Kyyneleet virtaa poskilleni
en kuitenkaan itke
mikä minun on
mitä olen tehnyt
että ansaitsen tämän
kaikkeen mihin kosken
niin niihin sattuu
eikö tämä lopu koskaan
että aina pitää satutaa
toista,joka on syytön
näihin minun oikkuihin
olenko liian herkkä
kun neulan pistokin tuntuu
joskus tikariniskulta
en kirjoittanut tätä
sinulle vaan itselleni.
en kuitenkaan itke
mikä minun on
mitä olen tehnyt
että ansaitsen tämän
kaikkeen mihin kosken
niin niihin sattuu
eikö tämä lopu koskaan
että aina pitää satutaa
toista,joka on syytön
näihin minun oikkuihin
olenko liian herkkä
kun neulan pistokin tuntuu
joskus tikariniskulta
en kirjoittanut tätä
sinulle vaan itselleni.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyyneleet puhdistavat sinua,
ajavat ulos sen, mikä ei kuulu
sisääsi -
anna niiden vuolaasti valua.
Olet kenties sittenkin vain olettanut
asioita, luullut tehneesi väärin, en
usko siihen, että niin olisi.
Lämmin halaus ja kyynelen kuivasin
poskeltas, huomasitko ??
kiitos sinulle.
Minä kärsin siitä,että sinä suhtaudut minuun niin pinnallisesti.Tuntuu kuin ymmärtäisit hetkessä kaikenetkä suhtaudu kyllin vakavasti siihen,mitä kerron sinulle.Siksi en osaa lausua äänen sitä,mikä lepää jossain syvällä sisimässäni,enkä osaa tuoda sitä kaikkea sinun nähtäväksesi.Sinä vastat niin pikaisesti.Minä ei halua vastausta ollenkaan.Sinulla on selitys valmiina.Minä ei halua selityksiä.Sinulla on järjestelmä,johon kaikki sanottu sopii.Minä ei halua sanottuja sanoja,vaan elämää.Minä haluan seistä rinnallasi ja jakaa kaikkea sun kanssa.Haluan yhdessä sinun kanssa muuttaa kärsimyksen kypsymykseksi ja kasvamiseksi.
Kauniisti sanottu.
Älä syytä itseäsi,
pois pyyhi kyyneleesi,
nekin,
jotka virtaavat poskillesi
ilman itkun tunnetta.
Kaikella on aikansa,
kaikella on paikkansa..............
olet aina uskonut
tulevaisuuteen
se tekee sinusta vahvan.
Istun rinnallesi
otan kätesi käteeni
eikä sanoja tarvita.
Näen kyyneleen jäljen poskellasi
siihen kuivuneen....
katumuksesta syntyneen
raastavassa tunteessa vuotaneen
sisimpäsi lämmöstä kertoneen.
Valossa se kimalsi kuin timantti
pimeässä kosteana pisarana
silmäkulmaa polttaen
mielen paatoksesta nousseena
julki puhumattomanan ajatuksena...
Istun viereesi
otan kätesi käteeni...
olemme ihan hiljaa
et tunne kättäni
etkä näe kasvojani
en jää elämääsi ihmisenä vaan ajatuksena
jonka muistat
kun tuntuu pahalle,
kun sanotut sanat painavat mielessä
kun haavat vuotavat
ja kyynel on tuore...
Silloin istahdan viereesi
otan kätesi käteeni ja sanon;
Elämä satuttaa......
Elämä kolhii ja satuttaa
harvoin se rakastaa.