mitä tarkottaa termi napaperä? ilmeisesti vetarit puuttuu mut miten se toimii käytännössä?
napaperä
seppo s.
4323019
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Tottahan nyt vetoakselit löytyy.Akselin ulkopää tulee napaan kiinni,jossa on ns.planeettapyörästö.Näin saadaan akselille pienempi rasitus kun pienemmät rattaat jakavat rasituksen useampaan kohtaan kuin puikkoperissä,joissa rasitus taasen kohdistuu ainoastaan akselin päähän.Napaperä hieman kalliimpi mutt kestävämpi raskaassa ajossa.
Ei ne hammasrattaat sitä kuormaa kanna. Niiso laakherit sitä varten aksuloissa.
Oot kyllä kova jätkä vastannu 18v vanhaa kommenttiin
Itse perämurikkahan on ihan samanlainen, kardaanin päässä oleva pyörä pyörittää lautaspyörää, jonka keskellä on tasauspyörästö. Tasauspyörästöltä lähtee sitten vetoakselit navoille, jotka on siellä pyörien keskellä. Navan sisällä on yleensä kolme planeettapyörää, jotka ottavat kiinni navan sisäpinnassa olevaan hammaskehään. Vetoakseli siis pyörittää niitä planeettapyöriä.. Hieman monimutkainen selvittää, mutta tässä on kuva planeettapyörästöstä:
http://h1.ripway.com/surenbalendran/gearbox.JPG
Napoja käytetään tosiaan raskaammissa kuorma-autoissa, ja varsinkin työkoneissa. Kaivinkoneissa, traktorien etuakseleissa, jne. Esim kaikissa Willeissä (suomalainen taittorunkoinen traktori) on navat pyörissä, lukuunottamatta pienintä puisto-Willeä. Napojen avulla saadaan pienennettyä voimansiirron rasitusta, koska voima tehdään navoissa.
napavälitys menee paremmin..lisää kyllä
polttoaineen kulutusta.mutta hyvä valinta.
Napaperällä pääsee pehmeällä paremmin, koska pyörät saadaan pyörimään paljon hiljempaa verrattuna akseliperään...
on viisi planeettaratasta,se tekee siitä ylivoimaisen,verrattuna ulkolaisiin napavälityksiin kuorma-autoissa.
Onkohan tuo uudemmissa E-Sisuissa, kun ei ainakaan SR, ja SM-sarjalaisissa ole..niissä taitaa olla kolme tai neljä planeettapyörää??
Kylläpä vaan on S-sarjan napaperässäkin (ainakin telivetoisessa) 5planeettaa.
Sekä kyseisen ikäluokan SISU-työkoneakselissa 5planeettaa...
Niinkuin myös E-> sarjassa.
oli neljä ratasta ja ehkä ihan ensimmäisissä SM-sisuissa. Sen jälkeen on ollu viis...
Olen tainnut pidellä sitten 6x2 SL-Sisua, ja siellä taisi olla neljä ratasta...saattoi kyllä autokin olla S-sarjan alkutaipaleilta. Millään ei kaikki jää mieleen.. Eipä noita napavälityksiä juuri tarvitse purkaa, joskus laakereita joutuu vaihtamaan...Vetareita on sitten puikkoperiin vaihdettu senkin edestä... On muuten aika vekkuli homma saada akseliperäisestä Sisusta vetoakseli irti.. tahtoo ne kartiot pulttien ympärillä olla tiukassa..:)
se iso S kirjain on viisi ratasta,saattoi olla jo heti sen Englantilaisen navan jälkeen,niissäkin missä sitä S kirjainta ei heti ollut,on siis ollut -78 mallissa R ja M sarjan Jyryissä,tai ainakin siitä asti kun se S siihen navan kanteen ilmestyi,tosin en ala tästä kinaamaan kun en varmasti muista siitä -78 mallista,missä navan kansi oli sileä.
pyörii aurinkoo,mutta aurinkopyörä pyörii volvon napaa.
akseliperäisillä autoilla ei tee mitään ainakaan tukkiautossa ei kestä eikä sillä pääse mihkään verrattuna napaperäseen. muista merkeistä en tiedä mutta scania akseliperäsenä on ihan mitään tekemätön auto,vertailukohtana on sisun napaperänen auto ja näitä kahta autoa ei voi verrata kyllä samana päivänä ja jotkut vielä kehuu scaniaa.
