Ravintola-alalla saattaisi joku toimia seuraavan case tapauksen mukaisesti:
"Yrityksellä on useita ravintoloita ja osa näistä on yrittäjävetoisia. Yrityksen työntekijät ovat nuoria 16 ikävuodesta ylöspäin, ja näin ollen yhteiskunnallisesti katsoen oikeustoimikelpoisuuteensa nähden vielä tietämättömiä ja kyvyttömiä.
Työntekijöiden työsopimukset sidotaan valtakunnalliseen yleissitovaan työehtosopimukseen. Yrityksellä on oma työntekijöitä koskeva ohjeistonsa, jossa kerrotaan yrityksen toimintatavoista, työntekijän sekä työnantajan velvollisuuksista ja oikeusista, työntekijöiden työlainsäädännön mukaiset oikeudet ja velvollisuudet, ja työntekijöiden palkkaa koskevat ehdot.
Ohjeisto annetaan jokaiselle yrityksen palvelukseen tulevalle työntekijälle työsuhteen alkaessa. Ohjeistus sisältää työehtospimuksen kanssa olevan ristiriitaisen palkan määräytymisen. Ohjeistuksessa ei esitetä työntekijöille kuuluvia työehtosopimuksen mukaisia pekkaspäiviä ja näistä saatavia korvauksia.
Työnantaja ei pidä työpaikalla työehtosopimusta työntekijöiden saatavilla työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Ja muutoinkin esimiehet uskottelevat yrityksellä olevan täysin omat työehdot.
Joillekin harvoille työntekijöille on kuitenkin maksettu em. ohjeistuksesta puuttuneet työehtosopimuksen mukaisesti velvoitteet. Tosin yritys on toiminut em. tavalla useita vuosia ellei vuosikymmeniä, ja useat tuhannet työntekijät ovat joutuneet yrityksen em. toiminnan kohteeksi, ja siten olleet täysin tietämättömiä työehtospimuksen mukaisista oikeuksistaan.
Lisäksi jotkin työntekijät ovat joutuneet yrityksen palveluksesta irtisanouduttuaan yrityksen 'mustamaalauksen' useiden vuosien ajaksi em. asiantilojen suhteen."
Casea voi rinnastaa seuraaviin (alla oleviin) lainkohtiin (FINLEX ®). Syyttämisoikeuden suhteen ei liene epäselvyyttä, tosin lainsäädäntöömme mahdollisesti tuleva ryhmäkanne antaisi tapauksen suhteen aivan toiset välineet toimia kaikkien niiden työntekijöiden suhteen jotka ovat case tapauksen mukaisen toiminan kohteeksi joutuneet.
Lainkohdat (FINLEX ®) :
Työsopimuslaki 2 luku 7§ Työehtosopimusten yleissitovuus (FINLEX ®)
”Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.
Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä.
Työnantaja, joka on työehtosopimuslain (436/1946) nojalla velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, saa 1 momentissa säädetystä poiketen soveltaa tämän työehtosopimuksen määräyksiä.”
Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 3 Luku Oikeustointen pätemättömyys ja sovittelu 31§ (FINLEX ®)
” Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
Sama olkoon «laki», jos 1 momentissa mainittuun menettelyyn on syypää toinen kuin se, johon oikeustoimi on kohdistettu, ja tämä siitä tiesi tai hänen olisi pitänyt siitä tietää.
Pelastuspalkkiota koskevista sopimuksista on voimassa, mitä [17 päivänä helmikuuta 1923 alusten yhteentörmäyksestä johtuvasta vahingosta sekä pelastuspalkkiosta annetussa] laissa on säädetty.”
Rikoslaki 36 luku Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä 1§ Petos (FINLEX ®)
” Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Petoksesta tuomitaan myös se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa dataa syöttämällä, muuttamalla, tuhoamalla tai poistamalla taikka tietojärjestelmän toimintaan muuten puuttumalla saa aikaan tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristymisen ja siten aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa. (13.6.2003/514)
Yritys on rangaistava.”
