliä joten siitä syntyy paljon massaa(hyödytöntä?) ja kokoa. Kuoren paksuudella ei varmaankaa ole paljoa merkitystä ja sen olisi voinut varmaankin muurata myös umpitiilistä tiilet reunalleen jolloin kuoren paksuus olisi n. 6cm. Tämä ei näy rappauksen alta tai pintaan voi käyttää vuolukiveä, kiviä, rappausta, kaakeleita tai vaikka kaikkia sekaisin. Puhtaaksi muuratussa voisi käyttää myös 8,5cm julkisivutiiliä.

Lue lisää

että valumassa johtaa lämpöä 3x tiiltä paremmin ja volukivi tosiaan 10x tiiltä paremmin. Jos valumasa tosiaan on tiiltä painavampaa ja kestää paremin kuumuutta, niin takan sydäs ehkä hyvinkin kannattaa tehdä valetuista elementeistä, jolloin myös kuoreen johtuu paremin lämpöä kuin tiilisydämestä.

Onko kenelläkään tietoa onko yhtä kestävää kuin tiili, siis pitkässä juoksussa?

Tuo sinun päättelysi takkojen lämmön varaamisesta ja luovuttamisesta ei perustu ilmeisesti mihinkään..Tilanne on juuri päinvastoin kuin kerroit. Mulla kokemusta molemmista. Nyt meillä on 2500 kg Tyyne-tiileri takka ja en vaihda sitä enään takaisin vuolukiviseen. Eli oman KOKEMUKSEN mukaan tiilitakka ehkä hitaampi saada ns.peruslämpöön ( n 100 astetta) mutta sitten sen siellä ylläpitäminen ehdottomasti helpompaa kuin vuolukivisen. Tiilitakkaa ei välttämättä tarvitse lämmittää pienemmillä pakkasilla edes joka päivä, vaan se luovuttaa tasaisesti lämpöä. Puiden kulutus on tiilitakan eduksi. Ruoan valmistuksessa tilitakan uuni ehdoton, ei polta ruokaa vaan hauduttaa juuri oikein. Vuolikivinen poltti ruokia ja sen kanssa sai olla tarkkana että lämmöt pysyivät.

Lisäksi ainakin omasta kokemuksesta vuolukiviseen luvataan pienemmässä koossa aika kovia lämmitystehoja, mutta ne eivät minun mielestä pidät paikkaansa. Nyt tiiliseen verrattuna ainakaan. Olisi mielenkiintoista tietää miten ne hyötytehot on mitattu ja millaisella ajanjaksolla. Esitteet eivät aina pidän paikkaansa ja siihen saadut tehot yms voivat sinällään pitää paikkaansa, mutta itseäni kahden eri takan käyttäjänä hieman hämmästyttää nuo vuolukivisten tulokset. Mielestäni kivimassa on se joka ratkaisee.

Itse en pitänyt vuolukivisen polttavasta pinnasta, tiilisessä sitä ei ole. Mureneminen on vuolukivisessä tosiasia joka täytyy hyväksyä, etenkin jos aikoo käyttää takkaa todella varaavana..

Ja lopuksi.....vuolukiviset ovat hinnoitelleet itsensä ulos...

kaksi takkaa kirjoitti:

Tuo sinun päättelysi takkojen lämmön varaamisesta ja luovuttamisesta ei perustu ilmeisesti mihinkään..Tilanne on juuri päinvastoin kuin kerroit. Mulla kokemusta molemmista. Nyt meillä on 2500 kg Tyyne-tiileri takka ja en vaihda sitä enään takaisin vuolukiviseen. Eli oman KOKEMUKSEN mukaan tiilitakka ehkä hitaampi saada ns.peruslämpöön ( n 100 astetta) mutta sitten sen siellä ylläpitäminen ehdottomasti helpompaa kuin vuolukivisen. Tiilitakkaa ei välttämättä tarvitse lämmittää pienemmillä pakkasilla edes joka päivä, vaan se luovuttaa tasaisesti lämpöä. Puiden kulutus on tiilitakan eduksi. Ruoan valmistuksessa tilitakan uuni ehdoton, ei polta ruokaa vaan hauduttaa juuri oikein. Vuolikivinen poltti ruokia ja sen kanssa sai olla tarkkana että lämmöt pysyivät.

