Apua! Lapsi ei millään meinaa tottua päiväkotiin!

Meidän poika 1v 8kk on ollut kohta kuukauden päiväkodissa. Viikot ei oo ollu aina täysiä, koska minulla on etäpäiviä, ja lapsi on ollut kipeenäkin.

Pojalla on menny tarhassa vaihtelevasti, mutta päiväunet on vaikeimmat. Ei meinaa nukahtaa, huutaa vaan äitii.. =(

Nyt sitten meillä on yöt menny tosi hankaliksi. Nukahtaa vähäksi aikaa illalla, jonka jälkeen pian alkaa kitinä ja itku, sekä huutaa äitiä. Ei auta, vaikka menisin viereen ja puhelisin että olen tässä. Öisin myös on alkanut yhtä äkkiä itkemään, eikä meinaa saada millään rauhottumaan. Ei auta syli, ei mikään. Nukahtaa sitten uudestaan, ku ei kertakaikkiaan enää jaksa olla hereillä.

Luonnollisesti lapsi on sitten väsynyt koko ajan, kun ei nuku kunnolla.

Mä tarvisin nyt tukea, olen ihan lohduton. Ja pyytäisin ettei kukaan lähtis sille linjalle, että tuon ikäinen kuuluu kotiin jne. mulla on jo ihan tarpeeksi paha olo muutenkin.

Ennen ei ole missään ikävöinyt äitiä, on ollut reipas lapsi siinä mielessä. Siksi tämä kauhea ikävä äitiä kohtaan yllättikin.

Niin ja se vielä, että mulle on tullut sellainen tunne tarhaan viedessä, niin ku hoitajat pyörittelis silmiä että taas tuo lapsi tulee itkien. Jotenki tuntuu että ne alkas oleen väsyneitä koko juttuun..

Olenko mä yksin tässä, vai onko kellään ollut mitään samanlaista?
77558
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Itselläni on paljon pienempi lapsi, joten en ole sinänsä tässä ikävaiheessa mikään auttamaan, mutta en voinut olla ajattelematta sitä, miten pitkistä päiväunista hoitopaikassa on kyse ja vastaako unet samaa määrää kuin aiemmin kotona.

Tämä ajatus pälkähti päähäni siitä, että pakollahan kukaan ei unta saa, jollei väsytä ja toisaalta öiset heräilytkin tuovat mieleeni, että onkohan lapsi nukkunut liikaa hoidossa, jollei uni tahdo säilyä koko yötä.

Toki todennäköisempää on, että kyse on lapsen sopeutumisvaikeudesta, mutta kannattaa varmaan selvittää tuokin asia.

Voimia! :)

Äänestä

On varmasti kurja olo sinulla kun tilanne on tuollainen. Voihan olla että lapsesi vaatii vain pidemmän ajan tottuakseen uuteen paikkaan ja rytmiin. Ja jos lapsi on epäsäännöllisesti päiväkodissa niin aikaa tottumiseen kuluu usein pidempään. On ikävää jos unien kanssa on ongelmia, se ottaa voimille kun joutuu valvomaan. Raskasta se on sekä sinulle että lapselle. Yritä vielä jaksaa!
Suosittelen että juttelet hoitajien kanssa ja kerrot ihan rehellisesti huolestasi. Kysy reilusti olisiko heillä jotain vinkkiä niiden piväunien kanssa. Ainakin he ovat rehellisesti kertoneet sinulle ongelmista päiväunien osalta kuten kuuluukin.
Tietenkään ei kannata jättää pois sulkematta esim. korvatulehduksen mahdollisuutta jos lapsi on sairastellut lähiaikoina.
Usein yliväsynyt lapsi nukkuu huonosti myös yöt. Päinvastoin kuin usein luullaan nukkumisongelmat juontavat juuri siitä että unta ei saa riittävästi. Kuten varmaan myös sinun lapsesi kohdalla on (päiväunet).
Tarkoitus ei ole epäillä nyt sinun tapaasi toimia lapsen kanssa. Totean vain yleisesti että säännöllinen rytmi unien kanssa on tärkeää. Aamulla ajoissa herätys, päiväunet ja illalla ajoissa nukkumaan.
Toivon sinulle jaksamista ja onnea keskusteluun päiväkodin tätien kanssa. :-)