Rikoslaki 36 luku Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä 2§ Törkeä petos (FINLEX ®)
” Jos petoksessa
1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä,
2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa,
3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai
4) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa
ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.”
Rikoslaki 6 luku Rangaistuksen määräämisestä 5§ Koventamisperusteet (FINLEX ®)
” Rangaistuksen koventamisperusteita ovat:
1) rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus;
2) rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä;
3) rikoksen tekeminen palkkiota vastaan;
4) rikoksen kohdistaminen kansalliseen, rodulliseen, etniseen tai muuhun sellaiseen kansanryhmään kuuluvaan henkilöön tähän ryhmään kuulumisen perusteella; ja
5) tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.”
Rikoslaki 8 luku Vanhentumisesta 1§ Syyteoikeuden vanhentuminen (FINLEX ®)
” Oikeus syyttää rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on elinkautinen vankeusrangaistus, ei vanhennu. Syyteoikeus ei vanhennu myöskään, jos kysymyksessä on sodankäyntirikos, törkeä sodankäyntirikos, ihmisoikeuksien loukkaaminen poikkeuksellisissa oloissa tai törkeä ihmisoikeuksien loukkaaminen poikkeuksellisissa oloissa. (22.12.2005/1161)
Syyteoikeus vanhentuu, jollei syytettä ole nostettu
1) kahdessakymmenessä vuodessa, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta määräajaksi yli kahdeksan vuoden,
2) kymmenessä vuodessa, jos ankarin rangaistus on yli kaksi vuotta ja enintään kahdeksan vuotta vankeutta,
3) viidessä vuodessa, jos ankarin rangaistus on yli vuosi ja enintään kaksi vuotta vankeutta, ja
4) kahdessa vuodessa, jos ankarin rangaistus on enintään vuosi vankeutta tai sakkoa.
Ankarimmalla rangaistuksella tarkoitetaan sitä rangaistusta, joka tekoon sovellettavassa rangaistussäännöksessä on säädetty enimmäisrangaistukseksi.
Virkarikosten vanhentumisaika on kuitenkin vähintään viisi vuotta. Ympäristön turmelemisen, luonnonsuojelurikoksen ja rakennussuojelurikoksen vanhentumisaika on kymmenen vuotta. Aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain (300/1979) 28 §:ssä tarkoitetun, ulkomaiselta alukselta Suomen talousvyöhykkeellä tehdyn ympäristön turmelemisen, törkeän ympäristön turmelemisen, ympäristörikkomuksen ja tuottamuksellisen ympäristön turmelemisen vanhentumisaika on kolme vuotta. Ulkomaiselta alukselta Suomen talousvyöhykkeellä tehdyn kalastusrikoksen lyhin vanhentumisaika on kolme vuotta. (22.12.2005/1161)
Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön syyteoikeus vanhentuu aikaisintaan, kun asianomistaja täyttää kaksikymmentäkahdeksan vuotta. Sama koskee kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön kohdistunutta raiskausta, törkeää raiskausta ja pakottamista sukupuoliyhteyteen. (22.12.2005/1161) ”
Rikoslaki 8 luku Vanhentumisesta 2§ Syyteoikeuden vanhentumisajan alkaminen (FINLEX ®)
”Edellä 1 §:ssä mainitut ajat lasketaan rikoksen tekopäivästä. Jos rikoksen tunnusmerkistössä säädetään laiminlyönti rangaistavaksi, syyteoikeus alkaa vanhentua, kun laiminlyöty teko olisi viimeistään tullut tehdä. Jos rikoksen tunnusmerkistössä edellytetään määrätyn seurauksen syntymistä, aika lasketaan tuon seurauksen ilmenemispäivästä.
