mistä saa

Olen nyt viisi vuotta hoitanut lapseni yksinhuoltajuuden.Antoisaa elämää on ollut puolin ja toisin.

... vaikka itselläni onkin tällä hetkellä hieman "suru puserossa", koska viime tapaamiskerralla minun annettiin ymmärtää, että persoonallani on haitallinen vaikutus tyttäreeni. Oikein rautalangasta väännettiin, että tapaamiskertoja on kk:ssa maksimissaan kaksi. Ja jos joskus jää jokin kerta väliin, niin sitä ei voi siirtää seuraavalle kk:lle.

Silloin, kun lapsen äidin kanssa olivat välit vielä jonkinlaisessa kunnossa, niin meillä oli erinomaisen toimiva käytäntö, että kesällä tapaamisia voi olla tiheämpään, koska talvella matkan teko on hankalampaa ja helposti tulee useiden viikkojen pausseja.

Nyt tämä "pitkämatkalaispykäläkin" on samassa taloudessa asuvan isovanhemman toimesta kumottu.

Lapsihan saa toki tavata aikuisia - siitä ei suinkaan ole kysymys. Kunhan se aikuinen vaan ei ole oma isä.


Toisaalta: olenhan minä itsekin pienen 10 -vuotiaani (tytär hänkin) yksinhuoltaja ja ihan hyvin meillä on mennyt.

Eli vastaus kysymykseen: on kunnon isiä ja äitejä varmaan olemassa - jossakin.

seuraan, jolla on jo perhe ja paljon lapsia! Niillä on tänäpäivänä kovasti vientiä. Vapaat miehet eivät kiinnosta, ei ole mitään jännitystä, eikä voi kiusata ketään, sitä vaimoparkaa.
Mitä enemmän on lapsia, ja liitto toimii, sen parempi mies on kysessä. Sen on ainakin vapaat naiset huomanneet.
Vapaita on kuppilat ja puistot täynnä, senkun valitsee, mutta ne ei kelpaa, silloin se ei tunnu saavutukselta, eikä vapaista naisista tunnu siltä, että on loistavampi ja parempi kuin miehen vaimo!
Varatuista saa itsetunnon kohoamaan, kun tuntee itsensä voittajaksi.

Samoin kuten kunnon vaimoja miehille.