napaperä

seppo s.

mitä tarkottaa termi napaperä? ilmeisesti vetarit puuttuu mut miten se toimii käytännössä?

41

19264

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kyll löytyy

      Tottahan nyt vetoakselit löytyy.Akselin ulkopää tulee napaan kiinni,jossa on ns.planeettapyörästö.Näin saadaan akselille pienempi rasitus kun pienemmät rattaat jakavat rasituksen useampaan kohtaan kuin puikkoperissä,joissa rasitus taasen kohdistuu ainoastaan akselin päähän.Napaperä hieman kalliimpi mutt kestävämpi raskaassa ajossa.

      • Anonyymi

        Ei ne hammasrattaat sitä kuormaa kanna. Niiso laakherit sitä varten aksuloissa.

    • Junior-Trucker

      Itse perämurikkahan on ihan samanlainen, kardaanin päässä oleva pyörä pyörittää lautaspyörää, jonka keskellä on tasauspyörästö. Tasauspyörästöltä lähtee sitten vetoakselit navoille, jotka on siellä pyörien keskellä. Navan sisällä on yleensä kolme planeettapyörää, jotka ottavat kiinni navan sisäpinnassa olevaan hammaskehään. Vetoakseli siis pyörittää niitä planeettapyöriä.. Hieman monimutkainen selvittää, mutta tässä on kuva planeettapyörästöstä:

      http://h1.ripway.com/surenbalendran/gearbox.JPG

      Napoja käytetään tosiaan raskaammissa kuorma-autoissa, ja varsinkin työkoneissa. Kaivinkoneissa, traktorien etuakseleissa, jne. Esim kaikissa Willeissä (suomalainen taittorunkoinen traktori) on navat pyörissä, lukuunottamatta pienintä puisto-Willeä. Napojen avulla saadaan pienennettyä voimansiirron rasitusta, koska voima tehdään navoissa.

      • hiekalla

        napavälitys menee paremmin..lisää kyllä
        polttoaineen kulutusta.mutta hyvä valinta.

      • sanoen...

        Napaperällä pääsee pehmeällä paremmin, koska pyörät saadaan pyörimään paljon hiljempaa verrattuna akseliperään...

      • Sisun navassa

        on viisi planeettaratasta,se tekee siitä ylivoimaisen,verrattuna ulkolaisiin napavälityksiin kuorma-autoissa.

      • Junior-Trucker
        Sisun navassa kirjoitti:

        on viisi planeettaratasta,se tekee siitä ylivoimaisen,verrattuna ulkolaisiin napavälityksiin kuorma-autoissa.

        Onkohan tuo uudemmissa E-Sisuissa, kun ei ainakaan SR, ja SM-sarjalaisissa ole..niissä taitaa olla kolme tai neljä planeettapyörää??

      • 12e480
        Junior-Trucker kirjoitti:

        Onkohan tuo uudemmissa E-Sisuissa, kun ei ainakaan SR, ja SM-sarjalaisissa ole..niissä taitaa olla kolme tai neljä planeettapyörää??

        Kylläpä vaan on S-sarjan napaperässäkin (ainakin telivetoisessa) 5planeettaa.

        Sekä kyseisen ikäluokan SISU-työkoneakselissa 5planeettaa...

        Niinkuin myös E-> sarjassa.

      • pölli-mies
        12e480 kirjoitti:

        Kylläpä vaan on S-sarjan napaperässäkin (ainakin telivetoisessa) 5planeettaa.

        Sekä kyseisen ikäluokan SISU-työkoneakselissa 5planeettaa...

        Niinkuin myös E-> sarjassa.

        oli neljä ratasta ja ehkä ihan ensimmäisissä SM-sisuissa. Sen jälkeen on ollu viis...

      • Junior-Trucker
        pölli-mies kirjoitti:

        oli neljä ratasta ja ehkä ihan ensimmäisissä SM-sisuissa. Sen jälkeen on ollu viis...

        Olen tainnut pidellä sitten 6x2 SL-Sisua, ja siellä taisi olla neljä ratasta...saattoi kyllä autokin olla S-sarjan alkutaipaleilta. Millään ei kaikki jää mieleen.. Eipä noita napavälityksiä juuri tarvitse purkaa, joskus laakereita joutuu vaihtamaan...Vetareita on sitten puikkoperiin vaihdettu senkin edestä... On muuten aika vekkuli homma saada akseliperäisestä Sisusta vetoakseli irti.. tahtoo ne kartiot pulttien ympärillä olla tiukassa..:)

      • navoissa,missä
        pölli-mies kirjoitti:

        oli neljä ratasta ja ehkä ihan ensimmäisissä SM-sisuissa. Sen jälkeen on ollu viis...

        se iso S kirjain on viisi ratasta,saattoi olla jo heti sen Englantilaisen navan jälkeen,niissäkin missä sitä S kirjainta ei heti ollut,on siis ollut -78 mallissa R ja M sarjan Jyryissä,tai ainakin siitä asti kun se S siihen navan kanteen ilmestyi,tosin en ala tästä kinaamaan kun en varmasti muista siitä -78 mallista,missä navan kansi oli sileä.

    • maapallo

      pyörii aurinkoo,mutta aurinkopyörä pyörii volvon napaa.

    • katkee varmasti

      akseliperäisillä autoilla ei tee mitään ainakaan tukkiautossa ei kestä eikä sillä pääse mihkään verrattuna napaperäseen. muista merkeistä en tiedä mutta scania akseliperäsenä on ihan mitään tekemätön auto,vertailukohtana on sisun napaperänen auto ja näitä kahta autoa ei voi verrata kyllä samana päivänä ja jotkut vielä kehuu scaniaa.

      • jakari

        Millä tavalla se napaperä parantaa etenemiskykyä? Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun en näistä asioista paljoakaan tiedä.

      • jakaantuu
        jakari kirjoitti:

        Millä tavalla se napaperä parantaa etenemiskykyä? Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun en näistä asioista paljoakaan tiedä.

        tavallaan kolmeen osaa napaperässä.akselip:ssä
        voima perämurikkaan,sieltä vuoronperään molempii
        vetariin,tietysti lukko auttaa..

      • Kuukkeli26
        jakari kirjoitti:

        Millä tavalla se napaperä parantaa etenemiskykyä? Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun en näistä asioista paljoakaan tiedä.

        Napaperä ei ala "paukuttamaan" pehmeällä planeettapyörästön suoman tasaisen vedon ansiosta (eli suurin momentti on pyörän navassa), kun taas akseliperä pompittaa aika rajusti vetoakselien kiertymisestä johtuen (suurin momentti kohdistuu vetoakseleihin jotka joustaa). Ja näin ollen napaperällä varustettu auto on paljon miellyttävämpi kaivattaa upoksiin.

      • 12e480
        Kuukkeli26 kirjoitti:

        Napaperä ei ala "paukuttamaan" pehmeällä planeettapyörästön suoman tasaisen vedon ansiosta (eli suurin momentti on pyörän navassa), kun taas akseliperä pompittaa aika rajusti vetoakselien kiertymisestä johtuen (suurin momentti kohdistuu vetoakseleihin jotka joustaa). Ja näin ollen napaperällä varustettu auto on paljon miellyttävämpi kaivattaa upoksiin.

        No nyt osasi joku selittää asian niinkuin se on ;D

      • Mää vaan

        Meillä on puunajossa 6x4 Scania akseliperäisenä. Vetoakseli on mennyt keskimäärin kerran vuodessa. Tarkkaa vaihdon hintaa en nyt muista, mutta kamalan kallis se ei ole ja työhön menee pari tuntia. Vetarin katkeaminen ei matkaa pysäytä, kuorman saa perille yksi akseli poikkikin.
        Tällä tahdilla vetoakselien vaihtokustannukset eivät ikinä tule ylittämään napaperän lisähintaa autoa ostettaessa.

      • sanoa että
        Mää vaan kirjoitti:

        Meillä on puunajossa 6x4 Scania akseliperäisenä. Vetoakseli on mennyt keskimäärin kerran vuodessa. Tarkkaa vaihdon hintaa en nyt muista, mutta kamalan kallis se ei ole ja työhön menee pari tuntia. Vetarin katkeaminen ei matkaa pysäytä, kuorman saa perille yksi akseli poikkikin.
        Tällä tahdilla vetoakselien vaihtokustannukset eivät ikinä tule ylittämään napaperän lisähintaa autoa ostettaessa.

        tuo kanian vetoakselin katkeaminen ei ole maailman kahdeksas ihme...

      • se ja sama
        sanoa että kirjoitti:

        tuo kanian vetoakselin katkeaminen ei ole maailman kahdeksas ihme...

        mikä auto on akseliperäisenä puunajossa, akselit on poikki. Meil on ollu Volvo ja Scania kumpiki akseliperäisenä puunajossa ja kummastaki meni useampi akseli poikki. Enää ei tuu akseliperäistä autoa...

      • nilkkukustaa
        se ja sama kirjoitti:

        mikä auto on akseliperäisenä puunajossa, akselit on poikki. Meil on ollu Volvo ja Scania kumpiki akseliperäisenä puunajossa ja kummastaki meni useampi akseli poikki. Enää ei tuu akseliperäistä autoa...

        Kyllähän tuo napavälitys on parempi, varsinkin kun on ajoa vähänkään huonommissa paikoissa...
        Akselivälitteinen sopii melkeinpä vaan maanteille...
        Hake/turve autossa oli vetarit poikki alvariinsa... napavälityksen jälkeen ei ongelmia...

      • Scania 124 L
        Mää vaan kirjoitti:

        Meillä on puunajossa 6x4 Scania akseliperäisenä. Vetoakseli on mennyt keskimäärin kerran vuodessa. Tarkkaa vaihdon hintaa en nyt muista, mutta kamalan kallis se ei ole ja työhön menee pari tuntia. Vetarin katkeaminen ei matkaa pysäytä, kuorman saa perille yksi akseli poikkikin.
        Tällä tahdilla vetoakselien vaihtokustannukset eivät ikinä tule ylittämään napaperän lisähintaa autoa ostettaessa.

        Tulipa joskus ajettua enmmän kuin kaksi kertaa sorakasetilla Scania LS 141, koneesta otettu muutama ylimääräinen hepo, kolmeakselinen perävaunu peräs kokonaispainoa yli 60 tonnia, vuodet oli 1988-89 siis auton paino oli vain 48 tonnia, mutta kuutiopaino mittaus salli sen tonnimäärän. Scaniassa oli vielä Robson. Siis laatikko selkään rullat väliin ja puikkoperän kautta voimaa. Eipä ole katkennut ainuttakaan vetoakselia ei silloin, eikä sen jälkeen ja nyt alkaa Scanioilla olla ajettuna 3 milj. km. Kyllä se taitaa olla se äkkinäinen kytkin jalka, mikä sen vetoakselin katkaisee. Tiedän kyllä kaverin, joka sai napaperäsestä V 10 mersusta vetoakselin poikki. Mutta joka hemmo ei nostakaan aina etupöriä liikkeelle lähtiessä

      • pettuleipä
        12e480 kirjoitti:

        No nyt osasi joku selittää asian niinkuin se on ;D

        Niimpä...:D

    • vastauksia

      Momenteista sun muista selitetään, mutta ei sitä perushommaa mistä se johtuu. Planeettapyörästö kun tekee sen, että viimeinen välitys tapahtuu vasta siellä pyörännavassa. Kun vetoakseli pyörähtää kolme kierrosta, niin rengas pyörähtää vasta yhden kierroksen. Akseliperäisessä vetoakseli ja rengas pyörivät samaa vauhtia. Tämä on se olennainen asia, millä sitä vetoakseliin kohdistuvaa rasitusta saadaan napaperän avulla pienennettyä.

      • nääs...

        juuri siinä miksi akseli peräisen vetarit ja myös perä paljon kovemmilla. Eipä ole napaperäiseen Sisuun ikinä tarttenu vetareita ruveta vaihtaan. Tiedän parikin Scania miestä jotka ajaa puuta puikkoperä autoilla ja on molemmat päässy remppaamaan perämurikankin.

      • Unohtui äsken..
        nääs... kirjoitti:

        juuri siinä miksi akseli peräisen vetarit ja myös perä paljon kovemmilla. Eipä ole napaperäiseen Sisuun ikinä tarttenu vetareita ruveta vaihtaan. Tiedän parikin Scania miestä jotka ajaa puuta puikkoperä autoilla ja on molemmat päässy remppaamaan perämurikankin.

        Useammallakin on puikkoperä rikkonu koko voimalinjan, perämurikan, kardaanin vaihteiston ja aika monelta on samassa rytäkässä hajonnu konekin!!! Me ei ajeta enää millään muulla ku napaperä sisuilla ku niissä kestää kaikki!

      • Sisulla ajanut
        Unohtui äsken.. kirjoitti:

        Useammallakin on puikkoperä rikkonu koko voimalinjan, perämurikan, kardaanin vaihteiston ja aika monelta on samassa rytäkässä hajonnu konekin!!! Me ei ajeta enää millään muulla ku napaperä sisuilla ku niissä kestää kaikki!