Jos rikolliseen tekoon sisältyy lainvastaisen asiaintilan ylläpitäminen, syyteoikeuden vanhentumisaika alkaa vasta sellaisen tilan päättymisestä.
Syyteoikeus osallisuudesta rikokseen alkaa vanhentua samana päivänä kuin syyteoikeus pääteosta.”
Rikoslaki 15 luku Rikoksista oikeudenkäyttöä vastaan 11§ Rikoksentekijän suojeleminen (FINLEX ®)
” Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n 2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä, eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta.”
Rikoslaki 5 luku Yrityksestä ja osallisuudesta 3§ Rikokumppanuus (FINLEX ®)
” Jos kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen, rangaistaan kutakin rikoksen tekijänä.”
Rikoslaki 5 luku Yrityksestä ja osallisuudesta 6§ Avunanto (FINLEX ®)
” Joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä. Rangaistusta määrättäessä sovelletaan kuitenkin, mitä 6 luvun 8 §:n 1 momentin 3 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa säädetään.
Yllytyksestä rangaistavaan avunantoon rangaistaan avunantona.”
Rikoslaki 5 luku Yrityksestä ja osallisuudesta 8§ Oikeushenkilön puolesta toimiminen (FINLEX ®)
” Yhteisön, säätiön tai muun oikeushenkilön lakimääräisen toimielimen tai johdon jäsen sekä oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä taikka sen puolesta työ- tai virkasuhteessa tai toimeksiannon perusteella muutoin toimiva henkilö voidaan tuomita oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta rangaistukseen siitä huolimatta, ettei hän täytä rikoksen tunnusmerkistössä tekijälle asetettuja erityisehtoja, jos oikeushenkilö nuo ehdot täyttää.
Jos rikos on tehty elinkeinonharjoittajan liikkeeseen kuuluvassa tai muussa oikeushenkilön toimintaan rinnastettavassa järjestäytyneessä toiminnassa, sovelletaan vastaavasti, mitä 1 momentissa säädetään oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta.
Mitä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta, jos asiasta muualla laissa säädetään toisin.”
Rikoslaki 9 luku Oikeushenkilön rangaistusvastuusta 1§ Soveltamisala (FINLEX ®)
” Yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö, jonka toiminnassa on tehty rikos, on virallisen syyttäjän vaatimuksesta tuomittava rikoksen johdosta yhteisösakkoon, jos se on tässä laissa säädetty rikoksen seuraamukseksi.
Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta julkisen vallan käytössä tehtyyn rikokseen.”
Rikoslaki 9 luku Oikeushenkilön rangaistusvastuusta 2§ Rangaistusvastuun edellytykset (FINLEX ®)
” Oikeushenkilö tuomitaan yhteisösakkoon, jos sen lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva taikka oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen taikka jos sen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi.
Yhteisösakkoon tuomitaan, vaikkei rikoksentekijää saada selville tai muusta syystä tuomita rangaistukseen. Yhteisösakkoon ei kuitenkaan tuomita sellaisen asianomistajarikoksen johdosta, jota asianomistaja ei ilmoita syytteeseen pantavaksi, ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.”
Rikoslaki 9 luku Oikeushenkilön rangaistusvastuusta 2§ Rikoksentekijän ja oikeushenkilön välinen suhde (FINLEX ®)
” Rikos katsotaan oikeushenkilön toiminnassa tehdyksi, jos sen tekijä on toiminut oikeushenkilön puolesta tai hyväksi ja hän kuuluu oikeushenkilön johtoon tai on virka- tai työsuhteessa oikeushenkilöön taikka on toiminut oikeushenkilön edustajalta saamansa toimeksiannon perusteella.
Oikeushenkilöllä ei ole oikeutta saada rikoksentekijältä korvausta maksamastaan yhteisösakosta, ellei korvausvelvollisuus perustu yhteisöistä tai säätiöistä annettuihin säädöksiin.”
Rikoslaki 17 luku Rikoksista yleistä järjestystä vastaan 1a§ Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen (FINLEX ®)
” Se, joka:
1) perustamalla tai organisoimalla järjestäytyneen rikollisryhmän taikka värväämällä tai yrittämällä värvätä väkeä sitä varten,
2) varustamalla tai yrittämällä varustaa järjestäytynyttä rikollisryhmää räjähteillä, aseilla, ampumatarvikkeilla tai niiden valmistamiseen tarkoitetuilla aineilla tai tarvikkeilla taikka muilla vaarallisilla esineillä tai aineilla,
3) toimeenpanemalla, yrittämällä toimeenpanna tai antamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle koulutusta rikollista toimintaa varten,
4) hankkimalla, yrittämällä hankkia tai luovuttamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle toimitiloja tai muita sen tarvitsemia tiloja taikka kulkuvälineitä tai muita ryhmän toiminnan kannalta erittäin tärkeitä välineitä,
5) suoraan tai välillisesti antamalla tai keräämällä varoja järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisen toiminnan rahoittamiseksi,
6) hoitamalla järjestäytyneen rikollisryhmän tärkeitä taloudellisia asioita tai antamalla ryhmän toiminnan kannalta erittäin tärkeitä taloudellisia tai oikeudellisia neuvoja tai
7) järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisten tavoitteiden saavuttamista muulla olennaisella tavalla aktiivisesti edistämällä
osallistuu järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan, jossa tavoitteena on tehdä yksi tai useampi rikos, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, taikka yksi tai useampi 11 luvun 8 §:ssä tai 15 luvun 9 §:ssä tarkoitettu rikos, ja jos tällainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään, on tuomittava järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
(30.12.2003/1372)
Mitä edellä 1 momentin 6 kohdassa säädetään oikeudellisesta neuvonnasta, ei koske rikoksen esitutkintaan tai tuomioistuinkäsittelyyn taikka rangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvää oikeudellisen avustajan tai asiamiehen tehtävien hoitamista.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos teosta säädetään muualla laissa yhtä ankara tai ankarampi rangaistus.
Järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen 1 momentissa tarkoitettuja rikoksia.”
"Yrityksellä on useita ravintoloita ja osa näistä on yrittäjävetoisia. Yrityksen työntekijät ovat nuoria 16 ikävuodesta ylöspäin, ja näin ollen yhteiskunnallisesti katsoen oikeustoimikelpoisuuteensa nähden vielä tietämättömiä ja kyvyttömiä.
Työntekijöiden työsopimukset sidotaan valtakunnalliseen yleissitovaan työehtosopimukseen. Yrityksellä on oma työntekijöitä koskeva ohjeistonsa, jossa kerrotaan yrityksen toimintatavoista, työntekijän sekä työnantajan velvollisuuksista ja oikeusista, työntekijöiden työlainsäädännön mukaiset oikeudet ja velvollisuudet, ja työntekijöiden palkkaa koskevat ehdot.
Ohjeisto annetaan jokaiselle yrityksen palvelukseen tulevalle työntekijälle työsuhteen alkaessa. Ohjeistus sisältää työehtospimuksen kanssa olevan ristiriitaisen palkan määräytymisen. Ohjeistuksessa ei esitetä työntekijöille kuuluvia työehtosopimuksen mukaisia pekkaspäiviä ja näistä saatavia korvauksia.
Työnantaja ei pidä työpaikalla työehtosopimusta työntekijöiden saatavilla työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Ja muutoinkin esimiehet uskottelevat yrityksellä olevan täysin omat työehdot.
Joillekin harvoille työntekijöille on kuitenkin maksettu em. ohjeistuksesta puuttuneet työehtosopimuksen mukaisesti velvoitteet. Tosin yritys on toiminut em. tavalla useita vuosia ellei vuosikymmeniä, ja useat tuhannet työntekijät ovat joutuneet yrityksen em. toiminnan kohteeksi, ja siten olleet täysin tietämättömiä työehtospimuksen mukaisista oikeuksistaan.