Lisäksi ainakin omasta kokemuksesta vuolukiviseen luvataan pienemmässä koossa aika kovia lämmitystehoja, mutta ne eivät minun mielestä pidät paikkaansa. Nyt tiiliseen verrattuna ainakaan. Olisi mielenkiintoista tietää miten ne hyötytehot on mitattu ja millaisella ajanjaksolla. Esitteet eivät aina pidän paikkaansa ja siihen saadut tehot yms voivat sinällään pitää paikkaansa, mutta itseäni kahden eri takan käyttäjänä hieman hämmästyttää nuo vuolukivisten tulokset. Mielestäni kivimassa on se joka ratkaisee.

Itse en pitänyt vuolukivisen polttavasta pinnasta, tiilisessä sitä ei ole. Mureneminen on vuolukivisessä tosiasia joka täytyy hyväksyä, etenkin jos aikoo käyttää takkaa todella varaavana..

Ja lopuksi.....vuolukiviset ovat hinnoitelleet itsensä ulos...

Lue lisää

Vuolukivi varaa 8,5 kj/kgK
Tiili varaa 8 kj/kgK.

Eli vuolukiven lämmönvarauskyky on n 5% parempi kiloa kohti, kuin tiilellä

Vuolukivi painaa 2990 kg/m3
(täys)tiili painaa 1860 kg/m3

Eli vuolukivikuutio painaa n 60% enemmän.

--> Kuution vuolukivimöykky varaa 70 prosenttia enemmän lämpöä, kuin kuution tiilikasa. (teoriassa)

Mutta vuolukivi luovuttaa/siirtää lämmön 10 kertaa nopeammin, kuin tiili, joten se myös lämmittää nopeammin kämpän, polttaa ruuan, jäähtyy nopeammin, on kuuma pinnasta jne. Eli yksiselitteisesti vuolukivi ei ole parempi, kuin tiili. Tiilitakka vaatii massaa lämmön sitomiseen ja sitten myöskin enemmän lämmitystä, ennen kuin se saa sen peruslämmön ja luovuttaa sitä hitaasti.

Molemmissa on etunsa ja vaativat erilaiset lämmittämistavat. Pitäisi yhdistää molemmista hyvät puolet.

Lämmitystehossa taas menit metsään. Kiukaan tehot ovat 15-20kW, kaminat 8-15kW, vuolukivitakat 2-6kW, tiilitakat 1-3kW. Se että mersussa on 300kW ja ladassa 50kW, niin ei tarkoita, että mersu kulkee 6 kertaa kovempaa kuin lada. juuri vuolukivitakoissa varauskyvyn ja ja nopean luovutuksen takia saadaan "kovia" tehoja verrattuna tiilitakkaan.

Siinä olet oikeassa, että massa ratkaisee. Ja tietysti henkilökohtaiset mieltymykset.

Pauli 67 kirjoitti:

Tottahan tämä on. Varaavuutta takkaan ei saada muulla kuin massalla. Massiivinen takka on taas vapaa-ajan asunnoissa huono vaihtoehto, jos kämppä on kylmillään ja tarvitaan nopeasti lämpöä.
Vuolukivi kaverille tiedoksi että tiiliäkin on monen painoisia.

Lue lisää

Asiallinen kommentti Pauli. Itse muurasin edellisen pikkutakan rungon tiilistä joiden paino oli 2000 kg/kuutio.

ahex kirjoitti:

Vuolukivi varaa 8,5 kj/kgK
Tiili varaa 8 kj/kgK.

Eli vuolukiven lämmönvarauskyky on n 5% parempi kiloa kohti, kuin tiilellä

Vuolukivi painaa 2990 kg/m3
(täys)tiili painaa 1860 kg/m3

Eli vuolukivikuutio painaa n 60% enemmän.

--> Kuution vuolukivimöykky varaa 70 prosenttia enemmän lämpöä, kuin kuution tiilikasa. (teoriassa)

Mutta vuolukivi luovuttaa/siirtää lämmön 10 kertaa nopeammin, kuin tiili, joten se myös lämmittää nopeammin kämpän, polttaa ruuan, jäähtyy nopeammin, on kuuma pinnasta jne. Eli yksiselitteisesti vuolukivi ei ole parempi, kuin tiili. Tiilitakka vaatii massaa lämmön sitomiseen ja sitten myöskin enemmän lämmitystä, ennen kuin se saa sen peruslämmön ja luovuttaa sitä hitaasti.

Molemmissa on etunsa ja vaativat erilaiset lämmittämistavat. Pitäisi yhdistää molemmista hyvät puolet.

Lämmitystehossa taas menit metsään. Kiukaan tehot ovat 15-20kW, kaminat 8-15kW, vuolukivitakat 2-6kW, tiilitakat 1-3kW. Se että mersussa on 300kW ja ladassa 50kW, niin ei tarkoita, että mersu kulkee 6 kertaa kovempaa kuin lada. juuri vuolukivitakoissa varauskyvyn ja ja nopean luovutuksen takia saadaan "kovia" tehoja verrattuna tiilitakkaan.

Siinä olet oikeassa, että massa ratkaisee. Ja tietysti henkilökohtaiset mieltymykset.

Lue lisää

Takan massa ratkaisee varauskyvyn ja lämmönjohtavuus energian luovutusnopeuden. Vuolukivi luovuttaa lämpönsä n. 6 - 10 kertaa nopeammin pois kuin tiili, jolloin vuolukiven pinta tulee huomattavan kuumaksi ja jäähtyy nopeammin ja tiilitakassa sisärunko on kuuma ja luovuttaa lämmön pois hitaammin, joten kuoren lämpö on alhaisempi.

Kun olet varaavaa takkaa ostamassa, niin löytyy yksinkertainen ja pätevä keino takkojen edullisuuden/varaavuuden vertailuun, nimittäin kilohinta. Ota vaihtoehdoiksi esim. vuolukivi, tiili ja elementtirakenteinen takka.

Jaa takan hinta sen kiloilla, saat kilohinnaksi ehkä jotain 1 - 5 euron väliltä. Halvimmalla kilohinnalla saat tietenkin eniten rahan vastinetta. Kokeile kertoa suurimmalla kilohinnalla pienimmän kilohinnan takan kilot. Saat hinnan, jonka tämä takka saisi maksaa, jos sen kilot olisivat samanhintaisia kuin kalleimman.

Useimmiten olen saanut näissä vertailuissa tiilitakan voittajaksi ja erot ovat yllättävän suuria. Välirahalla asentaa takan ja käy etelässä lämmittelemässä koko perheen kanssa muutaman kerran!

Syyhän on siinä, että monet takat ovat loppujen lopuksi melko kevyitä hintaansa nähden, kun taas tiilellä yleensä on massaa enemmän ja hinta edullinen.

Jotenkin tässä nyt paistaa läpi oma suosikki, mutta laske itse.

MassaFerrari kirjoitti:

Takan massa ratkaisee varauskyvyn ja lämmönjohtavuus energian luovutusnopeuden. Vuolukivi luovuttaa lämpönsä n. 6 - 10 kertaa nopeammin pois kuin tiili, jolloin vuolukiven pinta tulee huomattavan kuumaksi ja jäähtyy nopeammin ja tiilitakassa sisärunko on kuuma ja luovuttaa lämmön pois hitaammin, joten kuoren lämpö on alhaisempi.

Kun olet varaavaa takkaa ostamassa, niin löytyy yksinkertainen ja pätevä keino takkojen edullisuuden/varaavuuden vertailuun, nimittäin kilohinta. Ota vaihtoehdoiksi esim. vuolukivi, tiili ja elementtirakenteinen takka.

Jaa takan hinta sen kiloilla, saat kilohinnaksi ehkä jotain 1 - 5 euron väliltä. Halvimmalla kilohinnalla saat tietenkin eniten rahan vastinetta. Kokeile kertoa suurimmalla kilohinnalla pienimmän kilohinnan takan kilot. Saat hinnan, jonka tämä takka saisi maksaa, jos sen kilot olisivat samanhintaisia kuin kalleimman.

Useimmiten olen saanut näissä vertailuissa tiilitakan voittajaksi ja erot ovat yllättävän suuria. Välirahalla asentaa takan ja käy etelässä lämmittelemässä koko perheen kanssa muutaman kerran!

Syyhän on siinä, että monet takat ovat loppujen lopuksi melko kevyitä hintaansa nähden, kun taas tiilellä yleensä on massaa enemmän ja hinta edullinen.

Jotenkin tässä nyt paistaa läpi oma suosikki, mutta laske itse.

Lue lisää

Alittaja sanoi käyttävänsä sitä sähkölämmityksen ohessa. Kuorellinen tiilimöhkäle on paikallaan ainoastaan vanhoissa taloissa joissa se on pääasiallinen lämmönlähde. Miksi ihmeessä sitä aina ja jokapaikassa hakea sitä halvinta.

No niin kerrankin asiallinen säie tiili ja vuolukivitakkojen eroista. Tästä on jopa hyötyä.

Oliko elementtipiipun ainoa haitta tiilitakan yhteydessä sen huono lämmönvarauskyky? vai jokin muu oleellinen ongelma?

just väärin päin nuo murenemis ym. jutut.

myöskokemusta kirjoitti:

just väärin päin nuo murenemis ym. jutut.

vuolukivi totta kai

on vuolukivi kirjoitti:

vuolukivi totta kai

Paljon vuolukiven kanssa tekemisissä olleena en enää ottaisi vastuulleni.

Tiiliuunia arvostan laadukkaana käsityönä ja kestävämpänä ja lämmitysominaisuuksiltaan
ylivoimaisena tuotteena.

Näin se vain on. Ei pidä uskoa kaiken maailman mammuttitautisiin kiviin.

tiili on tiili kirjoitti:

Paljon vuolukiven kanssa tekemisissä olleena en enää ottaisi vastuulleni.

Tiiliuunia arvostan laadukkaana käsityönä ja kestävämpänä ja lämmitysominaisuuksiltaan
ylivoimaisena tuotteena.

Näin se vain on. Ei pidä uskoa kaiken maailman mammuttitautisiin kiviin.

Lue lisää

en millään hinnalla ottaisi tänä päivänä minkäänlaista tiilitakkaa kotiini.

kelpaa meille kirjoitti:

en millään hinnalla ottaisi tänä päivänä minkäänlaista tiilitakkaa kotiini.

ja kumpikin oikea. Tiilitakka ei hyödy siitä 3 pesää illalla kovalla poltolla taktiikasta. lämpö menee harakoille, koska tiili siirtää lämpöä huonosti. Tiilitakkaan pitää saada se peruslämpö, jotta se lämmittää. Saattaapi olla, että isossa tiilitakassa se illalla poltettu pesällinen lämmittää vasta seuraavana tai sitä seuraavana iltana. Ja sitten kirotaan, miksi ei lämmitä.

Vuolukivi taas toimii enemmän kamiinan tavoin ja luovuttaa lämpöä suht nopeasti ja voimakkaammin. Sopii 2 pesää illassa polttaville, jolloin illalla ja yöllä on reilummin lämpöä. Päivällä kun ei olla kotona, niin takka alkaa olla viileä. Illalla taas uus panos sisään ja hyvin toimii.

ahex kirjoitti:

ja kumpikin oikea. Tiilitakka ei hyödy siitä 3 pesää illalla kovalla poltolla taktiikasta. lämpö menee harakoille, koska tiili siirtää lämpöä huonosti. Tiilitakkaan pitää saada se peruslämpö, jotta se lämmittää. Saattaapi olla, että isossa tiilitakassa se illalla poltettu pesällinen lämmittää vasta seuraavana tai sitä seuraavana iltana. Ja sitten kirotaan, miksi ei lämmitä.

Vuolukivi taas toimii enemmän kamiinan tavoin ja luovuttaa lämpöä suht nopeasti ja voimakkaammin. Sopii 2 pesää illassa polttaville, jolloin illalla ja yöllä on reilummin lämpöä. Päivällä kun ei olla kotona, niin takka alkaa olla viileä. Illalla taas uus panos sisään ja hyvin toimii.

Lue lisää

No kylläpäs oli taas tutkittua tietoa. "Saattaapi olla, että isossa tiilitakassa se illalla poltettu pesällinen lämmittää vasta seuraavana tai sitä seuraavana iltana. Ja sitten kirotaan, miksi ei lämmitä." Kyllä se tiilitakka alkaa lämmittää heti kun laittaa tulet siihen. Luukun kautta alkaa tulla heti sitä välitöntä lämpöä. Runkotakan kyljet alkaa lämmetä 4 tunnin päästä eka pelällisestä ja kuoritakan kyljet 8-10 tunnin päästä. Eli ei tarvi odotella vuorokausitolkulla että takka lämpenee.

Lämmityksen tasaisuus: Se vuolukivitakka lämpenee nopeasti kuumaksi ja jäähtyy nopeasti. Kuorellinen tiilitakka on jo valmiiksi lämmin edellisten pesällisten johdosta (jos sitä on lämmitetty esim. vuorokausi sitten) ja seuraavilla pesällisillä ylläpidetään sitä tasaista lämpöä. Tasainen lämmöntuotto kun on kaiken a ja o nykypäivän hyvin eristetyissä taloissa.

Tulisijojen kestävyys: vuolukivitakkojen tulipesät murenevat palasiksi 15-30 vuoden käytön jälkeen. Pitkästä tavarasta muurattujen tiilitakkojen tulipesät ovat yleensä hyvässä kunnossa vielä tuon 30 vuoden jälkeenkin puhumattakaan siitä, että se sortuisi käsiisi. Suurin osa vuolukivitakoista on saumoistaan halkeamilla. Kuoritakkojen kyljet taas pysyvät siisteinä.

Vielä jos halutaan kinastella tuosta lämmittävyydestä niin harvaan taloon kamina, vuolukivitakka tai varaava runkotakka tiilestä ja nykypäivän normit täyttävään eristettyyn taloon tuo kuorellinen tiilitakka.

Tiilitakka kirjoitti:

No kylläpäs oli taas tutkittua tietoa. "Saattaapi olla, että isossa tiilitakassa se illalla poltettu pesällinen lämmittää vasta seuraavana tai sitä seuraavana iltana. Ja sitten kirotaan, miksi ei lämmitä." Kyllä se tiilitakka alkaa lämmittää heti kun laittaa tulet siihen. Luukun kautta alkaa tulla heti sitä välitöntä lämpöä. Runkotakan kyljet alkaa lämmetä 4 tunnin päästä eka pelällisestä ja kuoritakan kyljet 8-10 tunnin päästä. Eli ei tarvi odotella vuorokausitolkulla että takka lämpenee.

Lämmityksen tasaisuus: Se vuolukivitakka lämpenee nopeasti kuumaksi ja jäähtyy nopeasti. Kuorellinen tiilitakka on jo valmiiksi lämmin edellisten pesällisten johdosta (jos sitä on lämmitetty esim. vuorokausi sitten) ja seuraavilla pesällisillä ylläpidetään sitä tasaista lämpöä. Tasainen lämmöntuotto kun on kaiken a ja o nykypäivän hyvin eristetyissä taloissa.

Tulisijojen kestävyys: vuolukivitakkojen tulipesät murenevat palasiksi 15-30 vuoden käytön jälkeen. Pitkästä tavarasta muurattujen tiilitakkojen tulipesät ovat yleensä hyvässä kunnossa vielä tuon 30 vuoden jälkeenkin puhumattakaan siitä, että se sortuisi käsiisi. Suurin osa vuolukivitakoista on saumoistaan halkeamilla. Kuoritakkojen kyljet taas pysyvät siisteinä.

Vielä jos halutaan kinastella tuosta lämmittävyydestä niin harvaan taloon kamina, vuolukivitakka tai varaava runkotakka tiilestä ja nykypäivän normit täyttävään eristettyyn taloon tuo kuorellinen tiilitakka.

Lue lisää

Älä nyt hyvä immeine heittele tommosii juttuja. Joku saattaa oikeesti vielä uskoo ja teettää uuteen taloonsa kuoritakan. Hullun hommaa kun nyky taloissa se takka ei ole pääasiallinen lämmönlähde vaan pakkashuippujen tasaaja. Siinä hommassa kuoritakalla ei tee mitään. Järki käteen!

siellä kirjoitti:

Älä nyt hyvä immeine heittele tommosii juttuja. Joku saattaa oikeesti vielä uskoo ja teettää uuteen taloonsa kuoritakan. Hullun hommaa kun nyky taloissa se takka ei ole pääasiallinen lämmönlähde vaan pakkashuippujen tasaaja. Siinä hommassa kuoritakalla ei tee mitään. Järki käteen!

Lue lisää

Juu samaa mieltä. Kuoritakkaa ei kannata nykyisiin tiiviisiin taloihin hankkia, jossa takka tosiaan on lisälämmönlähde pakkashuipuille. Tiiviisiin tiloihin sopii juuri tuo kamiina, joka lämmittää vain hetkellisesti. mutta ei sitten tee kämppää saunaksi muutaman tunnin päästä.

Ja tosiaankin puhuin ISOISTA tiilitakoista. Näitä joita mm pohjanmaalla on isoissa tuvissa (siellähän kaikki on isoa, tai ainakin isompaa, kuin naapurilla) ja sitten tietysti on näitä vanhempia, kartanot, pappilat, VR:n yms rakennuksia, joita nuoret ovat nykyään ostaneet, joissa on tosiaan se 10 tonninen tiilitakka(muureineen). Sitten ihmetellään että miksi tupa ei lämpiä, niin kuin esim kotona vuolukivitakalla.

ahex kirjoitti:

Juu samaa mieltä. Kuoritakkaa ei kannata nykyisiin tiiviisiin taloihin hankkia, jossa takka tosiaan on lisälämmönlähde pakkashuipuille. Tiiviisiin tiloihin sopii juuri tuo kamiina, joka lämmittää vain hetkellisesti. mutta ei sitten tee kämppää saunaksi muutaman tunnin päästä.

Ja tosiaankin puhuin ISOISTA tiilitakoista. Näitä joita mm pohjanmaalla on isoissa tuvissa (siellähän kaikki on isoa, tai ainakin isompaa, kuin naapurilla) ja sitten tietysti on näitä vanhempia, kartanot, pappilat, VR:n yms rakennuksia, joita nuoret ovat nykyään ostaneet, joissa on tosiaan se 10 tonninen tiilitakka(muureineen). Sitten ihmetellään että miksi tupa ei lämpiä, niin kuin esim kotona vuolukivitakalla.

Lue lisää

No lisäyksenä vielä että meidän tiilitakka on siis mallia kuori, ja lämmitetään osin paremmin osin kehnommin eristettyä taloa vain ja ainoastaan takoilla ja uuneilla. eli silloinhan juuri nuo järeät massat on hyviä. ja näillä -20*C pakkasilla kerta päivässä pesällinen pari- lämmitys on riittänyt sekä vuolukivi että tiilimalleissa. Pieneen tilaan pönttöuuni on tosi näppärä, on tosi tehokas ja tosiaan kompakti malli. Samoin mökillä on harvassa harakanpesässä jotulin vanha pieni kamina, ja se on mainio, yöt on toki kylmiä silloin. Mutta kaikkihan lähtee aina tuosta käyttötarkoituksesta ja pääasiallisesta lämmönlähteestä, viitseliäisyydestä jne. Musta on ihan hyviä näkökantoja tullut esiin tässä.