Kuulun perikuntaan ja meillä on pieni "metsäpläntti",joka on siis jakamatta. Jos olen oikean ymmärtänyt niin metsänhoitomaksuja ja jns. ei voi vähentään verotuksessa kun metsän omistaa perikunta. Pitäisi tehdä siitä metsästä osuuskunta tai jotain sinne päin eli kysymys kuuluu mitenkä se oikein tehdään. Ollaan systerin kanssa kaupunkilaisia ja nämä "metsähommat" ei ole ihan hanskassa.
Metsäpläntti
metsätär
132176
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tokihan perikunta voi tehdä vähennyksiä siinä kuin luonnollinen henkilökin. Tulosta vähennetään tulon hankkimisesta johtuneet menot.
Sieltä saat ainakin jotain tietoa.
Minun mielipiteeni: "Ostakaa jompi kumpi toisenne ulos, tietysti se pakollinen mökkitontti pitää jättää."
Kulut voi kyllä vähentää, mutta perikunnan veroilmoituksessa. No tästäkin joku jatkossa kertoo sinulle tarkemmin.
Verotuksellisesti kuolinpesä (perikunta eli kuolinpesän osakkaat) on samanlainen kuin luonnollinen henkilö. Kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena. Näinollen pesän tuloja ei jaeta osakkiden henkilökohtaisiksi tuloiksi eikä omaisuutta henkilökohtaiseksi omaisuudeksi. Eli kaikki luonnolliselle henkilölle hyväksyttävät vähennykset metsäverotuksessa ovat samt myös kuolinpesälle.
Osuuskunnassa tai paremminkin puhutaan metsäyhtymästä, tulot ja menot lasketaan yhtymäkohtaisesti. Mutta toisin kuin kuolinpesässä tulot ja varat jaetaan verotettavaksi osakkaiden tuloina ja varallisuutena omistusosuuksien suhteessa.
Miten yhtymä perustetaan selviää parhaiten yhteimetsälain 5§:stä ja kiinteistönmuodostamislain 10 luvusta.
Mutta yhteismetsälaissa puhutaan vain yhteismetsästä, ja kiinteistönmuodostulain 10. lukua ei finlexin mukaan ole edes olemassa.
No ei varmaan löydy kiinteistönmuodostuslain 10 lukua koska sellaista ei todellakaan ole olemassa.
Mutta kokeile jos löytyy tuo kiinteistönmuodostamislaki ja sieltä 10 luku.
Olkoonkin kiinteistönmuodostamislaki mutta luvut päättyvät yhdeksään. Tärkeintä on kuitenkin että tuolla lailla ei todellakaan ole mitään tekemistä yhtymän kanssa sen enempää kuin yhteismetsälaillakaan.
Yhtymä voi omistaa muutakin kuin metsää. Yhtymästä puhuttaessa omistaminen on yhteisomistusta.
Metsäyhtymässä metsä on yhteisomistuksessa. Kiinteistönmuodostamislain 10 luku käsittelee kyseisen yhteisomistuksen muodostamista.
Onhan sinut opetettu laskemaan yli kymmeneen, onhan. Tarkasta lukujen määrä oheisesta linkistä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950554
Yhteismetsälaki taas määrittelee miten metsäyhtymää (yhteisomistuksessa olevia metsiä) käytetään ja hallinnoidaan.
Ero perikuntaan ja yhtymään on suurelta osin siinä, että perikunnan hallinassa olevissa metsissä pitää olla kaikkien suostumus. Metsäyhtymän hallinnoimassa metsässä enemmistö päättää prosenttiosuuksien mukaan.
Myönnän että 10 luku on olemassa. Olen aiemmin katsonut eri lakia.
Kuitenkin 10 luku käsittelee yhteismetsälain tarkoittamaa yhteisomistusta jolla ei todellakaan ole mitään tekemistä alkuperäisen kysyjän tarkoittaman yhtymän kanssa. Yhtymässä päätöksenteko on oltava yksimielistä siinä kuin perikunnassakin.
Usko nyt jo että yhteismetsä on aivan eri asia kuin yhtymä ja perikunta. Yhteimetsä ei liity tähän viestiketjuun millään tavalla.
Näyttää nyt olevan niin että kenelläkään ei ole oikeaa tietoa. Hajulla ollaan mutta käsitteet näyttää olevan sekaisin. No tässä nyt oikeaa tietoa.
Kuolinpesä on oma verotusyksikkö, jonka tuloa tai alijäämää ei siirretä osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen. Metsää omistavilla kuolinpesillä ongelmaksi muodostuu nimenomaan sellaiset vuodet, jolloin kuolinpesän metsästä aiheutuu menoja, mutta kuolinpesällä ei ole tuloja, josta vähennyksen voisi tehdä. Kuolinpesä saa vähentää alijäämän seuraavan kymmenen vuoden aikana, mikäli sinä aikana kuolinpesälle kertyy verotettavaa tuloa.
Menovarauksen hyödyntäminen kuolinpesän metsäverosuunnittelussa on myös tärkeää. Menovarauksella tuloutetaan edellisen vuoden puunmyyntituloa sitä mukaa kun menoja ilmenee.
Verotusyhtymässä mahdollisesti syntyvän alijäämän verottaja vähentää alijäämähyvityksen kautta yhtymän osakkaiden henkilökohtaisesta verotuksessa. Tällöin alijäämä tulee vähennettyä vuosittain, eikä se jää odottelemaan mahdollisesti myöhemmiltä vuosilta kertyvää tuloa.
Kuolinpesä muutetaan verotusyhtymäksi pesänjakosopimuksella. Pesänjakosopimuksessa jokaiselle kuolinpesän osakkaalle tulee murtolukuosuus kuolinpesän omaisuudesta. Yhtymän osakas omistaa kiinteästä omaisuudesta määräosan, jota ei määritellä maantieteellisesti. Sopimuksen allekirjoittavat kaikki kuolinpesän osakkaat ja lisäksi kaksi esteetöntä todistajaa.
Pesänjakosopimuksen perusteella kiinteistöille haetaan selvennyslainhuuto, jolloin lainhuuto kirjataan murtolukuosuutena kullekin osakkaalle.
Yhteismetsä on tosiaankin eri asia. Hyvä kun huomasit.
Tuossa näyttää Mhy:n neuvoja olevan totuuden lähteillä.
Jospa nyt sitten sinäkin alkaisit katsella maailmaa hiukan avarammin.
Ja jos joku haluaa lakipykälät niin jakosopimus on Perintökaaren 23. luku.
Miten yhtymää hallitaan säädetään taas Laista eräistä yhteisomistussuhteista.
Pitääkö tosiaan kaikki tehdä noin hemmetin monimutkaisesti? Muutaman kympin takia kalliisiin järjestelyihin ei kannata ryhtyä. Oletettu "säästö" yleensä menee toisessa kohti sitten moninkertaisena. - Mutta saahan omilla rahoillaan tehdä mitä haluaa, vaikkapa elättää asianajajaparkoja.