Äänestä
  • ja voihan olla että pidentynyt eroaika äidistä huolettaa lasta öisin. Eiköhän hän totu asiaan kun on vaiheen läpi käynyt ja huomannut että ei se äiti kadonnutkaan mihinkään. koko päivän ero äidistä voi tuntua aluksi pahalta lapsen mielestä, ja hän saattaa käsitellä näitä asioita unessaan ja siksi heräillä. Kyllä kaikki järjestyy, usko pois!

    Äänestä

näin minä tein vastaavassa tilanteessa! ja alkoi luistamaan paljon paremmin, kun oli yksi ja sama turvallinen ihminen vieressä koko päivän! nyt lapsi jo odottaa hoitoon pääsyä kun on tutustunut hoitajaan ja lapsiryhmään! päikky elämä ei vain sopinut lapselleni. liikaa hälinää ja aina eri täti nukuttamassa (4 oman ryhmän tätiä, 2 opiskelijaa ja 1 työlistetty, 1 työmarkkinatuella oleva avustaja)
vaihtelivat nukutusvuoroja juuri minun lapselleni joka huusi nukutustilanteessa...
lapsi nukkui perhepäivähoitajalla jo ensimmäisenä päivänä 1,5 tuntia ja siittä lähtien on nukkunutkin hyvin sekä kotona että hoidossa. meillä myös vaikutti yöuniin itkuiset päiväuni tilanteet! tsemppiä sulle ja terveisiä kaikille suomen ihanille perhepäivähoitajille, kiitos, kun jaksatte tehdä työtänne!

Äänestä

Eikö sinulla ollut mahdollisuutta olla lapsen tukena hoitopaikassa niin pitkään, kunnes hän olisi sinne tottunut? Useille lapsille on paras, että tukena on tuttu aikuinen, oma vanhempi, kun on uudesta tilanteesta kyse.

Äänestä

Kommenttia tähän:

"on tullut sellainen tunne tarhaan viedessä, niin ku hoitajat pyörittelis silmiä että taas tuo lapsi tulee itkien. Jotenki tuntuu että ne alkas oleen väsyneitä koko juttuun.."

Asia on niin, että jotkut lapset itkevät tai kiukuttelevat vanhemmilleen joka kerta aamulla päiväkotiin tullessaan. Yleensä sitä mukaa kun äidin tai isän auto on ajanut pois pihasta, lapsi kiiruhtaa omiin leikkeihinsä. Ihan normaalia se on, että lapsi ikävöi, ja kyllä päiväkodin henkilökunta sen tietää! Ei sinun selkäsi takana mulkoilla ja pyöritellä silmiä, vaan mietitään, miten lapsi saataisiin viihtymään paremmin.

"Olenko mä yksin tässä, vai onko kellään ollut mitään samanlaista?"

Monissa perheissä on sama tilanne. Varsinkin, kun lapsella ei ole sisaruksia päiväkodissa, jonkinasteinen eroahdistus on yleistä. Toiset ovat luonteeltaan reippaampia, toiset vain tarvitsevat enemmän aikaa tottua uuteen tilanteeseen.

Neuvoja on vaikea antaa, koska jokainen lapsi on yksilö. Aikaisemmassa viestissä ehdotettiin perhepäivähoitoon siirtymistä. Se ehkä tosiaan voisi helpottaa tilannetta. Sellaisen tarkistuskysymyksen tekisin, että jos lapselle on tullut tuttuja rutiineja kotona nukkumaanmennessä, niitä kannattaisi hoidossakin jatkaa. Eli uniriepu tai -lelu, pullo maitoa, tutti, pieni laulutuokio jne.