Lisäksi jotkin työntekijät ovat joutuneet yrityksen palveluksesta irtisanouduttuaan yrityksen 'mustamaalauksen' useiden vuosien ajaksi em. asiantilojen suhteen."
Casea voi rinnastaa seuraaviin (alla oleviin) lainkohtiin (FINLEX ®). Syyttämisoikeuden suhteen ei liene epäselvyyttä, tosin lainsäädäntöömme mahdollisesti tuleva ryhmäkanne antaisi tapauksen suhteen aivan toiset välineet toimia kaikkien niiden työntekijöiden suhteen jotka ovat case tapauksen mukaisen toiminan kohteeksi joutuneet.
Lainkohdat (FINLEX ®) :
Työsopimuslaki 2 luku 7§ Työehtosopimusten yleissitovuus (FINLEX ®)
”Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.
Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä.
Työnantaja, joka on työehtosopimuslain (436/1946) nojalla velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, saa 1 momentissa säädetystä poiketen soveltaa tämän työehtosopimuksen määräyksiä.”
Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 3 Luku Oikeustointen pätemättömyys ja sovittelu 31§ (FINLEX ®)
” Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
Sama olkoon «laki», jos 1 momentissa mainittuun menettelyyn on syypää toinen kuin se, johon oikeustoimi on kohdistettu, ja tämä siitä tiesi tai hänen olisi pitänyt siitä tietää.
Pelastuspalkkiota koskevista sopimuksista on voimassa, mitä [17 päivänä helmikuuta 1923 alusten yhteentörmäyksestä johtuvasta vahingosta sekä pelastuspalkkiosta annetussa] laissa on säädetty.”
Rikoslaki 36 luku Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä 1§ Petos (FINLEX ®)
” Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Petoksesta tuomitaan myös se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa dataa syöttämällä, muuttamalla, tuhoamalla tai poistamalla taikka tietojärjestelmän toimintaan muuten puuttumalla saa aikaan tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristymisen ja siten aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa. (13.6.2003/514)
Yritys on rangaistava.”
Rikoslaki 36 luku Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä 2§ Törkeä petos (FINLEX ®)
” Jos petoksessa
1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä,
2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa,
3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai
4) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa
ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.”
Rikoslaki 6 luku Rangaistuksen määräämisestä 5§ Koventamisperusteet (FINLEX ®)
” Rangaistuksen koventamisperusteita ovat:
1) rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus;
2) rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä;
3) rikoksen tekeminen palkkiota vastaan;
4) rikoksen kohdistaminen kansalliseen, rodulliseen, etniseen tai muuhun sellaiseen kansanryhmään kuuluvaan henkilöön tähän ryhmään kuulumisen perusteella; ja
5) tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.”
Rikoslaki 8 luku Vanhentumisesta 1§ Syyteoikeuden vanhentuminen (FINLEX ®)
” Oikeus syyttää rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on elinkautinen vankeusrangaistus, ei vanhennu. Syyteoikeus ei vanhennu myöskään, jos kysymyksessä on sodankäyntirikos, törkeä sodankäyntirikos, ihmisoikeuksien loukkaaminen poikkeuksellisissa oloissa tai törkeä ihmisoikeuksien loukkaaminen poikkeuksellisissa oloissa. (22.12.2005/1161)
Syyteoikeus vanhentuu, jollei syytettä ole nostettu
1) kahdessakymmenessä vuodessa, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta määräajaksi yli kahdeksan vuoden,
2) kymmenessä vuodessa, jos ankarin rangaistus on yli kaksi vuotta ja enintään kahdeksan vuotta vankeutta,
3) viidessä vuodessa, jos ankarin rangaistus on yli vuosi ja enintään kaksi vuotta vankeutta, ja
4) kahdessa vuodessa, jos ankarin rangaistus on enintään vuosi vankeutta tai sakkoa.
Ankarimmalla rangaistuksella tarkoitetaan sitä rangaistusta, joka tekoon sovellettavassa rangaistussäännöksessä on säädetty enimmäisrangaistukseksi.
Virkarikosten vanhentumisaika on kuitenkin vähintään viisi vuotta. Ympäristön turmelemisen, luonnonsuojelurikoksen ja rakennussuojelurikoksen vanhentumisaika on kymmenen vuotta. Aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain (300/1979) 28 §:ssä tarkoitetun, ulkomaiselta alukselta Suomen talousvyöhykkeellä tehdyn ympäristön turmelemisen, törkeän ympäristön turmelemisen, ympäristörikkomuksen ja tuottamuksellisen ympäristön turmelemisen vanhentumisaika on kolme vuotta. Ulkomaiselta alukselta Suomen talousvyöhykkeellä tehdyn kalastusrikoksen lyhin vanhentumisaika on kolme vuotta. (22.12.2005/1161)
Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön syyteoikeus vanhentuu aikaisintaan, kun asianomistaja täyttää kaksikymmentäkahdeksan vuotta. Sama koskee kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön kohdistunutta raiskausta, törkeää raiskausta ja pakottamista sukupuoliyhteyteen. (22.12.2005/1161) ”
Rikoslaki 8 luku Vanhentumisesta 2§ Syyteoikeuden vanhentumisajan alkaminen (FINLEX ®)
”Edellä 1 §:ssä mainitut ajat lasketaan rikoksen tekopäivästä. Jos rikoksen tunnusmerkistössä säädetään laiminlyönti rangaistavaksi, syyteoikeus alkaa vanhentua, kun laiminlyöty teko olisi viimeistään tullut tehdä. Jos rikoksen tunnusmerkistössä edellytetään määrätyn seurauksen syntymistä, aika lasketaan tuon seurauksen ilmenemispäivästä.
Jos rikolliseen tekoon sisältyy lainvastaisen asiaintilan ylläpitäminen, syyteoikeuden vanhentumisaika alkaa vasta sellaisen tilan päättymisestä.
Syyteoikeus osallisuudesta rikokseen alkaa vanhentua samana päivänä kuin syyteoikeus pääteosta.”
Rikoslaki 15 luku Rikoksista oikeudenkäyttöä vastaan 11§ Rikoksentekijän suojeleminen (FINLEX ®)
” Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n 2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä, eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta.”
Rikoslaki 5 luku Yrityksestä ja osallisuudesta 3§ Rikokumppanuus (FINLEX ®)
” Jos kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen, rangaistaan kutakin rikoksen tekijänä.”
Rikoslaki 5 luku Yrityksestä ja osallisuudesta 6§ Avunanto (FINLEX ®)
” Joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä. Rangaistusta määrättäessä sovelletaan kuitenkin, mitä 6 luvun 8 §:n 1 momentin 3 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa säädetään.
Yllytyksestä rangaistavaan avunantoon rangaistaan avunantona.”
Rikoslaki 5 luku Yrityksestä ja osallisuudesta 8§ Oikeushenkilön puolesta toimiminen (FINLEX ®)
” Yhteisön, säätiön tai muun oikeushenkilön lakimääräisen toimielimen tai johdon jäsen sekä oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä taikka sen puolesta työ- tai virkasuhteessa tai toimeksiannon perusteella muutoin toimiva henkilö voidaan tuomita oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta rangaistukseen siitä huolimatta, ettei hän täytä rikoksen tunnusmerkistössä tekijälle asetettuja erityisehtoja, jos oikeushenkilö nuo ehdot täyttää.
Jos rikos on tehty elinkeinonharjoittajan liikkeeseen kuuluvassa tai muussa oikeushenkilön toimintaan rinnastettavassa järjestäytyneessä toiminnassa, sovelletaan vastaavasti, mitä 1 momentissa säädetään oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta.
Mitä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta, jos asiasta muualla laissa säädetään toisin.”
Rikoslaki 9 luku Oikeushenkilön rangaistusvastuusta 1§ Soveltamisala (FINLEX ®)
” Yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö, jonka toiminnassa on tehty rikos, on virallisen syyttäjän vaatimuksesta tuomittava rikoksen johdosta yhteisösakkoon, jos se on tässä laissa säädetty rikoksen seuraamukseksi.
Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta julkisen vallan käytössä tehtyyn rikokseen.”
Rikoslaki 9 luku Oikeushenkilön rangaistusvastuusta 2§ Rangaistusvastuun edellytykset (FINLEX ®)
” Oikeushenkilö tuomitaan yhteisösakkoon, jos sen lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva taikka oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen taikka jos sen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi.
Yhteisösakkoon tuomitaan, vaikkei rikoksentekijää saada selville tai muusta syystä tuomita rangaistukseen. Yhteisösakkoon ei kuitenkaan tuomita sellaisen asianomistajarikoksen johdosta, jota asianomistaja ei ilmoita syytteeseen pantavaksi, ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.”
Rikoslaki 9 luku Oikeushenkilön rangaistusvastuusta 2§ Rikoksentekijän ja oikeushenkilön välinen suhde (FINLEX ®)
” Rikos katsotaan oikeushenkilön toiminnassa tehdyksi, jos sen tekijä on toiminut oikeushenkilön puolesta tai hyväksi ja hän kuuluu oikeushenkilön johtoon tai on virka- tai työsuhteessa oikeushenkilöön taikka on toiminut oikeushenkilön edustajalta saamansa toimeksiannon perusteella.
Oikeushenkilöllä ei ole oikeutta saada rikoksentekijältä korvausta maksamastaan yhteisösakosta, ellei korvausvelvollisuus perustu yhteisöistä tai säätiöistä annettuihin säädöksiin.”
Rikoslaki 17 luku Rikoksista yleistä järjestystä vastaan 1a§ Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen (FINLEX ®)
” Se, joka:
1) perustamalla tai organisoimalla järjestäytyneen rikollisryhmän taikka värväämällä tai yrittämällä värvätä väkeä sitä varten,
2) varustamalla tai yrittämällä varustaa järjestäytynyttä rikollisryhmää räjähteillä, aseilla, ampumatarvikkeilla tai niiden valmistamiseen tarkoitetuilla aineilla tai tarvikkeilla taikka muilla vaarallisilla esineillä tai aineilla,
3) toimeenpanemalla, yrittämällä toimeenpanna tai antamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle koulutusta rikollista toimintaa varten,
4) hankkimalla, yrittämällä hankkia tai luovuttamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle toimitiloja tai muita sen tarvitsemia tiloja taikka kulkuvälineitä tai muita ryhmän toiminnan kannalta erittäin tärkeitä välineitä,
5) suoraan tai välillisesti antamalla tai keräämällä varoja järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisen toiminnan rahoittamiseksi,
6) hoitamalla järjestäytyneen rikollisryhmän tärkeitä taloudellisia asioita tai antamalla ryhmän toiminnan kannalta erittäin tärkeitä taloudellisia tai oikeudellisia neuvoja tai
7) järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisten tavoitteiden saavuttamista muulla olennaisella tavalla aktiivisesti edistämällä
osallistuu järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan, jossa tavoitteena on tehdä yksi tai useampi rikos, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, taikka yksi tai useampi 11 luvun 8 §:ssä tai 15 luvun 9 §:ssä tarkoitettu rikos, ja jos tällainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään, on tuomittava järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
(30.12.2003/1372)
Mitä edellä 1 momentin 6 kohdassa säädetään oikeudellisesta neuvonnasta, ei koske rikoksen esitutkintaan tai tuomioistuinkäsittelyyn taikka rangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvää oikeudellisen avustajan tai asiamiehen tehtävien hoitamista.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos teosta säädetään muualla laissa yhtä ankara tai ankarampi rangaistus.
Järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen 1 momentissa tarkoitettuja rikoksia.”
Vastaukset 3
Vanhimmat
Case taitaa olla sellainen, että reaalimaailmassa yritys olisi valmis tekemään mitä tahansa - siis aivan mitä tahansa - että mainitut asiat pysyvät salassa, eivätkä pääse julkisuuteen. Casen tutkinnan suhteen kannattaisi toimia siten, että haastattelisi työntekijöitä kaikkien yrityksen toimintavuosien ajalta sekä tutkisi tältä ajalta kaikki työehtosopimukset - yritykset eivät pystyisi vaikuttamaan asiaan mitenkään. Lisäksi asian suhteen olisi varmasti jo tähän menneessä selitetty niitä ja näitä...
Pinellä laskutoimituksella voi laskea, että jos yrityksellä olisi 10 toimipaikkaa ja jokaisessa 35 työntekijään, niin näitä casessa mainittuja olisi yhdellä hetkellä ollut työsuhteessa 350. Jos toimipaikkoja on ollut 20 => 700, 50 => 1750, 100 => 3500 jne. - siis vuosien aikana todella paljon.
Muutoinkin case olisi sellainen, että se olisi vuosisadan talousrikosjuttu Suomessa - lehdistöllä ja oikeusistuimella olisi sitten pitkäksi aikaan riepoteltavaa.
"Ravintola-alalla saattaisi joku toimia seuraavan case tapauksen mukaisesti:"
No jos saattaisi toimia, niin saattaisihan se olla toimimattakin niin! Kirjoituksesi on omituinen. Onko se puutaheinää?
Pari kommenttia: TES:n pitämättömyys näkyvillä ei liene rikos, korkeintaan rike ja helposti korjattavissa. Suurella ketjulla lienee luottamusmies, johon voi ottaa yhteyttä eikä kopioida tänne kilometrin pituisia siteerauksia lakiteksteistä, kun ei täällä näitä pulmia kuitenkaan ratkaista. Mene hyvä ihminen lakitupaan, jos olet noin kaltoin kohdeltu! Muista kuitenkin, että näytöt pitää olla aukottomat, muuten häviät jutun ja hävinnyt maksaa vastapuolenkin oikeudenkäyntikulut. Minusta on omituista ettei työntekijä ole ottanut yhteyttä ammattiliittoonsa jos hänelle on maksettu alle TES:in mukaista palkkaa. Ai niin: sanoit että "saattaisi". Saattaisi siis olla puutaheinää koko tekstisi. Ammattiliiton jäsenmaksu takaa ettei työnantaja voi maksaa alle TES:is mukaista palkkaa.
Onneksi et maininnut nimeltä mitään suurta ketjua. Et siis syyllistynyt suoranaiseen herjaukseen. Siitäkin saisi mukavanpituiset siteeraukset lakitekstistä tänne. Joka tapauksessa aina ei kaikki mene työelämässä putkeen. Siksi on syytä kuulua ammattiliittoon, josta saa avun tarvittaessa. Jollei ole tällä tavalla älynnyt etujaan valvoa, voi valvominen olla hankalaa yksin. Kaiken kaikkiaan ei kannata katkeroitua, jos on saanut lähtöpassit. Se on tragedia itselle, mutta katkeruuden kasvattaminen vain lisää omaa pahaa oloa. Ja kaikesta voi oppia! Sitä voi jopa kysyä itseltään, että teinkö työni siten, kuin toivoisin omien työntekijöideni tekevän omassa yrityksessäni? Oliko työnantajallani paljonkin toivomisen varaa minun työni suhteen? Onko minusta ylipäätään juuri sen alan työhön vai soveltuisinko paremmin johonkin aivan muuhun työhön?