Millä tavalla se napaperä parantaa etenemiskykyä? Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun en näistä asioista paljoakaan tiedä.
tavallaan kolmeen osaa napaperässä.akselip:ssä
voima perämurikkaan,sieltä vuoronperään molempii
vetariin,tietysti lukko auttaa..
Napaperä ei ala "paukuttamaan" pehmeällä planeettapyörästön suoman tasaisen vedon ansiosta (eli suurin momentti on pyörän navassa), kun taas akseliperä pompittaa aika rajusti vetoakselien kiertymisestä johtuen (suurin momentti kohdistuu vetoakseleihin jotka joustaa). Ja näin ollen napaperällä varustettu auto on paljon miellyttävämpi kaivattaa upoksiin.
No nyt osasi joku selittää asian niinkuin se on ;D
Meillä on puunajossa 6x4 Scania akseliperäisenä. Vetoakseli on mennyt keskimäärin kerran vuodessa. Tarkkaa vaihdon hintaa en nyt muista, mutta kamalan kallis se ei ole ja työhön menee pari tuntia. Vetarin katkeaminen ei matkaa pysäytä, kuorman saa perille yksi akseli poikkikin.
Tällä tahdilla vetoakselien vaihtokustannukset eivät ikinä tule ylittämään napaperän lisähintaa autoa ostettaessa.
tuo kanian vetoakselin katkeaminen ei ole maailman kahdeksas ihme...
mikä auto on akseliperäisenä puunajossa, akselit on poikki. Meil on ollu Volvo ja Scania kumpiki akseliperäisenä puunajossa ja kummastaki meni useampi akseli poikki. Enää ei tuu akseliperäistä autoa...
Kyllähän tuo napavälitys on parempi, varsinkin kun on ajoa vähänkään huonommissa paikoissa...
Akselivälitteinen sopii melkeinpä vaan maanteille...
Hake/turve autossa oli vetarit poikki alvariinsa... napavälityksen jälkeen ei ongelmia...
Tulipa joskus ajettua enmmän kuin kaksi kertaa sorakasetilla Scania LS 141, koneesta otettu muutama ylimääräinen hepo, kolmeakselinen perävaunu peräs kokonaispainoa yli 60 tonnia, vuodet oli 1988-89 siis auton paino oli vain 48 tonnia, mutta kuutiopaino mittaus salli sen tonnimäärän. Scaniassa oli vielä Robson. Siis laatikko selkään rullat väliin ja puikkoperän kautta voimaa. Eipä ole katkennut ainuttakaan vetoakselia ei silloin, eikä sen jälkeen ja nyt alkaa Scanioilla olla ajettuna 3 milj. km. Kyllä se taitaa olla se äkkinäinen kytkin jalka, mikä sen vetoakselin katkaisee. Tiedän kyllä kaverin, joka sai napaperäsestä V 10 mersusta vetoakselin poikki. Mutta joka hemmo ei nostakaan aina etupöriä liikkeelle lähtiessä
Niimpä...:D
Momenteista sun muista selitetään, mutta ei sitä perushommaa mistä se johtuu. Planeettapyörästö kun tekee sen, että viimeinen välitys tapahtuu vasta siellä pyörännavassa. Kun vetoakseli pyörähtää kolme kierrosta, niin rengas pyörähtää vasta yhden kierroksen. Akseliperäisessä vetoakseli ja rengas pyörivät samaa vauhtia. Tämä on se olennainen asia, millä sitä vetoakseliin kohdistuvaa rasitusta saadaan napaperän avulla pienennettyä.
juuri siinä miksi akseli peräisen vetarit ja myös perä paljon kovemmilla. Eipä ole napaperäiseen Sisuun ikinä tarttenu vetareita ruveta vaihtaan. Tiedän parikin Scania miestä jotka ajaa puuta puikkoperä autoilla ja on molemmat päässy remppaamaan perämurikankin.
Useammallakin on puikkoperä rikkonu koko voimalinjan, perämurikan, kardaanin vaihteiston ja aika monelta on samassa rytäkässä hajonnu konekin!!! Me ei ajeta enää millään muulla ku napaperä sisuilla ku niissä kestää kaikki!
Kestää vai ei kestä, Sisun takasilta katkeaa, helposti jarrukilven kohdalta, eikä se telipukkikaan maailman kestävimpiä ole ja onhan niitä Lokomoistakin runkojakin mennyt.
mutta ei se nyt ihan helpolla katkea, se takasilta, meillä ajetu 75-vuodesta sisuilla, eikä ikään ole katkennut, ei myöskään runko. ps. telipukkeja on kyllä korjailtu, kun tulee kuorma päällä sitä teliä nosteltua.
Napaperä autossa ymmärtääkseni pitää vetoakselin pyöriä kolmekertaa nopeammin , että auton huippunopeus pysyy samana , puikkoperä auton kanssa
Mihi tuo kolme kertaa perustuu?
Ottaa napaperä, siis nostoteliautoon. Meinaan ku uudesta autosta kyselty tarjouksia ja isäntä mieluilis isoa myllyä ja FH16/FH520-Volvoon esim ei saa nostoteliautoon kun napaperän jos kokonaispaino on yli 44tn. Jos sais muilta kokemuksia et olisko se ihan hullua ostaa napaperä rahtivehkeseen. Nykyinen auto on FH12-500(vm.2004), akseliperällä ja kolme vetariremonttia on tehty.
riippuu mitä ajaa. Jos ajaa paljon kantavuuskuormia niin miksi ei... Tosin pärjää sitä akseliperäiselläki vallan mainioisti
Ihmettelen jos volvoon ei saa puikkoperää,kannattaa kysyä toiselta myyjältä.
Minkä kulutuksessa säästää,sen korjaamolla monin keltaisesti häviää. Kuinka paljon kulutus voi olla pienempi,jotta perä rempat kannattaa? Scaniasta akseli poikki viistosti,rikkoi lähes kaikki,iso veto pyörä säilyä ehtana. Maksoi usean vuoden säästöt ja 2 vrk pajalla,kun ei scanialla osia hyllyssä,vaikka 2 kpl,oli samaan aikaan pukilla samasta syystä!akseli
Jos ero olis esim. 2ltr/100km puikkoperän eduksi niin se on puoleen miljuunaan kilometriin 10 000 litraa. Paljonko maksaa napaperä enemmän uudessa?
Kyllä tuolla parit vetarit saa ja jääkin vielä.
Jos rypee maastossa renkaat upoksissa joka toinen päivä ja ei oo raaskinu ostaa napaperäistä kalustoa niin kannattaa katsoa peiliin.
Hollantilaiset ne tarvii kukkienkin ajoon 700hv ja napaperän.
Siinähän se on ratkaisu kun tarpeeksi tehokkaan moottorin ruksii listalta niin tehdas päättää mikä vaihteisto/taka-akseli.
Sory!
Kysyit mikä se Napaperä on?
Se on se joka vetopyörien välissä ,siis vanteiden sisässä. Se mitä ei sisu ja volvo autoissa juuri korjata tarvii!
Kyllä se on kuskista kiinni mitä puikot kestää.Savossa on puunajossa yli 1000 hv Scanioita ja hyvin on akselit kestäneet.
Paljon Esson jauhantaa. Yksi osasi kertoa, mistä napaperässä on kyse.
Planeetta
https://www.youtube.com/watch?v=Y1zbE21Pzl0
http://www.nelivetoa.fi/wp-content/uploads/2014/04/Planetary_gearset_Finnish_captions.jpg
Hienoa että kommentoit asiaa. Et silti pystynyt itse kertomaan mitä napaperä tarkoittaa tai et edes sitä mikä vastauksista oli oikein.
Älykääpiöille ei kannata selittää, ei kääpiöt kuitenkaan ymmärrä.
Kumpa pitää laittaa ensin päälle, könttälukko vai ristilukko?