Toivottavasti löydät sopivan ratkaisun tilanteeseen. :)

Äänestä

Hei!
Olisi kiva tietää joko teillä sujuu paremmin?
Meillä on nimittäin ihan sama juttu. Poika (1v3kk) on nyt päiväkodissa kolmatta viikkoa. Ja maksimissaan on nukkunut päiväunia yhteenmenoon siellä 1h. Kotona nukkuu yleensä kolme tuntia!
Ollaan sitten iltaisin yritetty lasta vielä päikkäreille, joskus nukahtaa joskus ei. Ja on tietenkin väsynyt koko ajan.
Käytiin tutustumassa päiväkodissa monta kertaa kolmen viikon ajan ja aloitettiin päiväkotiin totuttelu ensin muutamalla tunnilla ja nyttenkin miehen kanssa vuorotellaan niin,että toinen vie myöhemmin ja toinen hakee aikaisemmin, ettei päivistä tulisi niin pitkiä.
Päiväkodissa ollaan todettu, että olisi hyvä, jos omahoitajakäytäntö toimisi, mutta kun ei ole tarpeeksi vakituista henkilökuntaa on paljon kiertäviä sijaisia ja lapsella ei ole yhtä tuttua hoitajaa.
Jostain olen kuullut,että toisillä päiväkotiin sopeutuminen kestää enemmän kuin toisilla. Perhepäivähoitohan olisi paras näin pienelle, mutta se ei ole nyt mahdollista.

Lapsi hokee myös kotona koko ajan äitiä, ja itku tulee jos katoan hetkeksi näkyvistä. Yöt on toistaiseksi nukuttu suht rauhallisesti.

Olen miettinyt, että ehkä tämä eroahdistus johtuu myös siitä,että lapsi on ollut paljon vain minun kanssa, koska lähellä ei asu ketään sukulaisia/ystäviä kenelle voisi lapsen viedä hoitoon.

Toivon tosiaan,että unet alkaisivat pidentymään, niin päivät saattaisivat sujua paremmin kaikilta osin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


SurullinenÄiti kirjoitti:

Meidän poika 1v 8kk on ollut kohta kuukauden päiväkodissa. Viikot ei oo ollu aina täysiä, koska minulla on etäpäiviä, ja lapsi on ollut kipeenäkin.

Pojalla on menny tarhassa vaihtelevasti, mutta päiväunet on vaikeimmat. Ei meinaa nukahtaa, huutaa vaan äitii.. =(

Nyt sitten meillä on yöt menny tosi hankaliksi. Nukahtaa vähäksi aikaa illalla, jonka jälkeen pian alkaa kitinä ja itku, sekä huutaa äitiä. Ei auta, vaikka menisin viereen ja puhelisin että olen tässä. Öisin myös on alkanut yhtä äkkiä itkemään, eikä meinaa saada millään rauhottumaan. Ei auta syli, ei mikään. Nukahtaa sitten uudestaan, ku ei kertakaikkiaan enää jaksa olla hereillä.

Luonnollisesti lapsi on sitten väsynyt koko ajan, kun ei nuku kunnolla.

Mä tarvisin nyt tukea, olen ihan lohduton. Ja pyytäisin ettei kukaan lähtis sille linjalle, että tuon ikäinen kuuluu kotiin jne. mulla on jo ihan tarpeeksi paha olo muutenkin.

Ennen ei ole missään ikävöinyt äitiä, on ollut reipas lapsi siinä mielessä. Siksi tämä kauhea ikävä äitiä kohtaan yllättikin.

Niin ja se vielä, että mulle on tullut sellainen tunne tarhaan viedessä, niin ku hoitajat pyörittelis silmiä että taas tuo lapsi tulee itkien. Jotenki tuntuu että ne alkas oleen väsyneitä koko juttuun..

Olenko mä yksin tässä, vai onko kellään ollut mitään samanlaista?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu