Kuusest on tainnut tulla uusi muotipuu Itä-Suomen metsiin, kuten oli aikoinaan mänty. Melkein paikka kuin paikka istutetaan kuusta, laikutetuista soista lähtien karuille kalliokohteille/kuiville kankaille. Minnekä mänty olisi oikea vaihto ehto.
Kuusesta tullut
uusi muotipuu??
81563
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Niin, nyt on tämän hetken tilanne se, että kuusella on hyvä menekki maailmalla ja se varmaan antaaa uskoa kuusen istutukseen ja uudistamiseen. Mutta en ole itse törmännyt siihen , ainakaaan vielä, että sitä olisi työnnetty sopimattomille alueille ainakaan istuttamalla. Onhan siinä nykyisin ja metsänomistajallakin sanansa sanottavana.
Se on kyllä totta, ettei pidä rämeille ja muille mäntypohjille kuusta kasvattamaan. Pitääpä ihan katsella maisemia tarkemmin, onko asiassa miten paljon perää.
viisaat miehet ovat sanoneet että kannattaa kuusta laittaa maahan mutta itse olen kyllä nykyisin männyn kannalla, koivusta en pidä, sitä tuntuu kasvavan muutenkin tarpeeksi..
kannattaa vissiin istuttaa sitä puuta, joka siihen maaperään parhaiten sopii. oli se sitten kuusta, mäntyä, koivua taikka jotain muuta..
Hieskoivua kyllä kasvaa risukoksi asti,eipä ole täällä päin näkynyt istuttamattomia rauduskoivikoita,sellaisilla tukkikelpoisilla olisi kyllä hyvä kysyntä. 2h minulla istutettua 20v rauduskoivikkoa näkys olevan 1 sukupolven päästä tukkikelpoista.
että kuusi kasvaa erittäin hitaasti täyteen mittaan.
istuttaa hirvien syötäväksi, ainakaan täällä tiheän hirvikannan alueella. Hirvilaumat alkavat ravinnon puutteessa ahnia paikoin jo istutuskuusiakinb.
Kuusi uudistuu luonnostaan melko tiheänkin ison puuston alla. Se kasvaa sille sopivalla maapohjalla ihan kiitettävästi. Valitettavasti vain nykyiset hakkuu- ja harvennusmenetelmät ovat järjettömiä puun luonnollisen uusiutumisen kannalta. Taimikko ruhjoutuu hakkuukoneen alla, ja harvennuksissa alakasvusto poistetaan pyrittäessä tasakasvuiseen puustoon.
Itselläni on onneksi rehevät ja rehevähköt maapohjat, joilla kuusi kasvaa luonnostaan, tällä hetkellä muun muassa 120-vuotiaan tukkimännikön (entinen kaskialue) alla on reipas kuusikko, kun tukkipuustoa hiukan harvennettiin.
Metsänhoito on niin pitkäjänteistä puuhaa, että muotiasiat on se pahin iljetys joka siihen voi pesiytyä.
Puulajien suhteen on muoteja ollut ennenkin.
40 luvulla kuustakin vielä viljeltiin, mutta sitten tuli tämä jo kirosanaksi muodostunut mäntyvillitys, joka vei männyn tuoreille kankaille ja jopa peltomaihin.
Mäntyvillityksen kanssa rinnan oli koivuntappokuume. Koivu piti tappaa, oli se sitten kunnon koivikkoa tai sitten ojitussuon vesakkoa. Ojitetuilla soilla se olisi ollut hieno pioneeripuu ja mo olisi 10-15 vuoden päästä tehnyt hyvän tilin sellukoivuillaan.
Nyt kuusi sitten on noussut unhon yöstä, osin parantuneen tukkihinnan vuoksi.
Pitäisi vain muistaa, ettei kuusi sovi kuiville kankaille, eikä se välttämättä kasva sellupuuta kummemmaksi, vaikka nuorena nopeasti nouseekin.
Metsänhoito on niin arvokas ja pitkäjänteinen asia, ettei sitä saa jättää yksinomaan metsäammattilaisten kirjaviisauden varaan. Erityisesti puulaji valinta on ollut sellainen asia, joka on jälkitarkastelussa osoittanut, että silloisten isäntien mutu tuntuma olisi ollut parempi valinta kuin kirjaviisainen sanelu. (niin sanelunsa ammattilaiset ovat lopettaneet, vai ovatko?)
Vaari puhuu tapansa mukaan asiaa.Muoti-ilmiöt eivät saa vaikuttaa uudistamisen puulajin valintan.Näin pelkästään siksi, että valinta realisoituu vasta vajaan sadan vuoden kuluttua ja kukapa ennustaa sen ajan muodin.
Pääsääntöisesti kuusta viljellään tuoreilla kankailla ja sitä rehevimmillä pohjilla.Aikanaan Evolla opettivat, että kuivahkon kankaan kuusikko on vajaatuottoinen.( ei välttämättä nykyisen opin mukaan)
Myös rauduskoivu sopii hyvin samoille maille, kunhan sijainti estää hirvituhot.
Ja mäntyä viljellään tai luontaisesti uudistetaan sitten niillä karuimmilla mailla,(kuivahkot-,kuivat- ja karukkokankaat).
Esim voimakas maannousemamasienen esiintyminen kuusikossa voi olla peruste puulajin vaihtoon maapohjan viljavuudesta huolimatta.
Hyvä tapa puulajin valintaan on katsoa mennyttä puusukupolvea. Jos kuviolla kuusi on tuottanut runsaan sadon, se onnistunee jatkossakin(laho?)
Ainakin Pohjanmaan kapeilla saroilla voi myös katsella naapurin puolella kasvavan puuston kehitystä.
Koivu tuomittin aikanaan " valkoisena valheena". Nyt tiedämme, että se oli virhe.Menneen ajan virheitä tulisi arvostella huomioiden ajankohdan tietämys,ne perusteet joilla päätökset on aikanaan tehty.Nykyisessä taimikonhoidossa harmaaleppä lyödään nurin roskapuuna, mikäli se haittaa pääpuulajin kasvua. Eli sitä kohdellaan "harmaana valheena". Kuka tietää suhtautumisen vuonna 2030?
Ongelmaa, joka muodostuu muotien ja suhdannehuippujen nopeiden vaihteluiden ja toisaalta pohjoisen havumetsävyöhykkeen hitaan kierron välillä on viisat miettineet pitkään.
Opiskeluajoilta jäi mieleen tähän ongelmaan liittyvä tutkijan lausunto, joka oli meillä pitkään naurun aiheena.Se kuuluu sanatarkasti näin: Biologinen vastaus tähän dilemmaan on syklinen muutos, jota metsäsukkessio edustaa.
Kaipa se tarkoitti sitä, että metsän eri kehitysvaiheissa puulajit vaihtelevat.