        Kestää vai ei kestä, Sisun takasilta katkeaa, helposti jarrukilven kohdalta, eikä se telipukkikaan maailman kestävimpiä ole ja onhan niitä Lokomoistakin runkojakin mennyt.

      • tukkirekka
        Sisulla ajanut kirjoitti:

        Kestää vai ei kestä, Sisun takasilta katkeaa, helposti jarrukilven kohdalta, eikä se telipukkikaan maailman kestävimpiä ole ja onhan niitä Lokomoistakin runkojakin mennyt.

        mutta ei se nyt ihan helpolla katkea, se takasilta, meillä ajetu 75-vuodesta sisuilla, eikä ikään ole katkennut, ei myöskään runko. ps. telipukkeja on kyllä korjailtu, kun tulee kuorma päällä sitä teliä nosteltua.

      • Anonyymi

        Napaperä autossa ymmärtääkseni pitää vetoakselin pyöriä kolmekertaa nopeammin , että auton huippunopeus pysyy samana , puikkoperä auton kanssa

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Napaperä autossa ymmärtääkseni pitää vetoakselin pyöriä kolmekertaa nopeammin , että auton huippunopeus pysyy samana , puikkoperä auton kanssa

        Mihi tuo kolme kertaa perustuu?

    • rahtiautoon

      Ottaa napaperä, siis nostoteliautoon. Meinaan ku uudesta autosta kyselty tarjouksia ja isäntä mieluilis isoa myllyä ja FH16/FH520-Volvoon esim ei saa nostoteliautoon kun napaperän jos kokonaispaino on yli 44tn. Jos sais muilta kokemuksia et olisko se ihan hullua ostaa napaperä rahtivehkeseen. Nykyinen auto on FH12-500(vm.2004), akseliperällä ja kolme vetariremonttia on tehty.

      • gfhrthrhr

        riippuu mitä ajaa. Jos ajaa paljon kantavuuskuormia niin miksi ei... Tosin pärjää sitä akseliperäiselläki vallan mainioisti

      • volvo.nainen

        Ihmettelen jos volvoon ei saa puikkoperää,kannattaa kysyä toiselta myyjältä.

    • Scaniia

      Minkä kulutuksessa säästää,sen korjaamolla monin keltaisesti häviää. Kuinka paljon kulutus voi olla pienempi,jotta perä rempat kannattaa? Scaniasta akseli poikki viistosti,rikkoi lähes kaikki,iso veto pyörä säilyä ehtana. Maksoi usean vuoden säästöt ja 2 vrk pajalla,kun ei scanialla osia hyllyssä,vaikka 2 kpl,oli samaan aikaan pukilla samasta syystä!akseli

      • napapersiissä

        Jos ero olis esim. 2ltr/100km puikkoperän eduksi niin se on puoleen miljuunaan kilometriin 10 000 litraa. Paljonko maksaa napaperä enemmän uudessa?
        Kyllä tuolla parit vetarit saa ja jääkin vielä.
        Jos rypee maastossa renkaat upoksissa joka toinen päivä ja ei oo raaskinu ostaa napaperäistä kalustoa niin kannattaa katsoa peiliin.

        Hollantilaiset ne tarvii kukkienkin ajoon 700hv ja napaperän.
        Siinähän se on ratkaisu kun tarpeeksi tehokkaan moottorin ruksii listalta niin tehdas päättää mikä vaihteisto/taka-akseli.

    • Scaniia

      Sory!
      Kysyit mikä se Napaperä on?
      Se on se joka vetopyörien välissä ,siis vanteiden sisässä. Se mitä ei sisu ja volvo autoissa juuri korjata tarvii!

    • volvo.nainen

      Kyllä se on kuskista kiinni mitä puikot kestää.Savossa on puunajossa yli 1000 hv Scanioita ja hyvin on akselit kestäneet.

    • Justihin

      Paljon Esson jauhantaa. Yksi osasi kertoa, mistä napaperässä on kyse.

      • ÄlykästäKommentointia

        Hienoa että kommentoit asiaa. Et silti pystynyt itse kertomaan mitä napaperä tarkoittaa tai et edes sitä mikä vastauksista oli oikein.

      • Äly-Hoi-Älä-Jätä

        Älykääpiöille ei kannata selittää, ei kääpiöt kuitenkaan ymmärrä.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      117
      6081

    2. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      151
      3929

    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      50
      3305

    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      474
      2764

    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      272
      1783

    6. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      32
      1443

    7. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      87
      1406

    8. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      15
      1356

    9. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      161
      1300

    10. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      77
      1278
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt