onko totta, että aukon saa suuremmaksi filmikameralla? kuinka paljon? mistä tämä johtuu?
aukko DIGI vs FILMI
Skenkä
11651
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kun kiinnität objektiivin filmi- tai digirunkoon, sen aukko pysyy fyysisesti samana.
Digirungossa ( pienempikennoisessa ) polttoväli kerrotaan croppikertoimella, esim. 1.6, jolloin aukko itse asiassa on suurempi suhteessa polttoväliin.
Polttoväli ei muutu miksikään, laitetaanpa objektiivi mihin runkoon tahansa kiinni. Eikä valovoimakaan muutu miksikään. Ainoastaan kuvakulma muuttuu.
Teoreettistahan tuo laskelma onkin, käytännössä ei aukko tietysti muutu miksikään.
Eikä polttovälikään, mutta sanotaan tuota nyt vaikka kuvakulmaksi, jos se tyydyttää paremmin. Mutta samalla aukolla saa sitten pienemmän kuvakulman.
Kun sama objektiivi kiinnitetään erilaisiin kameroihin niin objektiivin määräämästä kuvaympyrästä poimitaan vain erikokoisia alueita filmin tai kennon koosta riippuen.
Ainoastaan rungon hyödyntämä kuva-ala on erilainen erilaisilla kameroilla.
Objektiivin osalta kaikki pysyy ennallaan oli objektiivi missä tahansa kamerassa kiinnitettynä.
Myöskään väite, että pienempi kenno tuottaisi suuremman terävyysalueen ei pidä paikkaansa silloin kun on kyse samasta objektiivista/polttovälistä.
Itse asiassa terävyysalue vain kapenee pienellä kennolla.
Juu, jos vain lyödään sama objektiivi kiinni sekä filmirunkoon että digijärkkäriin, niin eihän sen ominaisuudet siitä mihinkään muutu. Jos siis on ihan OK, että kuvattavalta rajautuu sekä otsa että leuka pois. Se croppikerroin....
Sitten, jos kyseessä onkin niin harvinainen kuvaaja, että häntä kiinnostaa sattumoisin myös kuvan rajaaminen, niin laskelmat muuttuvat aika tavalla. Digirungon kanssa pitää joko kuvata kauempaa -> erilainen perspektiivi ja terävyysalue tai valita lyhyempi polttoväli -> perspektiivi ja kuvakulma säilyvät ennallaan, mutta terävyysalue kasvaa.
Objektiivi.
"Sitten, jos kyseessä onkin niin harvinainen kuvaaja, että häntä kiinnostaa sattumoisin myös kuvan rajaaminen, niin laskelmat muuttuvat aika tavalla. Digirungon kanssa pitää joko kuvata kauempaa -> erilainen perspektiivi ja terävyysalue tai valita lyhyempi polttoväli -> perspektiivi ja kuvakulma säilyvät ennallaan, mutta terävyysalue kasvaa."
Jotta asia saadaan mahdollisimman hankalaksi voi myös suuremman kuvakoon leikata digiä vastaavaksi.
Taas ollaan samassa pisteessä.
Jos kävellään kauemmaksi lähestyy terävyysalue ja rajaus suurempaa ruutua...
Tätä voi huvikseen tutkia:
Laajakulmakuvan suurentaminen ja vertaaminen telekuvaan.
Se paljon puhuttu perspektiivi.
Tällainen väittely on kyllä vain omiaan hämäämään kysyjää.
Ihme vimma on jengillä tähän hiusten halkomiseen. Juu voihan sitä filmikuvasta leikata reunat pois. Samalla logiikalla päädytään myös siihen, että kaikki muut paitsi kalansilmäobjektiivit ovat turhia, koska teleobjektiivia voi aina simuloida kuvaa rajaamalla.
Reaalimaailmassa suurin osa kuvaajista pyrkii kuitenkin rajaamaan kuvan jo kuvanottohetkellä - joko käyttämällä tarkoitukseen sopivaa polttoväliä tai muuttamalla kuvausetäisyyttä. Veikkaan, ettei kovin monikaan lähe siitä ajatuksesta, että jalusta pultataan lattiaan ja objektiivi liimataan kameraan, koska kuvat voi aina rajata fiskarsseilla... Eli jätetäänkö tämä laskentakaavoilla elvistely tällä kertaa tähän?
sekä digeissä, että filmikameroissa (siis järkkäreissä) käytetään samoja optiikoita. Takavuosina huomiota kiinnitti seikka, että digikompakteissa ja digipokkareissa pienin aukko oli f:8 kun filmikameroissa esim aukko f:16 on ollut ihan tavallinen ja sitäkin pienemmät F:22 jne. Nykyisin monissa digikompakteissa on mahdollista käyttää ainakin f:11 tai pienempää aukkoa. Sony R1 on isompi kennoinen kun muut kompaktit joten siinä voi olla pienempiäkin aukkoja, mutta en tiedä asiaa.
Pienimmän suhteellisen aukon rajoittaminen melkoisen isoksi lyhytpolttovälisessä optiikassa johtuu todennäköisesti valon difraktiosta. Pieni fyysinen aukko huonontaa optiikan piirtoa valon alkaessa taipua himmentimen kohdalla.
Jeps, diffraktiohan se selitys on. Filmijärkkärillä diffraktiosta alkaa tulla ongelma vasta f/22 tienoilla, croppijärkkäreillä (Sony R1 kuuluu ison kennonsa johdosta samaan ryhmään) f/16 tienoilla ja digikompakteilla/pokkareilla jossain f/5,6 tienoilla ( /- kennon koosta riippuen).
http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/diffraction-photography.htm
Haikailu f/11 perään on pokkarien kohdalla tarpeetonta. Terävyysaluetta on suurillakin aukoilla ihan riittävästi. Itseasiassa tyypillisen pokkarin terävyysalue aukolla f/4 vastaa filmijärkkärin aukkoa f/22 ja digijärkkärin aukkoa f/16.
Päinvastaisessa tapauksessa, kaivattaessa kapeaa terävyysaluetta, meneekin pokkarin kanssa heikommin, kun f/2,8 vastaakin digijärkkärin aukkoa f/11.