Miten on tälläinen tapaus: Vanhalla äidilläni on hänen entisen miehensä velkoja varmaan satoja tuhansia ulos-otossa. Jos äitini kuolee perimmekö velat??Eli joutuuko perikunta maksamaan ne vai miten??
Perinkö?
Velkaa?
11984
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Pitäisikö velkojien sitten jäädä nuolemaan näppejään, kun te sukulaiset putsaatte mummon pesän?
No ei olla perimässä mitään kun ei ole hänellä omaisuuttakaan, ei ole kuin velkaa..
Vastaatte velasta vain pesän varallisuudella. Jos varat eivät riitä, pesään ei kannata koskea (teidän kannaltanne katsottuna). Muuten vastaatte koko velasta.
Kiitos putte!
Osaatko neuvoa kuinka tulisi sitten toimia ettei jouduta maksamaan heidän velkojaan?
..kunhan pidätte perunkirjoituksen määräajassa, ja ette salaa siinä mitään pesän varallisuutta. Velkavastuun kannalta ei ole enää merkitystä oletteko puuttuneet kuolinpesään vai ei, ainoastaan se merkitsee, että saatu varallisuus on palautettava pesään vaadittaessa.
Tuossa on linkki perintökaareen, eli sieltä teidän kannattanee lukea tuo luku:
" 21 LUKU
Kuolleen henkilön ja pesän velasta"
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search[type]=pika&search[pika]=perintökaari
Pesän varoista otetaan ensin velkojille ja loppu menee sitten jakoon.
Itselläni oli samankaltainen tilanne, paitsi että olin alaikäisen lapseni huoltajana velvollinen asiaan puuttumaan ja sain sellaisen tiedon että jos koskemme vainajan loppurahoihin, saa tyttäreni velat niskaan, joten emme koske niihin. Ne kun ei riitä loppuvelan maksuun.
Ai niin ja viel sellanen juttu et jollei varat pesässä riitä velkojen maksuun, ei saa jakaa mitään silloin. Muuten velat lankeaa teille maksuun.
Laki on muuttunut 1. marraskuuta 2004.
Uuden lain mukaan perillinen ei joudu velkavastuuseen vainajan veloista, vaikka perintöä jaettaisiin perillisille. Ainoastaan saadut varat on palautettava pesään velkojia varten.
Velkavastuu vainajan veloista voi tulla, jos laiminlyö perunkirjoituksen tai antaa siinä vääriä tietoja.
Ennen kuin tyhjentää pesää tai jakaa sieltä mitään on otettava selville pesän varallisuus.
Tulevasta perinöstä voi aina kieltäytyä.
Paperihommat on aina hoidettava.
Olen hoitanut vain yhden pesä, meillä oli onnellinen loppu jäi 100 euroa per osakas. Emme joutuneet maksamaan,
Ei kannata vielä surra, katso ja tutustu
mitä pitää ottaa huomioon kun joku kuolee, sieltä löytyy hyviä ohjeita. Pankissa virkailijoilla on myös perustason tietoa.
Oikeusaputoimistot ovat myös yksi vaihto-ehto.
Voi soittaa maksulliseen "tuomari" numeroon
Neuvosi on liian vaarallinen. Lainsäätäjän tarkoitus ei ollut se että pesän velat voi unohtaa ja varat jakaa perillisten kesken. Jos pesä on velkainen niin varjoja ei kannata liioin lähteä jakelemaan. Se on pesään ryhtymistä ja silloin lankeaa vastuu myös pesän veloista perillisille.
Lakimuutoksen pääasia oli että pesää ei tarvitse enää hakea konkursiin välttyäkseen henkilökohtaiselta velkavastuulta. Velkojilla on edelleen oikeus periä saatavansa jos pesässä realisoitavaa riittää.
"Lainsäätäjän tarkoitus ei ollut se että pesän velat voi unohtaa ja varat jakaa perillisten kesken."
Tämä osa on totta.
"Jos pesä on velkainen niin varjoja ei kannata liioin lähteä jakelemaan."
Sekin on totta, eli lähtökohta on että perinnönjakoa ei suoriteta ennen kuin pesän velat on maksettu.
" Se on pesään ryhtymistä ja silloin lankeaa vastuu myös pesän veloista perillisille."
Ei lankea! Pesään ryhtyminen ei nykyisin vaikuta siihen siirtyykö vastuu pesän veloista perillisille, lukuunottamatta sitä velvollisuutta mikä liittyy siihen että mikäli pesästä on otettu varallisuutta, se pitää palauttaa vaadittaessa koron kanssa. Mikäli perunkirjoitus on pidetty asianmukaisesti eikä siihen liity epäselvyyksiä, ainoat pesän velat josta osakkaat henkilökohtaisesti vastaavat ovat niitä, jotka osakkaat ovat ottaneet pesän nimissä.
"Lakimuutoksen pääasia oli että pesää ei tarvitse enää hakea konkursiin välttyäkseen henkilökohtaiselta velkavastuulta."
Oikeastaan lainmuutoksen päätehtävä oli uudistaa aiempaa osakkaan velkavastuuta kohtuullisemmaksi:
"Esityksessä ehdotetaan, että henkilökoh-
taista velkavastuuta rajoitetaan olennaisesti,
jotta voitaisiin välttää siitä aiheutuvat koh-
tuuttomat seuraamukset."
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vepshref.scr?{KEY}=HE 14/2004&{ID}=HE 14/2004&{EXTRA}=TUNNUS
Tuo mainitsemasi esimerkki luopumisesta pakollisesta pesän konkurssiin luovuttamisesta on vain eräs keino, jolla kohtuullistettiin kuolinpesän hallintoon liittyvää pesän osakkaan velkariskiä.
"Velkojilla on edelleen oikeus periä saatavansa jos pesässä realisoitavaa riittää."
Kukaan ei ole muuta väittänytkään! Mutta olennainen ero nykyisessä vanhaan on se, että vaikka pesä olisikin jaettu, niin perintöä saanut ei vastaa maksamatta jääneestä kuolinpesän velasta koko omaisuudellaan, vaan korkeintaan sillä määrällä mitä on saanut kuolinpesän jaosta perintönä.